Olen tehnyt vuosikymmeniä sitten sen oikean testin, joka tehdään valvotussa tilassa. Mitähän se oli, 150 nurkilla. Olin jäsen vuoden ja sitten kiinnostus lopahti.
Minulle on sanottu, että jokainen sairastumisjakso tulee laskemaan älykkyyttäsi. Niinpä testasinkin älyni. Todennäköisesti kouluttautuminen esti älykkyysosamäärän laskun. Kun aivoja käyttää, äly myöskin lisääntyy.
Jos harrastaa samantyyppisten loogisten tehtävien tekemistä, se auttaa saamaan paremman tuloksen. Siinä mielessä testit eivät ole absoluuttisen neutraaleja. Vaikka harva sellaisia testejä harrastaa, ite asiassa niitä myydään maailmalla ajanvietteeksi vähän samaan tapaan kuin ristikoita tai sudokuja.
Se oikea testi voi antaa eri tuloksen kuin lyhyt nettitesti. Se selviää vain osallistumalla testiin. Jäsenyys ei ole kovin ihmeellinen asia, siellä niitä tyyppejä on, vähän aikaa kun pällistelee niin tulee mieleen että mitä minä täällä teen?
Muistelisin, että sain oikeasta testistä paremman kuin lyhyestä nettitestistä. Kun se nettitesti on lyhyt, tilastollinen hajonta onnistumisessa on isompi mihin tahansa suuntaan.
Vuosia sitten osallistuin valvottuun testiin ja läpäisin testin äärettömän niukasti. Kun liittymisen aika tuli, en liittynyt. En sitten lopulta halunnut olla älykköjen klubin tyhmin jäsen.
Todella älykäs ei käytä aikaansa älynsä testaamiseen, koska hän tietää olevansa riittävän älykäs ilman testejäkin.
Monet sotkevat älyn muihin hyviin ominaisuuksiin, kuten esim. hyvään muistiin. Niillä ei kuitenkaan ole suoraa korrelaatiota keskenään.
Valokuvamuistin omaava ihminen ei välttämättä ole superälykäs tai edes älykäs, koska hän muistaa lukemansa tai näkemänsä, mutta ei välttämättä pysty soveltamaan asioita käytännössä.
Ovatko viisaus ja äly saman kolikon eri puolet vai peräti sama asia?
Itse näkisin, että viisas ihminen ei aina ole välttämättä se penalin terävin kynä, eikä älykäs ihminen aina toimi viisaati tai rationaalisesti.
Eikö sitä sanota, että älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu. Ei siis liene sama asia. Itse katson viisauteen liittyvän korkean älykkyyden lisäksi hyvän yleissivistyksen, soveltamiskyvyn ja tunneälyn.
Kun potilaat kovin usein epäilevät omaa älykkyyttään, huomautan, jotta ei voi olla kovin tyhmä jos epäilee omaa älykkyyttään.
Aikanaan sain Ravenista 47/50. Oikeastaan kuvatestien muuntaminen älykkyysosamääräksi on keplottelua, koska ÄO käsitteenä liittyy nimenomaan WAIS:een. Voidaan toki muuntaa Gaussin käyrän avulla (mikä muuten on keskihajonta WAIS:ssa?), mutta käsitteellisesti se on eri asia.
Älykkyystestit on kehitetty arvioimaan koulutettavuutta, ja toisaalta armeijaan hyväksymistä. Jenkkiarmeijan raja on vissiin 85, joten ei kovin korkea. Kuulemma niiden singossa (mikä muuten on RPG:n ja singon ero?) onkin ohje: ”tämä puoli viholliseen päin”.
Lääkiksessä muuten melkein eideettisellä muistilla pärjäsikin hyvin. Ihan rehellisesti kirjoitettuna en pydä lääkäreitä keskimäärin kauhean älykkäinä. Ainakin ennen painotettiin nippelitietoa. Saksassa kuulemma korvatautien tentissä piti tuntea kuulokojeen kytkentäkaavio.
Ollaan tehty vaimon kanssa kimpassa pari kertaa ja vielä niin että vaimo vahtii mua ja minä vaimoa niin ei pysty kusettamaan edes itteään. Ekalla kerralla minä olin ”älykkäämpi” ja toisella kerralla vaimo.
Voin tunnustaa että aamuyöstä tein ja väsyin kesken kaiken. vedin loput ns intuitiolla koska nerohan näkee kaiken vaistomaisestikin, eh. No lintsauksen takia jäi tulos lukuun 111. Lohtuna että oon kyllä aiemmin tehny noita Mensan älyjumppia ja saanu tulokset 138 ja 141. Se oli kai 146 kun pyydettiin ottaan yhteyttä mensaan jos haluaa jengiin.
