Kouluttamattomat pyrkii ohi jonossa
Nyt hiukka kouluttautomattomien tylytystä. Eikö meillä jokaisella ole yhtäläinen oikeus opiskella. Jos kouluja ei ole käyty, kannattaisi pitää mutinat mahassa.
Näyttää siltä, että kouluttamattomat pyrkii ohi jonossa. Eikö kuitenkin näin, että pätevin valitaan.
Kyllä tämä vaan niin tasapuolista on, että itsekin olen työttömänä. Eikö mitään hyötyä, että ahkerasti opiskelin insinööriksi asti?
Osaaminen ratkaisee. Niin, ja suhteet. Ei koulutus. Ja olihan siitä koulutuksestasi hyötyä sen järjestäjälle ja kaikille muille, jotka saivat siitä palkkaa. Ei aina pidä ajatella vain itseä.
Ilmoita asiaton viesti
Koulussa ei yleensä hommata osaamista?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole ainoa tapa.
Ihmisiä kun on opetettujen lisäksi myös oppineita.
Ilmoita asiaton viesti
Osaaminen ja koulutus eivät ole sama asia.
Ilmoita asiaton viesti
Se tekniikan tohtori voi kysyä, miksi minua ei valittu vaan Pertti peruskoululainen.
Ilmoita asiaton viesti
Osaamisen pitäisi ratkaista.
Suomessa kuitenkin liian usein ratkaisee juurikin koulutus.
Päänsä puhki lukeneet, asioita ulkoa opiskelleet, ohittavat ne jotka osaavat soveltaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikilla on mahdollisuus kouluttautua.
On oikeudenmukaista, että ne jotka ovat nähneet vaivaa ja kouluttautuneet valitaan ensisijaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyin taannoin vapaavuorossa: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/suostuisitko-syomaan-hapon-ja-lipean-sekoitusta/
Miten on, laittaisitko paljaan kätesi minuutiksi väkevään happoon (37%), jos saisit tonnin?
Ilmoita asiaton viesti
Kuule.. Laboranttikin tuon tietää.
Ilmoita asiaton viesti
Eli jos luulet Juhani olevasi kovin älykäs, erehdyt.
Kun meikä on laboratoriossa käsitelly väkevää rikkihappoa.
Ilmoita asiaton viesti
Älykkyys ja viisaus eivät aina korreloi. Lisäksi molempia on eri lajeja, kuten tunneäly.
Tutkitusti olen älykäs. Lisäksi muistini on erinomainen: https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/kavin-kuntoutuselvityksessa-selviatko-sina-muistitestista/
Ilmoita asiaton viesti
Mutta luulet todella tuon kysymyksen olevan minulle vaativa.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan en. Monelle se kuitenkin sitä on.
Ilmoita asiaton viesti
Ei edes laborantille.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla Juhani taitaa olla hieman vääränlainen kuva osaamisestani.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei oikeastaan ole osaamisestasi mitään käsitystä. Tuskin sinullakaan minun osaamisestani.
Todettakoon nyt itsestäni, että paljon olen titrannut sekä moolimääriä laskenut. Atomiabsorptiospektrofotometrilläkin aineita määrittänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan peruskauraa.
Ootko miettiny, että kun älysin ettei puuston ja suon uusiutuvuus ole vertailukelpoinen. Niin tadaa, se on aivan uutta tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Koska 10-20 cm suosta sisältää hiiltä yhtä paljon kuin puusto. Ja turvekerros voi olla arviolta 1-2 metriä eli ihan uutta tietoo keksin. Enkä ole tohtori.
Ilmoita asiaton viesti
Kattava osaaminen laboratoriotyöskentelystä.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeudenmukaista on että työnantaja voi valita mielestään parhaiten vaatimukset täyttävän.
Ilmoita asiaton viesti
Koulutus päin vastoin avaa ovia itsenäiseen ajatteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä se todellakaan tee vaan tuottaa suppean alan nillittäjiä. Itsenäinen ajattelu on peräisin korkeakoulujen ajatteluraamien ulkopuolelta aina ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Ammattikoulu oli ulkolukua. Ammattikorkeakoulu opetti itsenäisen ajattelun.
