Miksi EKP ajaa Euroopan ja Suomen taantumaan?
EKP pelkää (hyperinflaatiota)* suurta inflaatiota. Taantumassa todennäköisesti hinnat laskee. Valinta on eräänlainen ruton ja koleran väliltä tehty.
Vai olenko väärässä?
*virhe kirjoituksessa
Tiedote
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut – Etsi ehdokkaasi Uuden Suomen vaalikoneessa
EKP pelkää (hyperinflaatiota)* suurta inflaatiota. Taantumassa todennäköisesti hinnat laskee. Valinta on eräänlainen ruton ja koleran väliltä tehty.
Vai olenko väärässä?
*virhe kirjoituksessa
Tekoäly QGPT Chat:
Euroopan keskuspankki (EKP) on itsenäinen keskuspankki, jonka tavoitteena on pitää yllä hintavakautta euroalueella. EKP käyttää monia eri välineitä ja strategioita tavoitteidensa saavuttamiseksi.
EKP:n politiikalla ei ole tarkoituksena ajaa Eurooppaa tai Suomea taantumaan, vaan sen tavoitteena on pitää yllä hintavakautta ja edistää talouskasvua pitkällä aikavälillä. EKP:n rahapolitiikka vaikuttaa moniin taloudellisiin tekijöihin, kuten korkoihin, investointeihin ja kulutukseen. EKP:n politiikan vaikutukset voivat kuitenkin vaihdella maittain ja alueittain, sillä taloudelliset olosuhteet vaihtelevat eri alueilla.
On tärkeää huomata, että taantuman syyt voivat olla moninaisia ja monimutkaisia, eikä yhtä tahoa, kuten EKP:tä, voi yksiselitteisesti syyttää siitä. Taantumien syitä voivat olla esimerkiksi maailmantalouden häiriöt, poliittiset kriisit, rakenteelliset ongelmat taloudessa, väestörakenteen muutokset tai ympäristökatastrofit.
On myös tärkeää huomata, että EKP on tehnyt useita toimia talouden tukemiseksi viime vuosina, kuten matalien korkojen ylläpitämistä ja ohjelmaa, jossa se ostaa valtion ja yritysten lainoja. Nämä toimet ovat auttaneet estämään talouden syöksykierteen ja edistämään talouskasvua.
Lopuksi, on hyvä pitää mielessä, että talouspolitiikka on monimutkainen ja haastava ala, jossa on monia eri tekijöitä, jotka vaikuttavat talouden kehitykseen. EKP:n politiikka on yksi näistä tekijöistä, mutta se ei yksinään voi selittää taantuman syitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kysy siltä miten muuten kuin talouden supistumisen kautta hinnat laskee. Miten hinnat laskee, jos nousukausi jatkuu?
Ja miksi EKP ylipäätään nostaa korkoa?
Ilmoita asiaton viesti
Nousu on ollut jo monia vuosia keinotekoista. Euroopan talous on kasvanut koska EKP ja myös valtiot ovat voimallisesti elvyttäneet talouttamme, siis syytänneet rahaa markkinoille. EKP on pelännyt stagnaatiota. Joidenkin valtioiden valtionlainat ovat myös kestämättömän korkeat, eikä markkinat siksi luota näiden kykyyn selvitä ilman EKP:n avustusta. EKP on elvyttämisellään halunnut pitää keinotekoisesti valtioiden lainakulut matalalla, mutta se ei enää onnistu inflaation olosuhteissa.
Elvytys on kestänyt luonnottoman kauan ja siksi raha on kyllä nostanut pörssikursseja ja asuntojen arvoja, mutta ilmainen raha ei ole onnistunut nostamaan investointihaluja. Tämä on ongelma, koska vain investoinnit voivat pitkällä tähtäimellä pitää yhteiskunnan talouden rattaat pyörimässä.
Monet ovat syyttäneet rahan liiallista jakamista jopa vaaralliseksi, koska keinotekoinen rahan syytäminen markkinoille vain pahentaa tilannetta tulevaisuudessa ja vaarana on aina vain suurempi romahdus. Nyt raha ei enää ole ilmaista – lapsuudessani ja vielä silloinkin kun mieheni ja minä otimme asuntolainaa noin kolmekymmentä vuotta sitten maksoimme 10 % korkoa. Nykypolvi on tottunut ilmaiseen rahaan, mutta näin ei ole ollut ennen.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi koska ohjauskorko, eli kansankielellä keskuspankkitalletuskorko, on sen ainoa työkalu, jota se sitten hiplailee ylös ja alas virheellisen makrotalousmallinsa mukaisesti.
