Mielenterveysviikko
Panee miettimään koventuneet asenteet kuntoutujia kohtaan.
Olen aistinut ettei runsaasta puheesta huolimatta mikään ole oikein edistynyt.
Tähänkin on tarjolla kristinusko, joka välittää lähimmäisestä, vaikka tämä sairastaisi.
Tästä voisi varmaan keskustella… Mikä mielenterveyskuntoutijissa pelottaa eniten. Koska siitä taitaa olla kyse.
Näitä on vaikea laittaa omalle kohdalleen, mitä myötätunto taitaa väistämättä vaatia. Hulluus on vähän kuin karkoitus. Tällä alueella, on sosiaalisuutta hakevan pahimmat pelot [sekä estot].
On toki muitakin ihmisryhmiä, tällaisina. Rasismi on samankaltaista suhtautumista. Ei niinkään se ihonväri tai muu, vaan vierasryhmäläisyys tai kuulumattomuus. Triggerit löytyy aina, ts ehdollistumisen mekanismi.
Toki triggereiden, tai sopivien viitteiden käytöllä, on suhtautumisen ylläpitämiseen liitttyvää vaikutusta. Tietyt sanat, tarinat, … ovat näin jakavia, tällä tavoin kielellisellä eläimellä.
Myös jumettunut ihminen ongelmissaan, rallattaa sanallisia levyjä, jotka yhdenmukaistavat käsityksen omasta tilanteesta. Samaa ilmenee jumissa olevilla, kielimaailman alaisilla ihmisillä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä pohdinnasta!
Ilmoita asiaton viesti