Ilmoita asiaton viesti
”Koulussa ei yleensä hommata osaamista? ”
Ei, vain perusteet, jos niitäkään.
”Se tekniikan tohtori voi kysyä, miksi minua ei valittu vaan Pertti peruskoululainen.”
Mistä työstä on kyse?
”Koulutus päin vastoin avaa ovia itsenäiseen ajatteluun. ”
Ei avaa.
”Ammattikoulu oli ulkolukua. Ammattikorkeakoulu opetti itsenäisen ajattelun.”
Molemmat käyneenä olen täysin eri mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Joillekin avaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta ei tuo toivottua tulosta.
Koulutusta vastaava työpaikka.
Liikaa koulutettu ko. tehtävään,hakijan vaatimukset liian kovat……vois jatkaa listaa aika pitkälle.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on niin, että pikemminkin liian vähän koulutettu.
Ilmoita asiaton viesti
Kävin kaksi vuotisen Metsäkoulun 79-81.
Metsurina kuusi vuotta.
Sitten rakekennusalalle.
Päätin urani mittakirvesmiehenä,jopa Helsingin päärautatieasemalta olin vetäjän roolissa.
Pitää vaan luottaa omiin taitoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Osa kahlaa ulkoalukien vielä ammattikorkeakoulunkin.
Ammattikoulututkinnon ja ammattikoulun välillä on valovuosi.
Ilmoita asiaton viesti
Korkeakoulun ja ammattikoulun.
Ilmoita asiaton viesti
Ammattikorkeakouluissa opetetaan myös niitä asioita mitä jotkut oppivat lapsena kun on kiinnostanut.
Ilmoita asiaton viesti
Aste asteelta mennään vaativampaan suuntaan. Ei helpompaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kai se on sinusta kiinni miten hyödynnät koulutuksesi. Töitä löytyy jos on motivaatiota tehdä töitä.
Ilmoita asiaton viesti
Huom. kouluttus ei tule itsestään. Usein korkea-asteen opinnot on täyttä työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Se on oma valinta ja kokemus. Töitä saa palkkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt tyttö itsesääli unholaan, jolleivat tomppelit ota sinua töihin, perusta osakeyhtiö tai kaksi alkuunsa, liittoudu samankaltaistesi kanssa ja luo itse itsenäisyytesi ja varakkuutesi, se on vain sinusta kiinni, pane toimeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Äläpä tytöttele.
Ilmoita asiaton viesti
Peruutan tsemppaukseni, valita valittamasta päästyäsi, kyllä se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä tässä pyrin pitämään huolen, että yhdenvertaisuus toteutuu.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se toteudu, koska sitä ei ole eikä sitä tarvitakaan. Olemme kaikki erilaisia ja arvomme vaihtelee sen mukaan kuka arvion tekee. Työnantajalla on omat kriteerinsä eikä yhdenvertaisuus kuulu niihin missään.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi hyvä Herra, mutta en avauksessani käy työhakemuksiani yms. läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti saa käyttäytyä kuin siat pellossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tervetuloa maailmaan. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Jos omaa lapsena jotakin sellaista taitoa ja kehittänyt sitä koko ajan nykyiseen asti.
Minä voitin väittelyissä opettajan kanssa ja lopussa olin oikeassa muutamissa asioissa, missä tiedän paremmin kuin opettaja itse. Minulle pistettiin pistokoe siihen elektroniikan opiskelussa ja silti sain lähes hyvät pisteet. Siinä oli epäilys, että olin poissa 2 viikkoa ja enhän ole ollut, olin vaan puurtamassa kaikkien koulujen tietokoneiden kanssa asentelemassa ja korjailemassa ne kaikki käyttökuntoon. Minua pyydettiin siihen hommaan, kun tunsin ne asiat paremmin.
Sama homma oli korkeakoulussa, kun piti selittää juurta jaksain, että miksi asioita ei pidä katsoa näin vaan toiselta kantilta.
Jos omaa sellaisia kokemuksia, että toisilla ei ole siihen mitään sanottavaa, koska perehtyneisyyttä ei ole ollut.