Ongelmahan on että ihmisen älykkyyttä ei voi mitata. Joku voi olla älykäs sosiaalisesti eli haldaa juoruverkoston ja joku toinen voi olla nero kitaransoitossa. Ei niitä mikään testi voi mitata.
Mutta sitten on olemassa jotain millä asian voi kiertää. En tiedä neroista mutta niiden alapuolella olevat erityislahjakkaat tuntuu omaavan kaikki samanlaiset persoonat. Niillä kaikilla on sellanen rokan antin luonne; hoitaa luonnostaan konepistoolilla kymmenen miehen työt ja jos olisi yksiköllinen rokkia, sota kun sota voitettaisiin. Toisaalta mikään armeija ei katsele yhtäkään Rokkaa rauhan aikana.
Minä taas näin tähtisumuja ja galakseja. Ihmisiä kiehtovat erilaiset asiat. Toki meillä aspergereilla on matalampi viettipaine, kuin teillä neurotypaaleilla, kuten sanotaan. Kumma kyllä olen saanut neljä lasta aikaan. Tai voikohan siitä olla ihan varma…
Olen tehnyt vuosikymmeniä sitten sen oikean testin, joka tehdään valvotussa tilassa. Mitähän se oli, 150 nurkilla. Olin jäsen vuoden ja sitten kiinnostus lopahti.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla koulutus nostanut pisteitä.
Minulle on sanottu, että jokainen sairastumisjakso tulee laskemaan älykkyyttäsi. Niinpä testasinkin älyni. Todennäköisesti kouluttautuminen esti älykkyysosamäärän laskun. Kun aivoja käyttää, äly myöskin lisääntyy.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan kuten jos käytät lihaksia, ne kasvavat.
Ilmoita asiaton viesti
Jos harrastaa samantyyppisten loogisten tehtävien tekemistä, se auttaa saamaan paremman tuloksen. Siinä mielessä testit eivät ole absoluuttisen neutraaleja. Vaikka harva sellaisia testejä harrastaa, ite asiassa niitä myydään maailmalla ajanvietteeksi vähän samaan tapaan kuin ristikoita tai sudokuja.
Ilmoita asiaton viesti
Oon miettiny pääsisinkö mensan jäseneksi, jos tekisin aluksi paljon kuviopäättelytehtäviä. Todennäköisesti niihin pystyisi luomaan jotain logiikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Se oikea testi voi antaa eri tuloksen kuin lyhyt nettitesti. Se selviää vain osallistumalla testiin. Jäsenyys ei ole kovin ihmeellinen asia, siellä niitä tyyppejä on, vähän aikaa kun pällistelee niin tulee mieleen että mitä minä täällä teen?
Ilmoita asiaton viesti
Todennäkösesti antaa alemman tuloksen?
Sen tiiän, että olen keskimääräistä selvästi älykkäämpi.
Tuossahan keskihajonta on 15.
Ilmoita asiaton viesti
Muistelisin, että sain oikeasta testistä paremman kuin lyhyestä nettitestistä. Kun se nettitesti on lyhyt, tilastollinen hajonta onnistumisessa on isompi mihin tahansa suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Johtuu siitä, että isä on fyysikko.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinfysiikkaa ei varmaan ihan kaikki osaa.
Ilmoita asiaton viesti
Meni tällä kertaa alle 130 minullakin. Nyt tulos oli 126. Edellisellä kerralla taisi olla 135 tai jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Oon aikasemmin saanu jotain 123, mutta viime vuosina alkanu saamaan 128.
Joskus oli iltapäivälehdessä juttu, että uuden harrastuksen aloittaminen voi nostaa älykkyyspisteitä testissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulutko mensaan?
Ilmoita asiaton viesti
Vuosia sitten osallistuin valvottuun testiin ja läpäisin testin äärettömän niukasti. Kun liittymisen aika tuli, en liittynyt. En sitten lopulta halunnut olla älykköjen klubin tyhmin jäsen.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f68dd1b0-1b8e-43f2-bf4d-d4ac82b04715
Ilmoita asiaton viesti
Noista harrasteista minun suosikkini on neulominen.
Ilmoita asiaton viesti
Tunnen ihmistyypin. Minunkin puolisoni neuloo tosi paljon, itsekin kyllä neulon, mutta paljon vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen aikoinaan tehnyt valvotusti Cattell & Cattell älykkyystestin.
– tulos: riittävä. Senhän moni jo tiesikin 🙂
https://keskustelu.suomi24.fi/t/6757348/vanha-mensan-testi-vs–uusi-mensan-testi
Ilmoita asiaton viesti
👍
Ilmoita asiaton viesti
Todella älykäs ei käytä aikaansa älynsä testaamiseen, koska hän tietää olevansa riittävän älykäs ilman testejäkin.
