Miksi korot nousevat?
Mietin pääni puhki miksi korot nousevat.
Mitä isompi riski, sen suurempi voitto.
Minun päähän ei mahdu mitenkään, että inflaatiota hillitään koron nostolla. Ainut joka voisi vaikuttaa korkoihin on se, että riski pankkilainojen takaisin maksuun on nousevien kustannusten takia pienentynyt. Eli lainoissa on suurempi riski.
Otan mielelläni palautteen vastaan.
Suomessa on velkakriisi mikä alkaa realisoitua, ei siis valtion, vaan kuluttajien velat. Kuluttajien luottokanta huitelee lähes 150% käytettävistä tuloista, sitten täälläkin pää punaisena kaikki huutaa valtion tilanteesta, vaikka valtio ei ole lähellekkään noin heikossa hapessa. Kansalaiset selvitystilassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ben Zyskowicz taisi viitata tuohon kyselytunnilla?
”Korot nousee, koska velkaa on paljon.”
Vapaasti muisteltuna.
Ilmoita asiaton viesti
Zyskowiczin kysymys on luettavissa täältä. Siitä jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä.
https://www.verkkouutiset.fi/a/korkomenot-hyppasivat-miljardilla-mita-johtopaatoksia-hallitus-on-tehnyt/#899bae38
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatio johtunee sodasta.Siitä, että sekä ruokaa että energiaa ei enää pystytä tuomaan Venäjältä ja Ukrainasta. Ukraina on yksi suurimmista ruuan tuojista.
Ilmoita asiaton viesti
Korot nousevat koska inflaatio on hypännyt uusiin ulottuvuuksiin, eli kuluttajahinnat ovat kohonneet euroalueella. Keskuspankki koettaa taittaa inflaatiota (mitä ne aikaa sitten haikailivat deflaation sijaan pumppaamalla valtiontalouksiin lisää happea eli euroja velkakirjaostoilla) eli nostelee korkoja FED:in ohessa. Tämä nykyinen inflaatio on osin tilapäinen kun katsotaan enrgian hintoja tulevaisuudessa mutta palkankorotukset jäävät kuitenkin nostamaan hintoja, myös kysyntäpuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Miten korkoja nostamalla hallitaan inflaatiota? Ostovoima ainakin heikkenee.
Osaisin minäkin matkia papukaijan tavoin tuon, mutta en vaan ymmärrä miten korkojen nosto vähentää inflaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Korkeammat korot vähentävät halukkuutta ottaa lainaa. Se taas vähentää kysyntää. Ja vähenevä kysyntä pakottaa laskemaan hintoja. Tai ainakin vähentää mahdollisuuksia nostaa niitä.
Ilmoita asiaton viesti
No nyt!
Voiko korkeat korot myös lisätä inflaatiota ,jos ei ole oikealla tasolla? Ainakin hetkellisesti näkyy ostovoiman heikkenemisenä.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan se ostovoiman heikentyminen eli kysynnän väheneminen alentaa inflaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatio=ostovoiman heikkeneminen
Koron nosto=ostovoiman heikkeneminen
Ja tämä vähentää inflaatiota?
En käsitä.
Miksi inflaatio itsessään ei poista inflaatiota, koska ostovoima heikkenee?
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi inflaatio itsessään ei poista inflaatiota, koska ostovoima heikkenee?”
Se johtuu siitä, että inflaatio ei määritelmällisesti tarkoita ostovoiman heikkenemistä. Esimerkiksi 70-luvulla vallitsi suurimman osan aikaa hyvin reipas inflaatio, mutta palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima koheni joka vuosi.
Inflaatio tarkoittaa pelkästään rahan arvon alenemista. Ja kun raha mielletään tuotteeksi, niin kysynnän patoaminen rahan hinnan korottamisen myötä on omiaan patoamaan arvon alenemista eli inflaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Ostovoima ei voi pysyä muuten kunnossa kuin palkankorotuksin?