Työpaikoissakin on aina jotkut huonot työntekijät, joille asioiden selittäminen tuntuu kuin lapselle opettaisi.
Koulut antavat vain eväät niihin asioihin perehtymisiin ja loput riippuu itsestään, että kuinka hyväksi aikoo tavoitella?
Ilmoita asiaton viesti
90 prosenttia töistä hoituu ihan kaupunkilais- tai maalaisjärjellä, ei niihin mitään koulutusta edes tarvita. Kyse on aivan muista ominaisuuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Kelonveistäjä kirvesmies komppaa Millaa.
Metsurin koulutuksella
Ilmoita asiaton viesti
Niin varmaan, helppo huudella, jos ei juuri mistään ole kokemusta.
Varmaan sinun mielestäsi kannattaisi kouluttaa vain 10% väestöstä, kun kerran 90% duuneista on sellaisia, ettei koulutusta tarvita.
Sujuuko muuten Pahikka-aholta vaikka putkityöt, sähkötyöt ja peltisepän hommat maalaisjärjellä, entäs hoitoalan työt? Onnistuuko myös opetusala noin vaan?
Ilmoita asiaton viesti
90% valtion/kuntien työläisistä tekee valtion ja kuntien suojatyöpaikoissa nettoveronmaksajalle vahinkoa olemassaolollaan.
Ei riitä maksajan rahkeet elättää ko porukkaa
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsemasi hommat oppii muutamassa kuukaudessa tekemällä. En ole koulutusta vastaan, päinvastoin, jos niin ajattelit. Kritiikkini kohdistuu enneminkin nykykoulutusjärjestelmään. Enkä ole ainoa.
Mainitsemissasi ammateissa palaisin mielellään mestari-kisälli -järjestelmään. Oppisopimus olisi muutenkin mainio opetusmetodi, mutta järjestelmämme tarvitsee isoja laitoksia ja paljon välistävetäjiä. Se oppiminen ei ole koulutuksen itsetarkoitus, vaan rahan tienaaminen, kuten kapitalismissa kaikkialla.
Ilmoita asiaton viesti
Isot kokonaisuudet vaatii hieman kokonaistilanteen hallintaa
Se mitä tein tänään tulee vaikkapa 2-4 kk päästä vastaan.
Ja jos teit jotain väärin niin edestäsi löydät.
Siksi ihmisiä palktaan töihin,että ne osaa annetun tehtävän.
Ei koulutodistuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Allekirjoittaneelta onnistuu, sähkö- putki- ja iso osa peltitöistäkin ihan talonpoikaisjärjellä.
Hoitoalasta vastaa vaimoni, joten jätän sen hänelle.
Opettajana olen toiminut neljä vuotta sivutoimisesti.
Kouluja olen käynyt ainoastaan perusasteen loppuun asti, ammattikoulun keskeytin puolen vuoden jälkeen.
Mutta se ei tarkoita, etten olisi opiskellut asioita, eikä sitä, ettei minulla olisi pätevyystodistuksia.
Koulu ei ole avain kaikkeen tai edes osaamiseen, mutta auttaa monia siinä pirusti.
Ilmoita asiaton viesti
Itse kannatan läpi elämän jatkuvaa oppimista. Ihan sama sitten oppiiko itse, opetetaanko, kantapään kautta vai mentorilla, kunhan jatkuvasti nyrjäyttää aivoja parempaan suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olet harvinaisen oikeilla jäljillä.
Ilmoita asiaton viesti
Koulutus ei usein oikein integroidu. Maanläheisyys puuttuu, vaikka toiminta olisi muutakin kuin landetusta. Sama kuin maahanmuuttajien integroimisessa. Oikein millään ota onnistuakseen.
Mitä johtopäätöstä tästä tulisi jo kyetä tekemään?
Ilmoita asiaton viesti
Se on pikemmin niin, että töissä käytetään vain murto-osaa koulussa opitusta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kysymys on, millainen on se ura/tekemisen polku, jossa asiat tosiaan menevät yhteen, jotenkin jouhevasti, ja voi sanoa, että oppii ja kasvaa siten, ettei seurauksena ole oma hajoaminen, tai isompi sellainen.
