Oppimistulosten romahdus – töitä on tehtävä!
Törmäsin twitterissä väitteeseen, että keskimäärin suomalainen poika lukee 9 minuuttia päivässä, kun ennen pojat lukivat 42 minuuttia päivässä.
Entisenä koululaisena tiedän mistä puhun. Oikotietä onneen ei ole olemassa.
Aikanaan menestyin ainekirjoituksessa, mutta olin 9. luokan loppuun mennessä lukenut lähes jokaisen kirjastomme nuortenkirjan.
Ainut aine, jossa ei menestystä tullut oli englannin kieli. Vasta ruotsin kielen alkaessa tajusin, ettei englanti toimikaan aivan samojen sääntöjen mukaan kuin suomi.
Toisaalta vastuuta opiskelusta ei täysin voi sälyttää vanhemmille. Minun äiti tai isä ei ikinä kysynyt, onko läksyt tehty. Jälkeen päin ajateltuna juuri englannin kohdalla siinä olisikin ollut mieltä.
Olisiko sitten näin, että jos lapsi kokee, että koulutehtävät on helppoja tai sopivan haastavia, läksyjen tekeminen sujuu ilman vanhemman kannustusta, niinkun minun kohdalla sujui.
Muistakaa kannustaa poikianne lukemaan enemmän.
Hyvä!
Lukeminen kannattaa ainakin, koska se kasvattaa myös sanavarastoa. Kertokaapa miksi jonkun sukupuolen sanavarasto on toista tuplaten?
Ilmoita asiaton viesti
Tytöt lukevat enemmän kuin pojat. Pojat muistaakseni osaavat englantia paremmin kuin tytöt koska pelaavat tietokonepelejä.
Itse luin 12-vuotiaana koko Dostojevskin tuotannon yhden viikonlopun aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulemma kamala kirja.
En ole lukenut.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuulemma…”
Kannattaako uskoa kuulopuheita?
Ilmoita asiaton viesti
Luotettavista lähteistä kuulin.
Ilmoita asiaton viesti
” Itse luin 12-vuotiaana koko Dostojevskin tuotannon yhden viikonlopun aikana. ”
Oliko tuo Paavon ”vitsi” vai vitsi Paavosta? Itse en muista.
Fjodor Dostojevski kirjoitti:
– 15 kirjaa
– 18 novellia
– 3 muuta teosta
Ilmoita asiaton viesti
”Luit” vai selasit?
Ilmoita asiaton viesti
Then get to work!
Ilmoita asiaton viesti
Puopolo kysyi aamu-töllössä intersektionaalista feminismia tuputtavalta lasiasiavaltuutetulta poikien oppimistuloksista. Selityksiä kyllä löytyi miksi niin on, mutta ei esittänyt vaatimusta asian korjaamiseksi. Ilmeisesti rakenteissa, mitkä hyödyttävät tyttöjä, ei voi olla mitään korjattavaa, vaan kyse on vain poikien omaa syytä.
Ilmoita asiaton viesti
Siis kannustiko sinun vanhempasi sinua lukemaan enemmän. Ymmärsinkö rivien välistä oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Vanhempani ei koskaan kysyneet minulta läksyistä. Silti valmistuin lähes ysin keskiarvolla peruskoulusta (8,73).
Minulla oli vaikea aine englanti. Pohdin, että ehkä tämän aineen kohdalla läksyistä olisi ollut hyvä kysyä. Muistan, että ne jäi usein tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos koulu olisi vähemmän orjuuttavaa ja yksilökeskeisempää niin poikia kiinnostaisi se enemmän. Kuuliaisuuden vaatimus ja valinnanvaran puute ongelmia. Tämän lisäksi koulunkäyntiä motivoi tyttöjen kohdalla se fakta, että duunariammatit eivät sovellu yhtä hyvin tytöille kuin pojille.
Ilmoita asiaton viesti
90-luvulla tehtiin useita linjauksia opetussuunnitelmissa, ja sittemmin paljon muita. Kaikki noista on ollut poikia syrjiviä muutoksia. Olinpa silloin vielä opettajana.
Lopputulos on kuten nyt nähdään. Osa tytöistä tulee peruskouluputkesta lukutaidottomina, pojista jo niin moni että huimaa. Laskeminen on surkeaa. Jos perustaitoja ei osaa, ei tule kyllä ammattilaisia mihinkään muuhun kuin kelan loputtomiin asiakasjonoihin.
Kädentaidot on niin laiminlyötyjä, ettei oikein edes puun höylääminen onnistu. Koneella ehkä juuri saadaan ruuvi puuhun, ei oikeaan paikkaan, mutta saadaan.
Vastuullisia on, muttei yksikään käsi virheen merkiksi nouse.
Ilmoita asiaton viesti
En tunne tapoja, joilla lukemiseen kannustettaisiin niin, että sillä olisi vaikutus. Sen sijaan uskon esimerkin voimaan: jos kasvuikäinen lapsi tottuu siihen, että hänen vanhempansa viettävät vapaa-aikaa lukien (lueskellen), päätyy lapsi itsekin luontevasti saman harrastuksen pariin.
Ilmoita asiaton viesti