Rahanluonnista sensijaan huolehtivat pankit ja valtio, joihin keskuspankki ei voi vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Korkotasohan juurikin suoraan vaikuttaa rahan määrään: jos korko nousee, lainojen kysyntä vähenee ja lainojen poismaksua kiihdytetään. Seurauksena rahan määrä taloudessa vähenee.
Mutta on keskuspankilla toinenkin tapa vaikuttaa rahan määrään. Se voi keventää tai kasvattaa tasettaan. Jos se lopettaa lainojen oston markkinoilta, tase kevenee, koska osa taseessa olevista velkakirjoista erääntyy ja maksetaan pois. Keskuspankki voi myös myydä taseessaan olevia velkakirjoja markkinoille, jolloin tase kevenee nopeammin. Yksityiset rahastot tai vakuutusyhtiöt ostavat näitä, jolloin näihin käytetty raha on pois muusta taloudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan määrää ja tuotantokapasiteettia tulisi katsoa rinnakkain. En näe ongelmaksi sitä, että rahan määrää lisätään, jos tuotanto käy vajaakapasiteetilla. Tällöinhän rahan määrän lisäämisen luulisi vain piristävän taloutta. Minusta juuri tuohon viittaa se, että investointihaluja tai -tarvetta ei ole juurikaan ollut.
Nyt EKP nostaa korkoja ajatuksena, että kulutusta pitää laskea. Minusta tässä mennään mäkeen, koska hintojen nousu ei ole seurausta liiallisesta rahasta vaan energiasektorin hinnannostojen seurauksista. Vähenevä kulutus entisestään pienentää kysyntää ja investointitarvetta. Lisäongelmia monelle tuotantoalalle tuo se, että yhä isompi osa kuluttajien tuloista siirtyy pankeille ja energiasektorille, joka on vääjäämättä pois muualta, koska palkkakehitys syö elintasoa. Nopea valtion velkojen maksu isommilla veroilla ei tule ainakaan helpottamaan talouksien tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta Euroopassa investointihalukkuus on ollut jo pitkään alhainen, vaikka rahaa on tullut ovista ja ikkunoista. Mistä tämä voi johtua? Onko raha laiskistunut? Investointeihin kykenevät tahot suojelevat omaisuuttaan ja riskien pelossa investoinnit jäävät tekemättä? Onko maailmanlaajuisessa talousjärjestelmässä valuvikoja?
Ilmoita asiaton viesti
Investointihaluttomuus viittaa siihen, että kysyntää ei ole yli nykyisen tuotannon, kuten edellä kuvasin. Mikäli kysyntää on enemmän kuin tuotanto pystyy tekemään ja tulevaisuus näyttää hyvältä kysynnän suhteen, niin tietenkin on järkevää investoida. Nyt tarvetta ei näytä olevan ja sota varmaankin lisää epävarmuutta rahan laittamiseksi investointeihin. Syitä voi olla monia, mutta kyllä varmasti halukkaita investoijia on, jos se tulevaisuuden osalta nähdään järkevänä.
Noista syistä johtuen näen EKP:n toimet taloutta hidastavana ja ihmisten toimeentuloa heikentävinä toimina. Mikäli ja kun edes osa inflaatiosta menee palkkoihin korotuksina, niin velkojen suhteellinen osuus palkkoihin muuttuu edullisemmaksi ellei sitten korot nouse palkankorotuksiakin enemmän. Kansalaisen tulee seurata omaa talouttaan nettotulojen kautta, joten vaarana on lisärasitus myös velankin osalta, kun EKP heiluu ison pensselin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Energian hinnan nousu puolestaan johtuu sodasta ( Venäjän fossiilienergia) kuten myös ruuan (Ukraina 1/3 maailman viljaviennistä).
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/d200e628-6329-5c17-8151-0fd5cd5650ea
Ilmoita asiaton viesti
Ohjauskorko on keskuspankkirahan talletuskorko keskuspankissa, eikä sillä ole kovin keskeistä merkitystä taloudelle:
Valtion luoma keskuspankkiraha syntyy valtion alijäämistä budjetin pohjalta, eikä siihen ohjauskorko juuri vaikuta.