Varmaan liian vaikea kysymys. Ei voi oikein jäljittää.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Ja myös toisinpäin. Koulussa opitaan vain murto-osa töissä tarvittavista taidoista.
Ja puhutaan tässä nyt vain perusduuneista, ei avaruusteknologiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Minun tehtävissäni koulussa ei edes opeteta sitä kaikkea mitä työssäni joutuu tekemään, vaan sieltä voi saada ainoastaan perustiedot asiasta. Ja silti on täysin pihalla niistä asioista, joita joutuu työssäni tekemään.
Työ tekijäänsä opettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan.
Parempi olisikin opetella työtehtävän vaatimat asiat. Ei välttämättä ole järkeä että ihmisten pitäisi roikkua opiskelemassa vaikka 7v sitä varten että tekee asiaa minkä oppii kahdessa viikossa.
Käytännössä se ei näin mene vaan aivoja pitää nyrjäyttää oppimaan uusia käsitteitä. Pitää opetella oppimaan asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kun koulussa opetetaan asioita mitä ei työelämässä tarvitse
Mutta pitäähän opettajalle olla työpaikka!.
Ilmoita asiaton viesti
Itse ajattelen tämän laajemmin.
Pitäisi radikaalisti tehostaa sitä miten ihmiset siirtävät seuraavalle sukupolvelle keskeisen tiedon, oppimaan itsenäisesti lisää ja ajattelemaan.
Mielestäni tässä olisi hurjasti mahdollisuuksia optimoida. Rajana kuitenkin on ihmisen aivojen kyky oppia.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedosta ei ikinä ole haittaa.
Koulu voi parhaillaan tuoda hyviä kokemuksia. Tällä voi olla vaikutus esim. itsetuntoon.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, koulusta oli aikoinaan se hyöty, että opin lukemaan toisella luokalla, kun ymmärsin minkälaisen aarreaitan se lukutaito avaa….
Opettajani piti minua tyhmänä, kun en oppinut lukemaan kuten muut, muttei hän käsittänyt sitä, ettei minulla ollut mitään motivaatiota tankata asioita, joille en nähnyt mitään järkeä.
Kun tajusin lukutaidon tärkeyden, luin alkajaisikseni kouluni käsikirjaston tietokirjat (kaikki) kannesta kanteen. Samaan asiaan liittyen näin vanhan opettajani juhannuskokolla ja hän tuli pyytämään anteeksi minulta sitä, että oli aliarvioinut älykkyyteni ja kykyni ja sanoi katuneensa sitä vuosikymmeniä.
Totesin vain, ”elämä on!”. Hyväksyin toki anteeksi pyynnön ilman sarvia ja hampaita.
Samasta syystä en jatkanut ammattikoulua, koska ensimmäisen puolen vuoden aikana totesin, ettei koululla ole mitään annettavaa minulle siinä vaiheessa (pitkästyin pahasti = motivaatiomonttu).
Kouluista minulla ei ole mitään hyviä kokemuksia muistini mukaan….
Koulut ja oppiminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Oppia voi ihan muuallakin kuin koulussa, koska kokemukseni mukaan siellä survotaan muotteihin. Ikävä kyllä!
Omista oppilaistani 96% piti kurssejani mielenkiintoisena ja liian lyhyinä päästäkseen aihepiirin sisälle kunnolla. Kiinnostuksen onnistuin selvästi herättämään aihepiiriin, jota opetin.
Oikeastaan CV on paljon kiinnostavampi työnantajan puolelta, kuin oppiarvot tms. tois-sijaiset asiat.
Lopultakin, työnantajaa kiinnostaa osaaminen, eikä tittelit!
Ilmoita asiaton viesti
Itsetunto tulee syntymälahjana eikä suorituksilla. Se on luonnekysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Kouluja on monenlaisia, jos nyt puhutaan ammatillisista opinnoista, niin pikemminkin asia on monella alalla toisin eli ei opeteta tarpeeksi! Amiskan käynyt ei ole vielä ammattilainen, vasta työkokemus sen tekee. Toki poikkeuksiakin varmasti on, mutta isossa kuvassa tämä pätee.
Korkeakoulupuolella vähän sama asia, siellä taas teoriapohja kyllä riittää, mutta käytäntö se sielläkin tekee oikean ammattilaisen.