Ilmoita asiaton viesti
”Ostovoima ei voi pysyä muuten kunnossa kuin palkankorotuksin?”
Niin, palkansaajien osalta inflaatioaikana tuo pitää paikkansa. Mutta esimerkiksi parturiyrittäjän kannalta hänen ostovoimansa voi parantua ainoastaan hinnan korottamisen kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se nyt näin yksinkertaista ole, varsinkaan näin erikoisaikana missää mitkään lainalaisuudet päde.
Ilmoita asiaton viesti
Koron nostot toimisivatkin paremmin, jos inflaatio johtuisi ensisijaisesti liiallisesta kysynnästä. Nythän se on syntynyt erityisesti energiakustannusten noususta.
Koron nostot heikentävät silti inflaatiota alentamalla kysyntää. Se menee nyt vaan rankemman kautta. Ihmiset ikäänkuin pakotetaan säästämään. Tämä on auttanut jo nyt: esim. energian hinta on laskenut roimasti huipuistaan ja merirahtien hinnassa on suuri pudotus.
Nyt keskuspankit ajavat melko varmasti taloudet taantumaan ainakin Euroopassa. FED uskoo edelleen ”pehmeään laskuun”.
WASHINGTON/CHICAGO (Reuters) – The chances of a ”soft landing” for the U.S. economy, where inflation declines without major job losses, appear to be growing, Federal Reserve Vice Chair Lael Brainard said on Thursday, and the central bank is now ”probing” for the right level of rates to control inflation without tanking employment.
”Inflation has been declining over the past several months against a backdrop of moderate growth,” Brainard said at the University of Chicago’s Booth School of Business, noting a ”significant weakening in the manufacturing sector,” a moderation in consumer spending, and other data pointing to now ”subdued growth” in 2023.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan.Niin ajavatkin.
Eikö inflaatiokin alenna kysyntää, jos etuisuuksia ja palkkoja ei koroteta?
Ilmoita asiaton viesti
”Mitä isompi riski, sen suurempi voitto”
Tuo ei pidä aivan paikkaansa. Suuresta riskistä ei seuraa automaattisesti suuri voitto.
Toki ilman riskiä ei voi saada tuottoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään automaattisesti sillä silloin se ei olisi riski.
Ilmoita asiaton viesti
Summasummarum
Se miksi pidän ostovoimaa niin tärkeänä, niin nähdäkseni se pitää yllä talouskasvua.
Ilmoita asiaton viesti
Korot nousevat kun heitetään korkkarit kattoon päin.
Ilmoita asiaton viesti
Raha itsessään ei ole taloudellinen arvo vaan se on näiden arvojen mitta. Inflaatiossa mitta-arvon yksikkö pienenee, joten yksiköiden lukumäärää on suurennettava, jotta se vastaisi mitattavaa todellisuutta. Korko hoitaa sen homman.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäisenä on tärkeää huomioida, että inflaatio tarkoittaa markkinoilla olevan rahan määrän kasvua. Englanninkielinen sana ”inflate” tarkoittaa paisuttaa tai täyttää (ilmalla). Ostovoiman heikkeneminen ei ole inflaatiota vaan inflaation seuraus. Samaan tapaan kuin esimerkiksi kuume ei ole sairaus vaan jonkin sairauden oire.
Toinen asiaan vaikuttava seikka on se, miten rahan lainaaminen kuluttajille toimii. Kun liikepankit (Nordea, OP, Danske Bank, jne.) myöntävät lainan yksityishenkilölle tai yritykselle, ne luovat rahaa merkitsemällä lainan saajan tilile lainatun summan ja vastaavan summan saatavana omiin varoihinsa. Lainan saajan pankkitilin saldo kasvaa lainasumman verran, ja hän voi kuluttaa lainaamansa rahat. Kierrossa olevan rahan määrä on kasvanut.