Pankkien luottorahanluonti kyllä hidastuu korkojen noustessa, jos on laskusuhdanne, mutta ei välttämättä kuitenkaan noususuhdanteessa.
Vastaavasti taantumassa koronlaskut eivät lisää luottorahanluontia, kuten havaitsimme fin.kriisin jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän ohjauskorko lähes suoraan vaikuttaa markkinakorkoihin kuten nytkin nähty. Ja markkinakorot vaikuttavat siten kuin tuossa aiemmassa kommentissani kerroin.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, se asettaa riskittömän keskuspankkitalletuskoron, eli eri maturitettien valtionvelkakirjojen korot.
Riskittömän julkisen koron päälle yks.sektori laittaa riskimarginaalin, kulut ja voiton.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös ohjauskorko tarkoita yleensä sitä korkoa, jolla liikepankit voivat lainata keskuspankilta? Sitä pienempää talletuskorkoa maksetaan ”rahan” makuuttamisesta tilillä. Ohjauskoron päälle tulee liikepankkien saada omaa katetta, joten toki ohjauskorko juuri vaikuttaa rahan hintaan. EKP:n toimet vaikuttavat siten myös valtion ottaman velan hintaan.
Ilmoita asiaton viesti
En muista ulkoa, mutta ohjauskorko pitää kai ajatella pankkireservien yliyön lainakoron vaihteluvälinä. Yleensä pankit lainaa toisiltaan, mutta joskus myös keskuspankilta.
Ohjauskorolla on vain marginaalinen vaikutus pankkien kuluihin, sillä se maksetaan vain reserveistä, joita ne käyttää keskinäiseen maksuselvitykseen.
Pidemmät yksityiset lainakorot määräytyy (riskittömien) valtionvelkakirjatalletusten eri maturiteettien korkojen pohjalta. Valtionvelkakirjojen sijaan keskuspankki voisi maksaa koron myös pankkien ns. ylijäämäreservitileille tai olla maksamatta mitään.
Valtiorahajärjestelmän tarkka toiminta selviää Steve Keenin tekemästä taseoperaatiokuvauksesta, jonka olen ystävällisesti suomentanut:
https://www.modernmonetarytheory.fi/modern-fiat-money/
Ilmoita asiaton viesti
Ohjauskorolla ohjataan lainoittamista. Korkea ohjauskorko vähentää uusia lainoja ja taas toisin päin matala ohjauskorko lisää lainoja. Toisaalta valtaosa lainoista syntyy liikepankin ja asiakkaan sopimuksista, jotka keskenään sopivat ehdoista, mutta EKP:n korot ovat pohjana niissä, koska liikepankkien lainahinnat toisilleen ovat yleensä ohjauskoron ja talletuskoron välissä. Talletuskorko keskuspankkirahalle on (pitkään oli negatiivista) tuloa liikepankeille. Ohjauskorko on isompi kuin talletuskorko. Perusrahoitusoperaatioiden koroista yleensä puhutaan, kun puhutaan ohjauskorosta.
EKP ohjaa toki kaikilla koroillaan talouden toimintaa, mutta ohjauskorko vaikuttaa suoraan uuden velan hintaan ja talletuskorko antaa tuloa keskuspankkirahalle. Korkea talletuskorko hillitsee osaltaan myös lainaamista.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatellaan asiaa vielä näin. Keskuspankki lupaa lainata ”rahaa” liikepankeille 3 %:n korolla. Nyt pankkien keskinäisessä lainaamisessa on määritelty kattohinta korolle, koska liikepankki saa keskuspankista ”rahaa” tuolla korolla. Toisaalta, jos keskuspankki maksaa keskuspankkitalletuksista korkoa 2 %, niin eihän yhdenkään liikepankin kannata lainata rahaa alle tuon, jonka se saa tekemättä mitään. Näin pankkien keskinäisessä lainaamisessa ”rahan” hinta asettuu johonkin 2-3 %:n väliin. Kun tällä ohjataan ”rahan” hintaa, niin se on pohjana kuluttajien lainoissa. Liikepankit tarvitsevat keskuspankkirahaa keskinäisiin toimiinsa ja esim. verojen maksamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se EKP ilkeyttään näin toimi, vaan sille annetun tehtävän mukaisesti.