Turhaa opetetaan kouluissa varsin vähän, vaikka minullekin kaikkitietävät teinit väittävät, etteivät tarvitse historiaa tai jopa yhteiskuntaoppia missään.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin maitsemasi putki-, sähkö-, tai peltihenkilö tarvitsee historiaa työssään? Kahvitauoillakin kokemukseni mukaan noissa ammateissa puhutaan lähinnä automerkeistä, ryyppäämisestä ja muusta tärkeästä.
Ilmoita asiaton viesti
”Mihin maitsemasi putki-, sähkö-, tai peltihenkilö tarvitsee historiaa työssään?”
Historia on aika keskeistä yleissivistystä, että ihmiset eivät tekisi samoja hölmöilyjä uudestaan. Esimerkiksi ei päästä jotain demagogia tekemään täystuhoa kun ovat äänestysikäisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kyllä, mutta työssään?
Ilmoita asiaton viesti
Ei työssään, mutta milläs perusteella sitten vaikka peruskoulussa tai lukiossa voisi historian poistaa? Kun Pekka (13 ) tai huoltaja sanoo, että putkari tulee pojasta, niin historia syrjään?
Kyllä minäkin ( vaikka historia kiinnosti) olin seiskaluokkalaisena sitä mieltä, että isona korjaan autoja. Ysillä oli aivan toiset mietteet.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä puhutaan ammatti- ja korkeakouluista, ei peruskoulusta ja lukioista, joiden tehtävä onkin yleissivistävä. Ei sieltä historiaa tai muutakaan kukaan ole poistamassa, tietenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaiken opetuksen pidä liittyä siihen mitä tekee työssään.
Meillä on edelleen varoittavana esimerkkinä hölmölandia missä ei lukeneisuutta oikein arvosteta.
Ilmoita asiaton viesti
Ammattikouluissa opetukseen tulisi nimenomaan kuulua vain työssä tarvittavia asioita. Ei yleissivistäviä. Nehän opittiin jo peruskoulussa ja lukiossa. Ja jos ei opittu, niin kertaus on opintojen äiti.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa noin, mutta normaali amis on vielä murkkuikäinen jonne/jonna. Osa heistä ja se osa ei ole ihan pieni, on räpiköinyt peruskoulun läpi juuri ja juuri. Luokalle ei nykyisin saa juuri jättää, mikä taas mielestäni on hölmöä.
Kun nämä räpiköijät aloittavat amiskan, heidän taitojaan joudutaan paikkaamaan ja opettamalla muitakin kuin ammattiosaamista. Historiaa ei, mutta yhteiskunnallisia aineita, matematiikkaa, kieliä…
Ilmoita asiaton viesti
Ammattikoulu ei siis ole oikea paikka näille, vaan peruskoulu. Jos nykyään ei jätetä luokalle, niin asiahan täytyy muuttaa. Ei seuraavalle asteelle voi siirtyä ”paikkailtavaksi”, jos edellisen opetusta ei ole sisäistetty.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole oikea paikka, totta. Mutta ongelma on aika laaja alkaen aina huonosta motivaatiosta, inkluusiosta, koulutuspolitiikasta jne. päätyen aina huoltajien vaatimuksiin siitä, että jani-petterin on pakko saada peruskoulun päättötodistus tai tehdään kantelu aviin.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä lähtisit purkamaan noita ongelmia?
Ilmoita asiaton viesti
Palauttamalla pienluokat ja lopettamalla ns. säästöinkluusion. Moniongelmaisen oppilaan oikea paikka ei ole normaali yli 20 oppilaan luokka, jossa kaikki kärsivät. Pienluokilla voi tietysti leimautua erityisoppilaaksi, mutta se on pieni ongelma, jos pienessä ryhmässä oppii edes perusasiat ja pääsee normiryhmää enemmän työharjoitteluun ja saa onnistumisen kokemuksia. Tiedän, että moni aikoinaan pienluokan käynyt on pärjännyt niin amiskassa kuin työelämässä.
Myös tasokurssien palauttamista voisi harkita.
