Onko suon uusiutuvuus laskettu väärin?
hiilipörssi.fi
Perustan väitteeni edelliseen väittämään. On väärin, jos lasketaan kuinka nopeasti suo uusiutuu, jos se sisältää 20 kertaa enemmän hiiltä kuin puustossa on.
Lasketaan kuinka nopeasti suo uusiutuu ja kuinka nopeasti puut uusiutuvat, eikä lainkaan huomioida suon uusiutuessaan sitovan paljon enemmän hiiltä.
Ihanko luulet, että tässä olisi jostain laskuopista kyse? Kyse on puhtaasti odelogisista päätöksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Hei!
Kirjoitin vaan aiheesta, joka tällä hetkellä on mielestäni väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kyllä,
luulen että tämä on vain ymmärretty väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on puhtaasti vihreästä ideologiasta, jonka mukaan kotimaalle pitää tehdä niin paljon vahinkoa kuin suinkin.
Ilmoita asiaton viesti
10 cm:n uusiutumiseen menee 200 vuotta. Se olisi nähdäkseni uusiutumisikä, jos verrataan puustoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kuutio turvetta sisältää hiiltä 80kg. Kymmenen sentin keros turvetta hehtaarilla sisältää hiiltä 80 tonnia. N. 320 m3 puuta sisältää saman verran hiiltä. Soiden kasvu on 0,7 mm vuodessa keskimäärin.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin piirtein tuon verran tulee hehtaarista puuta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo päätehakkuussa, voi olla enimmillään 500 m3. kasvu on keskimäärin 5 m3 per. ha mutta energia metsisä kasvu voi olla yli 20 m3 ha.
Ilmoita asiaton viesti
Selvää joka tapauksessa on, että 2 metrin suopatja sisältää huomattavasti enemmän hiiltä kuin puusto.
Ilmoita asiaton viesti
Yritin löytää suohehtaarin tuottaman kuiva-aineen määrää vuodessa, mutta en onnistunut. Vihreä kasvusto tuottaa kuiva-ainetta yleensä ehkä 1-2 tn/ha. Luultavasti suokasvit yltää samoihin lukemiin. Silloin voisi ajatella, että suon hiilensidontakyky olisi samaa luokkaa kuin metsän. Luonnontilaisissa soissa sitoutunut hiili varastoituu hapettomassa, veden sulkemassa tilassa. Varastoituminen voisi olla tehokkaampaakin kuin metsässä, kun puun käyttö huomioidaan.
Ilmoita asiaton viesti
Itseasiassa kysymys ei ole tuosta.
10-12 senttimetriä on yhtä paljon kuin koko puusto.
Uusiutuu kyllä hitaammin kuin puusto, mutta on väärin laskea suon uusiutumiseksi koko suopatjaa, kun se sisältää monin kymmenkertainen määrän hiiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Suo uusiutuu 0,5-0,7mm vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Voin näyttää paikan, jossa turvekerros on kasvanut noin 60 cm vuoden 1970 jälkeen, eli yli senttimetrin vuodessa. Siis yli 100 m³ vuodessa, laskekaapa siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Pähelöt päättäjät ovat tiukasti sitä mieltä, että turve ei ole uusiutuva luonnonvara, vaikka se onkin juuri sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti lukevat tämän ja miettivät uudestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Arvalla ratkaistu ja Vihreiden esityksestä jouduttu äänestämään. Kiitos siis sinne..
Ilmeisesti jos turve laskettaisiin hitaasti uusiutuvaksi siitä voitaisiin tehdä mm biopolttoaineita jolloin turpeen jatkojalostamiselle olisi huomattavat markkinat.
Turpeen, heinäkasvien, metsän tms hiilensidontaa ei ilmeisesti edes oikein tunneta koska niihin vaikuttaa mm kosteus ja lämpö. Hiilensidontaa koskevat laskelmat on tehty joskus teoriapohjalla, laskuharjoituksina koska hiilensidonnan tarkalla määrällä ei ole ollut mitään käytännön merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti aihe jakaa mielipiteitä. On kuitenkin vähän outoa tehdä miljoona päätöksiä arpomalla.
Ilmoita asiaton viesti
Valtioneuvosto on äänestänyt vuonna 2002 turpeen uusiutuvuudesta ja äänestys on mennyt tasan 12-12 jolloin arpa on ratkaissut ettei turve ole uusiutuva.
Ruotsissa turve on uusiutuva..
Ilmoita asiaton viesti
Noniin, tässä ehkä lähtökohta tuolle uusiutumiselle:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/turveko-uusiutuvaa-energiaa-vapo-kayttaa-vanhaa-tietoa/
Tutkimusprofessori kertoo turpeesta, että ”…alueen korvaamiseen kuluu vuosisatoja tai vuosituhansia – siis paljon kauemmin kuin esimerkiksi metsän uusiutumiseen.”
Minähän pidän jo lähtökohtaisesti typeränä, että ajatellaan sen yhden turvesuon palauttamista samanpaksuiseksi turvesuoksi. Sehän on joskus voinut olla metsää, mutta päässyt soistumaan. Palauttaminen metsäksi olisi mielestäni riittävää. Siis tarkasteltaisiin hiilensidontakykyä, hiilinielua, eikä hiilivarastoa. Se turpeen hiilivarastolisäys tulisi tarkastella kaikki suot huomioiden, jolloin käyttämättömien soiden hiilinielut kompensoisivat sen yhden turvesuon käytön aiheuttaman hiilvajauksen.
