Puhutaan kemiaa
Minulla kemia 10 peruskoulussa.
Laborantiksi 4,36 keskiarvolla.
Sekä kemiantekniikan insinööriksi 2020.
Kysy kemiasta.
Jag pratar kemia.
Tiedote
Parhaat Uuden Suomen blogit kerran viikossa – tilaa uutiskirje täältä!
Minulla kemia 10 peruskoulussa.
Laborantiksi 4,36 keskiarvolla.
Sekä kemiantekniikan insinööriksi 2020.
Kysy kemiasta.
Jag pratar kemia.
”Kysy kemiasta.”
– Siinäpä itseluottamusta tihkuva kehotus! Mutta tässä helppo: luetko ruokakaupassa elintarvikkeiden tuoteselosteet läpi kaikkia mahdollisia ”emulgointiaineita” myöten? Olen tässä iässä (62) lopettanut pienelläpainettujen tekstien kyyläämisen, koska eivät lisäaineet minua tapa.
Ilmoita asiaton viesti
En lue.
Tähän sanon että myös myrkky on luonnollinen aine.
Olen aikanaan perehtynyt puheenvuorossa aiheeseen ja huomasin osan E-koodeista olevan harmittomia.
Sillon kirjoitin sellaisella nimimerkillä kuin kylähullu.
Mainitakseni esimerkin askorbiinihappo eli C-vitamiini, jota käytetään säilömiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Itse luin teollisuuslaborantiksi amiksen priimuksena. Kun huomasin millaiseen seuraan olin joutumassa,niin aloinkin turkistarhaajaksi. Senkin lopetin kymmeniä vuosia sitten. Elämä on valintoja.
En ole kemiaa unohtanut kaikesta huolimatta. Taidan sen edelleen,viidenkymmenen vuoden takaa. Sellaista mikä kiinnostaa on vaikea unohtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä oli luokassa tosi huono henki. Sinne oli tullu lukiosta tyyppejä.Ite olin 17-vuotta enkä edes olisi vielä voinut käydä lukioon. Peruskoulun keskiarvo 8,73 Sekin parhaasta päästä ellei jopa paras.
No siellä koukussa sitten sairastuin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko sinulla arvosanaa puistokemian alalta?
Ilmoita asiaton viesti
0
Ammattikoulun vaikein kurssi orgaaninen kemia 5, mutta puistokemian saloihin en vielä ole päässy.
Koulutodistukset löytyy IG:stä.
Oon sen sijaan tavannut monta hyvää puistokemistiä Myyrmäen ostarinnurkalla. Lahjakkuuksia on moneksi.
Minä olen pelkkä kemisti, mutta tiedostan, että meillä kemisteillä on myös puisto-osasto.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelisitko kunnallisessa jätevedenpuhdistuksessa biologista vai kemiallista puhdistusprosessia ja mikä koagulantti olisi kemiallisessa puhdistuksessa kaikkein tehokkain?
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni molemmat kuuluu prosessiin. Vaikuttavat eri tavalla. Biologinen bakteereihin kun kemiallinen likaan ja sälään.
Oli amk:n ekoja kursseja.
Googlaisin tuon koagulantin.
Ilmoita asiaton viesti
Millä aineella saa kynttilän vahasta tulleet jäljet pois korkkilattiasta?
Ilmoita asiaton viesti
Höylällä.
Ilmoita asiaton viesti
Jollakin orgaanisella eli poolittomalla aineella(liuottimella).
Samanlainen liuottaa samanlaista.
Ilmoita asiaton viesti
Eli tärpätti olisi hyvä?
Ilmoita asiaton viesti
En muista ulkoa onko tärpätti pooliton. Ehkä asetonilla eli kynsilakanpoistoaineella?
Ilmoita asiaton viesti
Eli tämmöisellä?
https://www.tokmanni.fi/kynsilakanpoistoaine-mirame-125-ml-7310619090006?gclid=CjwKCAjw0N6hBhAUEiwAXab-TaTw64Fc7OfwLNp4_MgljShjlrIIScqVPIOcmv0rBZZpyxBZqQ7yxxoCfqUQAvD_BwE
Ilmoita asiaton viesti
Luulis näin.
Esim. vesi on poolinen ja siksi puhutaankin vesiliukoisista aineista ja aineista jota liuottaa poolittomia aineita joihin nähdäkseni vaha kuuluu.
Ilmoita asiaton viesti
Kokeillaan sitä kun eipä tuo paljon maksakaan.
Kiitoksia neuvosta.
Ilmoita asiaton viesti
Voit kokeilla tärpättiäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tärpätti jättää korkkimattoon merkin.
Ilmoita asiaton viesti
Okei.
Ilmoita asiaton viesti
Siis on olemassa vesiliukoisia (poolisia) ja rasvaliukoisia (poolittomia) aineita.
Samanlainen liuottaa aina samanlaista. Poolittomille orgaaniset liuottimet ja poolisille vesi tai joku muu poolinen liuotin.
Ilmoita asiaton viesti
Katoin linkin huolimattomasti. Peruskynsilakanpoistoaine on pooliton asetoni.
Ilmoita asiaton viesti
Katoin linkin huolimattomasti. Peruskynsilakanpoistoaine on pooliton asetoni.
—————————
Eli käytkö se kynsilakan poistoaine nyt sitten tuon tahran poistoon vai ei?