Monet sotkevat älyn muihin hyviin ominaisuuksiin, kuten esim. hyvään muistiin. Niillä ei kuitenkaan ole suoraa korrelaatiota keskenään.
Valokuvamuistin omaava ihminen ei välttämättä ole superälykäs tai edes älykäs, koska hän muistaa lukemansa tai näkemänsä, mutta ei välttämättä pysty soveltamaan asioita käytännössä.
Ovatko viisaus ja äly saman kolikon eri puolet vai peräti sama asia?
Itse näkisin, että viisas ihminen ei aina ole välttämättä se penalin terävin kynä, eikä älykäs ihminen aina toimi viisaati tai rationaalisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö sitä sanota, että älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu. Ei siis liene sama asia. Itse katson viisauteen liittyvän korkean älykkyyden lisäksi hyvän yleissivistyksen, soveltamiskyvyn ja tunneälyn.
Ilmoita asiaton viesti
Väitätkö että tulos 128 on huono. Vain 3,1 % on saanu paremman.
Ilmoita asiaton viesti
131 on mensaan pääsyn raja. Sillon kuuluu Suomen 2%:n älykkäämmän joukkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kun potilaat kovin usein epäilevät omaa älykkyyttään, huomautan, jotta ei voi olla kovin tyhmä jos epäilee omaa älykkyyttään.
Aikanaan sain Ravenista 47/50. Oikeastaan kuvatestien muuntaminen älykkyysosamääräksi on keplottelua, koska ÄO käsitteenä liittyy nimenomaan WAIS:een. Voidaan toki muuntaa Gaussin käyrän avulla (mikä muuten on keskihajonta WAIS:ssa?), mutta käsitteellisesti se on eri asia.
Älykkyystestit on kehitetty arvioimaan koulutettavuutta, ja toisaalta armeijaan hyväksymistä. Jenkkiarmeijan raja on vissiin 85, joten ei kovin korkea. Kuulemma niiden singossa (mikä muuten on RPG:n ja singon ero?) onkin ohje: ”tämä puoli viholliseen päin”.
Lääkiksessä muuten melkein eideettisellä muistilla pärjäsikin hyvin. Ihan rehellisesti kirjoitettuna en pydä lääkäreitä keskimäärin kauhean älykkäinä. Ainakin ennen painotettiin nippelitietoa. Saksassa kuulemma korvatautien tentissä piti tuntea kuulokojeen kytkentäkaavio.
Ilmoita asiaton viesti
Ollaan tehty vaimon kanssa kimpassa pari kertaa ja vielä niin että vaimo vahtii mua ja minä vaimoa niin ei pysty kusettamaan edes itteään. Ekalla kerralla minä olin ”älykkäämpi” ja toisella kerralla vaimo.
Ilmoita asiaton viesti
Pelkään osallistua. Mitä jos tulos onkin virheellinen ja musertaa omakuvani?
Ilmoita asiaton viesti
Testi ei mittaa muistia.
Se on kuviopäättelytesti.
Ilmoita asiaton viesti
Voin tunnustaa että aamuyöstä tein ja väsyin kesken kaiken. vedin loput ns intuitiolla koska nerohan näkee kaiken vaistomaisestikin, eh. No lintsauksen takia jäi tulos lukuun 111. Lohtuna että oon kyllä aiemmin tehny noita Mensan älyjumppia ja saanu tulokset 138 ja 141. Se oli kai 146 kun pyydettiin ottaan yhteyttä mensaan jos haluaa jengiin.
Ongelmahan on että ihmisen älykkyyttä ei voi mitata. Joku voi olla älykäs sosiaalisesti eli haldaa juoruverkoston ja joku toinen voi olla nero kitaransoitossa. Ei niitä mikään testi voi mitata.
Mutta sitten on olemassa jotain millä asian voi kiertää. En tiedä neroista mutta niiden alapuolella olevat erityislahjakkaat tuntuu omaavan kaikki samanlaiset persoonat. Niillä kaikilla on sellanen rokan antin luonne; hoitaa luonnostaan konepistoolilla kymmenen miehen työt ja jos olisi yksiköllinen rokkia, sota kun sota voitettaisiin. Toisaalta mikään armeija ei katsele yhtäkään Rokkaa rauhan aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Minä taas näin tähtisumuja ja galakseja. Ihmisiä kiehtovat erilaiset asiat. Toki meillä aspergereilla on matalampi viettipaine, kuin teillä neurotypaaleilla, kuten sanotaan. Kumma kyllä olen saanut neljä lasta aikaan. Tai voikohan siitä olla ihan varma…
Ilmoita asiaton viesti
Täällä aika usein joku kommentoija epäilee muiden älykkyyttä, muutamalta olen sen oman ÄO:n kysyny mutta jostain syystä jättävät kertomatta?
Ilmoita asiaton viesti