Maakaasu vs biokaasu
Biokaasu eli metaani syntyy kuin biojäte mätänee.
Syntyykö tuntemamme maakaasu eli metaani aivan samalla tavalla maanpovessa orgaanisen yhdisteen hajotessa ja maatuessa.
Minusta tämä voisi hyvin olla mahdollista.
Onko maakaasun käyttäminen siis haitallisempaa kuin biokaasun, joka on samaa ainetta?
-kyselevä kemiantekniikan insinööri
P. S
Väitänkin, että prosessi on lähestulkoon samanlainen kummallekin aineelle.
Sekä biokaasu että maakaasu tarvitsevat metanogeenisia bakteereita.
Kummatkin syntyvät anairobisissa olosuhteissa orgaanisesta aineesta bakteerien avulla.
0
mitäs tehdään kun kaiken pitää olla VIHREATÄ SIIRTYMÄÄ ?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tämä teoria pitää paikkansa, ainut syy miksi maakaasua ei saa käyttää, on se että se on ollut niin pitkään maanpovessa.
Jo nyt tiedetään, että kysymyksessä on sama aine.Kysymys on, onko maakaasu todella syntynyt samoin kuin biokaasu?
Ilmoita asiaton viesti
Samanlaisesta prosessista taitaa olla kysymys.
Otan kaikki vastaväitteet vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olet täysin oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Maakaasu on haitallisempaa, koska sen tuotannossa on enemmän metaanivuotoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakaasu
”Science-lehden tutkimuksen mukaan vuonna 2018 Yhdysvaltain öljy- ja maakaasuteollisuuden metaanivuodot olivat 2,3 % tuotetusta maakaasusta ja 13 miljoonaa tonnia metaania. ”
Ilmoita asiaton viesti
Onko hiilidioksidi metaania haitallisempi kasvihuonekaasu?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Metaani on hiilidioksidia pari kertalukua voimakkaampi lämpösäteilyn absorboijana. Metaanin pitoisuus ilmassa on kasvamassa, mutta se on vajaa 2 ppm kun hiilidioksidin pitoisuus on 400 ppm. Metaanin kasvihuonevaikutusta ilmakehässä pidetään vielä olennaisesti pienempänä kuin hiilidioksidin.
Metaanin hävitessä hapettumalla siitä jää hiilidioksidia ja vettä ilmaan eli eräänlainen välillinen vaikutus.
Metaania voi ainakin teoriassa pitää haitallisempana, mutta käytännössä nämä eivät oikeastaan ole vaihtoehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän, että metaani on voimakkaampaa, mutta se myöskään viivy ilmakehässä yhtä kauan. Ehkä muuttuu hiilidioksidiksi?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten kirjoitin, hapettuu hiilidioksidiksi ja vedeksi. Viipyminen ei ole niinkään oleellista tässä, sillä pitoisuudet ilmassa ovat ilmaan tulon ja siitä katoamisen tasapainoja.
Sekä hiilidioksidin että metaanin pitoisuudet vaihtelevat alueellisesti ja vuosittainkin suhteellisen vähän.
Sen sijaan ja kuten tiedämme, suurimman kasvihuonevaikuttajan eli vesihöyryn pitoisuudet vaihtelevat jyrkästi alueesta ja vuodenajasta riippuen. Koko atmosfäärissä keskimäärin vuodesta toiseen lienee vesihöyrynkin pitoisuus enemmän vakio.
Ilmoita asiaton viesti
Viipymisellä on merkitys.
Muistaakseni hiilidioksidin viipymä on kymmeniä vuosia, kun metaani viipymä on joitain vuosia. Jos siis päästämme hiilidioksidia ilmakehään, se viipyy siellä kymmeniä vuosia.Metaani hapettunee hiilidioksidiksi, mutta se on 31 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kun hiilidioksidi.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kirjoitat viipymästä sinänsä, mutta todellisuudessa häviävän tilalle tulee koko ajan uutta, mistä seuraa, että kaasujen mitattu pitoisuus ilmassa on tämän tulon ja menon dynaaminen tasapainotaso.
Ilmoita asiaton viesti
Taidat olla oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta ilman hiilidioksidi pitoisuus voi myös laskea. Eli päästämme ilmaan vähemmän hiilidioksidia kuin sieltä poistuu.
Vai reagoiko luonto tähän jotenkin?
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen ajatus luonnon reagoimisesta on, että kasvien kasvu hidastuu, kun hiilidioksidia on vähemmän tarjolla yhteyttämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Onko ihminen siinä tapauksessa voimistuvan ilmastonmuutoksen aiheuttaja?
Ilmoita asiaton viesti
Tällöin ajattelen, että kaikki mahdollinen metaani pitää pottaa, koska se kuitenkin muuttuu ajan saatossa hiilidioksidiksi.
Olen nähnyt jossain, että metaani on 31 kertainen kasvihuonekaasu hiilidioksidiin nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs metaanivuotoihin liittyvä esimerkki on Teksasin Permian altaan öljylähteiltä. Öljyn mukana nousee ylös maakaasua, mutta sen hinta on Teksasissa ollut niin alhainen, että ei ole kannattanut rakentaa kaasun talteenottoa ja johtosysteemeitä, vaan se on poltettu öljylähteillä soihduissa. Vasta viime vuosina on Teksasissa alettu tehostaa kaasun kokoamista, mutta soihtuja palaa yhä.
Vertailin googlen avulla: Vuonna 2019 Permian soihduissa paloi noin 238 miljardia kuutiojalkaa (alalla käytetty mitta) kun Suomen kulutus vuonna 2015 oli noin 96 miljardia kuutiojalkaa. Eli yhdellä suurella öljyalueella poltettiin 2,5 kertaa koko Suomen tarve.
Olen nähnyt soihtumeriä myös muualla kun lento on yöllä mennyt öljyalueen yli. Elikkä kaasun hinnan pitää ehkä edelleen nousta, että talteenoton kannattavuus paranee.
Ilmoita asiaton viesti
Koska öljy on maatunutta orgaanista ainetta, joka on syntynyt kovassa paineessa maan alla. Sivutuotteena syntyy maakaasua.
Ilmoita asiaton viesti