Saksan helmikuun inflaatio oli 8,9 % ja muissakin jäsenmaissa 6 – 8 % tasolla, joten vielä tässä kuussa korkoja nostetaan edelleen merkittävästi ainakin kerran ja myöhemmin keväällä todennäköisesti vielä lisää.
Suomessa tämä tulee väistämättä näkymään velkaperustaisen kulutuskysynnän hiipumisena esim. varsinkin asuntokaupan taholla sen hiljentyessä yhä entisestään. Varsinkin valmistuvat uudet ja muut kalliimmat asunnot jäävät nyt kaupan hyllyille.
Vaikuttaa toki kaikkeen muuhunkin talouden ilmiöihin maskukyvyn ja ostovoiman laskiessa. Vain yhden prosentin korkojen nousu kuristaa Suomessa taloudesta 3 miljardia euroa ja neljän prosentin nousu 12 miljardia euroa. Nythän totutut nollakorot nousevat käytännössä yli neljän prosentin tasolle. ( Julkista velkaa löytyy tänä päivänä n. 202 miljardia euroa ja asuntovelkaa n. 110 miljardia euroa. )
Nousevia korkomenoja ei voida kattaa ottamalla lisävelkaa.
Ilmoita asiaton viesti
EKP tekee taas virheen, sillä sen makrotalousmallista puuttuu talouden keskeinen ajuri eli velka: ensin EKP aiheutti nollakoroilla yks.sektorin ylivelkaantumisen, ja nyt se poksauttaa velan ylisuurilla koronostoilla.
Ihan normisettiä siis, sillä keskuspankit eivät ole koskaan onnistuneet ennustamaan velkakriisejä johtuen juuri velan puuttumisesta heidän makromalleistaan (kuten DSGE).
Ilmoita asiaton viesti
Virhe tehtiin aikoinaan jo silloin, kun EKP taipui suurten jäsenmaidensa poliittiseen ohjailuun ja myöhemmin rahaliiton tekohengittämiseen tasettaan kasvattaen.
Nyt on vain laskun aika aiemmista raha- ja energiapolitiikan virheistä Putinin käynnistämänä.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit muistaakseni jossain keskustelussa, että MMT:stä on myönnetty talouden Nobel. Tarkoititko Helikopteri-Benin Nobelia?
Ben Bernanke on tutkinut määrällistä kevennystä ja harjoittanut sitä suuressa mittakaavassa, mutta ei kai häntä sentään pidetä MMT-miehenä? Tiettävästi ainakin 2017 Bernanke oli kertonut ettei tunne Modern Monetary Theory-ajatelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Eikun noopeli tipahti ”anti-mmt:stä”, eli hyödykerahateoriasta, johon uusklassinen taloustiede nojaa.
MMT-kuvaa nykyistä fiat-valtiorahajärjestelmää (>1971).
Ilmoita asiaton viesti
Ok, kiitos selvennyksestä. Muistin väärin…
Ilmoita asiaton viesti
Hintojen kasvu vie nyt näppärästi kuluttajien rahat ja talletukset nopeasti, vastaavasti sijoittajat hyötyvät ostaessaan mm ssa kiinteää omaisuutta. Samoin valtioiden ottamat velat kutistuvat nopeasti, joskin korotkin vastaavasti myös nousevat.
Hyperinflaatioon ( tuhansien prsenttien hintojen nousuun ) on kuitenkin vielä pitkä matka.
Loppujen lopuksi maakunta maksaa viulut, ja sijoittajat sekä pankit hyötyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Sori, käytin väärää termiä.
Ilmoita asiaton viesti
Euribor-lainoista saattaa monella olla väärä käsitys, joten laitan linkin alle, jossa minusta asiaa avataan aika hyvin:
https://www.summarum.fi/asuntolaina/asuntolainojen-korot-nyt/
Kyse on siis pankkien välisistä lainoista ilman vakuuksia. Nuo sitten heijastusvat ohjauskoron vaihteluiden yms. seikkojen kautta kuluttajien lainoihin lisättynä pankkien marginaaleilla.
Ilmoita asiaton viesti
Olet väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyperinflaato?
Ilmoita asiaton viesti
https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2022/html/ecb.mp221215~f3461d7b6e.fi.html
EKP:n kielenkäytössä puhutaan kaikista kolmesta korosta ohjauskorkoina, kuten linkistä selviää.
Ilmoita asiaton viesti