Ilmoita asiaton viesti
”Turhaa opetetaan kouluissa varsin vähän, vaikka minullekin kaikkitietävät teinit väittävät, etteivät tarvitse historiaa tai jopa yhteiskuntaoppia missään.”
Noh… Ruotsi, uskonnon detaljitiedot… Onhan noita turhuuksia.
Joitakin asioita pystyisi tehokkaasti myös yhdistämään… Kuten historia, maantieto, uskonto….
Ilmoita asiaton viesti
Asioita kyllä yhdistellään, vaikka aineet ovat erikseen, tämä on ihan opetussuunnitelmatasolla määrättyä.
Ruotsin turhuudesta olen täysin eri mieltä. Niin kauan kuin Suomi on kaksikielinen maa, pitää ruotsia edes jotenkin osata.
Ilmoita asiaton viesti
Olen työskennellyt kaksikielisessä kunnassa asiakaspalvelutyössä. Kaikki osasivat myös suomea. Käytin Google Translatea koska en osaa ruotsin kieltä.
Mielestäni ruotsin kielen tarve riippuu täysin paikkakunnasta ja työtehtävästä. Itäpuolella Suomea ruotsin kieli on synonyymi kirosanalle kun siihen pakotetaan kouluissa vaikka useimmat eivät todellisuudessa tarvitse sitä ikinä koko elämänsä aikana. Ruotsin kielisissä elokuvissa on tekstitys suomeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne työharjoittelut, joissa olen ollut ovat olleet vaan murto-osa mitä koulussa on opetettu.
Ilmoita asiaton viesti
🤔En oo mihinkään epätoivoon töitten löytymisen suhteen joutunu.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä väärälle alalle kun ei ole töitä löytynyt.
Tai sitten asennevamma joka estää työllistymisen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on hirmu rumaa puhetta.
Vastaavalla alalla tuttu haki kaksi vuotta töitä ja löysi. Sen jälkeen on ollut työllisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet hyvin epäkohtelias.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattiko opiskella. Ehdottomasti kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Pelkkä koulutus ei takaa kenellekään mitään, eikä sen pidäkään taata. Jokainen on viime kädessä itse vastuussa siitä. miten pärjää työmarkkinoilla. Valtiovallan pitäisi kuitenkin huolehtia siitä, että yritystoiminnalla on kunnolliset toimintaedellytykset ja niiden kannattaa palkata työntekijöitä. Tämä on Suomessa hoidettu huonosti verrattuna esim. muihin pohjoismaihin.. .
Ilmoita asiaton viesti
Onko insinööritutkinto saavutus? On.
Pystyykö kaikki opiskelemaan insinööriksi?
Ei
Ilmoita asiaton viesti
Tarviiko edes pystyä?
Aloin tekemään töitä,kun huomasin minkälaiseen seuraan olisin laboranttina joutunut. Kuuskymppisenäkin vielä kilvoittelivat itse opiskellusta osamisestani.
Turhaan opiskelin labrassa luokan priimukseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Itseopiskelen itsekin. Julkasin instassa kuvia leipomuksistani. Tämän lisäksi olen itseopiskellut mm. laulua.
Ilmoita asiaton viesti
No niinpä.
Elätin osaltani itseni ja perheeni valinallani.
Vaikka osaan laulaakin,niin en sitä nähnyt aihelliseksi valita.
Ilmoita asiaton viesti
Olen melko taitava laulaja. Ainoastaan opetuksessa voisin tulla paremmaksi. Itseoppinut.
Ilmoita asiaton viesti
Et ole.
Ilmoita asiaton viesti
Verrattuna kehen. Laulan klassista musiikkia.
Ilmoita asiaton viesti
Musikaalinen lahjakkuus. Soitan korvakuulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi sitten kitiset koulutuksesta? Eihän kukan voi ohittaa korvakuulolta soitavaa laboranttia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei varmasti. Olen kemiantekniikan insinööri.
Ilmoita asiaton viesti
No onko Sinut joku ohittanut jonossa,vai onko koko blogin tarkoitus korostaa omaa osaamistasi? Paremminkin olisi voinut korttisi jakaa.
Näin minä sen näkisin.
Ilmoita asiaton viesti