Varsinkin kangasmetsissä hiilivarastoa ei näyttäisi kertyvän, jos ei soistuminen pääse alkuun. Mitä olen nähnyt hiekkahauden reunoja, niin ei siellä koskaan ole paksua maatunutta kerrosta ylimpänä. Ohut karikekerros vain. Että se hiili on niissä puissa ja niiden juurissa.
Niin tuo blogistin mainitsema virhe tai ”virhe” on kaiketi siinä tarkastelutavassa, että hiilivarasto katsotaan uudistuvan entiselleen. Ja sehän kestää, eli ”uusiutuu hitaasti”. Jos tarkastellaan hiilinielua ja vuositasolla kertyvää hiilimassaa, niin blogisti on oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri sitä tarkoitin. Siis hiilinielua.
Sanotaan, että metsät uusiutuvat 80 vuodessa ja suo 8 000 vuodessa. Suo saattaa kuitenkin sitoa 20 kertasen määrän hiiltä itseensä. Sen takia tämä vertailu ontuu.
Ilmoita asiaton viesti
Uusiutuvalle ei taida olla yhteisesti sovittua määritelmää. Yleensä sillä tarkoitetaan resurssia joka ei kulu käytettäessä. Tuuli ja aurinko selvästi ovat uusiutuvia.
Bioenergian suhteen pitää tarkasteluun ottaa aikaskaalat. Kyllähän metsäkin uusiutuu, mutta kovin hitaasti.
Turve taas on toivottoman hidas tapaus. Jos Suomessa olisi käytetty turvetta energiaksi siihen aikaan kun Egyptissä rakennettiin pyramideja, ne suot olisivat kenties ehtineet uusiutua. Puhutaan siis tuhansista vuosista, kun taas hiilineutraaleita meidän pitäisi olla jo 15 vuoden päästä.
Turve ei missään nimessä ole uusiutuvaa energiaa. Hiilivarasto se toki on, sillä turpeeseen sitoutunut hiili on poistunut biologisesta kierrosta.
Ilmoita asiaton viesti
Uusiutuva, mitä se edes tarkoittaa?
Ainakin metsän ja suon toisiinsa vertaaminen pitäisi lopettaa.
On vielä niinkin, että Suomessa syntyy enemmän turvetta vuodessa kuin sitä käytetään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo syntyy enemmän kuin käytetty argumentti on harhaanjohtava. Hiilipäästöt ja nielut lasketaan yhdessä sovituilla menetelmillä ja jokainen päästö ja nielu lasketaan vain kertaalleen, ei yksi toimiala voi ilmoittaa että kaikki Suomen soiden nielut kuuluvat heille.
Jos turpeen käyttö olisi jatkunut ennallaan, olisi turvetta riittänyt 500 vuodeksi. Joten siinäkään mielessä se ei ole uusiutuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aika hankalaa on vertailu, totta.
Ehkä niin ajateltuna että luonnontilainen suo uusiutuu ja rahkakerros, sitämyöden suo kasvaa jatkuvasti, suo siis tavallaan elää.
Suomen soista noin puolet on luonnontilassa, noin puolet ojitettuna ja niistä ojitetuista osa on metsitetty tai muutettu pelloksi. Niin turvesuona on jotain 0.6 prosenttia.
Jos suo luonnollistetaan eli ojitukset poistetaan niin suo palaa liki välittömästi, muutamissa vuosissa luonnontilaan kasvien ja kasvun osalta.
Hiilensidonnan kannalta suo, luten metsäkin voi olla hiilen päästölähde, jopa metaanin päästölähde jos kosteus ja lämpö sattuu sopivaksi.
Jos ja kun ilmaston lämpeneminen on tosiasia niin soiden, metsien asemaa hiilinieluna ei voi ennustaa. Pystyyn kuoleva ikimetsä on hiilidioksidin lähde sen hitaasti hajotessa kunnes metsäpalot, kuten ollaan kanadassa ja venäjällä saatu todistaa, tuhoavat ilmastonmuutoksen takia kituvat, tautien, kuumuuden ja kuivuuden runtelemat metsär ja metsäpohjat. Metsän palaessa palaa myös huomattava määrä biomassaa maaperästä.
Uskoisin että todellisuudessa, tosielämässä parinsadan vuoden periodissa, valtaosa suomen metsistä ja soista on muuttanut olomuotoaan kuumuuden, kosteuden, myrskyjen ja niistä seuraavien kasvitautien ja tulipalojen seurauksena.
Ilmaston hiilensidonnan kannalta koskemattomat suot ja pystyynkuolevat ikimetsät ovat se suurin uhka vähänkin pidemmässä, ylisukupolvisessa ajattelussa, siis yli 100 vuoden jaksoissa. Talousmetsää ja ojitetun suon terveyttä ja tilasa voidaan seurata, tukkia laskuojia jos kuivuus tuhoaa, lisätä ojitusta jos märkyys. Talousmetsästä voidaan kuolleet puut, taudit hoitaa pois, ojittaa mutta suojeltu ikimetsä on vapaata riistaa taudeille ja tulipaloille..
Aikajänne on se ratkaiseva.
Ilmoita asiaton viesti
Niinkuin tossa jo kerrottiin niin suo on syntyessään, vaikka kun puu on kaatunut puron päälle, voinut tappaa ison metsän. Kun turve poistetaan niin se alue palautuu taas metsäksi sitoen poltossa päässyttä hiilidioksiidia kohisemalla.
Ilmoita asiaton viesti