Kun laina maksetaan takaisin, lainaajan on jostain hoidettava lainasumman verran rahaa tililleen, ja eräpäivänä pankki poistaa summan lainaajan tililtä ja omista saatavistaan. Kierrossa olevan rahan määrä on pienentynyt. Koska lainoista peritään korkoa, on lainaajan itse asiassa hoidettava tililleen hieman alkuperäistä lainasummaa enemmän rahaa, mutta pankki pyyhkii nekin tililtä pois, eli lainan takaisinmaksussa kierrosta poistuu koron verran enemmän rahaa, kuin mitä kiertoon tuli lainaa myönnettäessä.
Mitä isompaa korkoa lainoista maksetaan, sitä enemmän kierrosta poistuu rahaa. Tällä tavalla korkeammat korot hillitsevät inflaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä inflaatio johtuu Ukrainan sodasta ja siitä että tarjonta on vähentynyt.
Venäjän öljy ja maakaasu sekä Ukrainan elintarvikkeet.
Mihin rahat poistuvat?
Ilmoita asiaton viesti
Kuluttajahintojen nousu johtuu osittain Ukrainan sodasta, mutta kuten totesin, se ei ole sama asia kuin inflaatio. Inflaatio tarkoittaa kierrossa olevan rahan määrän kasvua.
Rahat poistuvat kierrosta siten, että ne menevät pankin haltuun. Digitaalisessa tapauksessa, kuten nykyään luultavasti aina, ne vain pyyhitään pois. Jos laina myönnettäisiin seteleinä, niin pankki tallettaisi takaisin maksetut setelit holviinsa, josta niihin ei kukaan pääse käsiksi. (Edes pankki itse ei saa niitä käyttää.) Eli ne olisivat poissa kierrosta, ja siten osaltaan pienentäisivät inflaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.ecb.europa.eu/ecb/educational/explainers/tell-me-more/html/what_is_inflation.fi.html
Ilmeisesti tämä sitten on väärässä ja sinä oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni ”korot nousevat” koska EKP on EU:n määräyksestä jakanut määrättömästi, toistakymmentä biljoonaa euroa vastikkeetonta rahaa nk. sijoittajille kun se on ostanut konkurssikypsien valtioiden, Kreikan, Italian ym. arcottomia velkakirjoja nimellisarvosta.
Tämä on rahaa joka on ”liikaa” markkinoilla ja se on nyt kiertynyt asunto- ym. halpojen lainojen myötä markkinoille samalla kun se on mahdollistanut yhä uusien lainojen ottamisen mm. Suomen, konkurssikypsän maan, syömiseen.
Tämä on osittain tehty siksi että pyrittiin nostamaan EU:n inflaatio n,. 2 % tietämille, tasolle jossa inflaation pitäisi ekonomistien mukaan olla.
Tähän tulee sitten lisäksi nk. pandemiarahat jotka ovat myös vastikkeettonta rahaa.
Lainat joita valtioille ja kansalaisille on annettu ovat olleet lähes korottomia, joissakin tapauksissa jopa miinuskorkoisia.
Tästä on seurannut se että velkaa on otettu holtittomasti.
Sitten tuli tämä energiahölmöily jossa sähkön hinnan markkinoilla määrittele kallein tuotantotaapa eli kaasu.
Tämä oli sitten se laukaiseva tekijä koska energian hinnat siirtyvät automaattisesti tuotteiden hintoihin monella tapaa.
Nyt sitten EKP yrittää lähes paniikissa hillitä velkataloutta ja nostaa korkoja. Kun korot nousevat niin myös korkemmat lainakorot siirtyvät hintoihin koska yritykset joutuvat koko ajan lainaamaan käyttöpääomaa ja pääomaa investointeihin.
Koron nostot aiheuttavat pitkällä tähtäimellä sen että kulutus alenee ja sitä kautta myös hintataso kun kysyntä vähenee ja yritysten täytyy tehostaa toimintaansa pystyäkseen kilpailemaan.
EKP on aikonut kai nostaa korkoja vielä kolmesti tämän vuoden aikana. Se tarkoittaisi ehkä jopa 1,5 % korotusta. nykyiseen 3%:iin.
Ilmoita asiaton viesti