Ilmoita asiaton viesti
Kemistinä paljastan blogistille, ettei asetoni ole pooliton yhdiste.
Ilmoita asiaton viesti
Olisko helpompaa vahata koko korkkilattia sillä kynttilällä?
Blogistin ohje poolittomasta liuottimesta vähentäisi sitä vahaa, mutta miten sen saisi imeytettyä kokonaan pois? Todennäköistähän on, että liuotin myös laajentaa sitä vahajälkeä siinä korkkimatossa.
Saiskohan apteekista heksaania? Herkästi haihtuvaa ja palavaa, mutta poolitonta eikä järkyn myrkyllistäkään. Tuskin turvottaisi sitä korkkimateriaalia tms.
Itse olen poistanut vaaleasta tekstiilimatosta värillisiä tahroja apteekin 3% vetyperoksidlla, mutta tässä se ei ole oikea vaihtoehto.
Ja sitten vielä yksi vihje: joku räsymatto siihen korkkimaton päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Käy tsekkaan Wikipedia.
Miksiköhän asetoni sitten tehoaa kynsilakkaan, joka ei ole vesiliukoinen?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asetoni
Ilmoita asiaton viesti
Osin Känsälä on oikeassa. Kannattaa alkutyö tehdä mekaanisesti ja lopuksi viimeistellä jollakin sopivalla liuottimella.
Ilmoita asiaton viesti
Väärä asenteesi saattaa estää sinua oppimasta lisää?
https://en.wikipedia.org/wiki/Chemical_polarity
Melko hyvä testi poolisille yhdisteille on niiden vähintäänkin osittainen vesiliukoisuus. Nyt kun vielä otat selvää, liukeneeko asetoni veteen, niin olet saanut pienen opetuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossahan Wikipedia artikkelissa se lukee.
Muistan amk:n orgaanisesta kemiasta että happi vetää voimakkaasti sidoselektroneja puoleensa. Siitä siis osittainen poolisuus.
Voimakas poolittomuus saattaisi tehdä aineesta myrkyllisen, sillä se jämähtää hyvin rasvakudokseen.
Ilmoita asiaton viesti
https://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/steariinin-poisto/
Nuo konstit on varmaan jo kokeiltu Makkosen kynttilätahran poistossa?
Ilmoita asiaton viesti
Miten erottaa sielujen kemia sielujen alkemiasta?
Ilmoita asiaton viesti
Toinen luulee tietävänsä ettei kemia muka voi olla helppoa.
Ilmoita asiaton viesti
Lisää kysymyksiä. Mistä tietää, että kemia kahden ihmisen välillä
toimii/ tai ei toimi
Ilmoita asiaton viesti
Se on alkemiaa.
Täydellinen alkemia on mahdoton yhtälö.
Ilmoita asiaton viesti
Puhun suuni puhtaaksi.
Tällaista häirintää olen kokenut maalla, merellä ja ilmassa viimeiset 10 vuotta.
Olen tosi rasittunut etten saa missään olla rauhassa, vaan aina joku karvanen apina häiritsemässä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän kemiassa juuri nyt aiheutti uljaan ulostulon?
Hallitusneuvottelut ovat alkamassa ja niissä henkilö – ja puoluekemia on tärkeitä. Sekö innoitti?
Itsellä kemian huippusaavutukset tuli poikasena, kun kotitalon ullakon pikku asekätkentävaraston patruunoista olimme ruudin tyhjänneet ja piti pommeihin saada lisää. Mustaruudin ohjeet oli salpietaria tai kloraattia, rikkiä ja hiiltä.
Talon apulantasäkeissä oli ”Oulunsalpietaria”, joka oli kalkin ja ammoniumnitraatin seos, mutta se ei toiminut ja vetistyikin herkästi. Apteekki ei myynyt pikkupojalle ”Fegabiittia”, joka oli kai rikkaruohomyrkkyä sisältäen jotain kloraattia. Isot pojat kertoivat käyttävänsä sitä ruutiin.
Rikkihappoa sai apteekista.
Oli lukenut, että salpietarin pitää olla kaliumnitraattia (jäi kokeilematta. olisiko ammoniumnitraatti kuitenkin toiminut). Päätin tehdä kaliumnitraattia. Liuotin ensin lannoitteesta ammoniumnitraatin erilleen. Kuumensin rikkihapossa sitä niin, että typpioksidit tulivat ulos. Johdin ne veteen ja luultavasti sain typpihappoa. Tuhkasta sain liuotettua ja kiteytettyä potaskaa eli kaliumkarbonaattia ( siitä tehtiin kylällä suopaa silloin, kun saippua oli kortilla), jonka päälle kaadoin omatekoista typpihappoa.
Näin sain ainakin mielestäni kaliumnitraattia, jonka kiteytin ja sekoitin rikkijauheen ja hiilijauheen kanssa.
Koe-erä paloi iloisesti ja päätin tehdä lisää. Kävi kuitenkin niin, että uusi vähän isompi ruutierä tuntui kuitenkin kostealta, joten laitoin sen hellan uuniin kuivumaan yöksi. Aamulla en heti muistanut ottaa sitä pois ja kun äiti oli laittanut hellaan tulen aamiaista varten, kuumeni uunikin ja kohtakin posahti. Uunin luukku oli lentänyt auki joten paine pääsi onneksi ulos ilman, että hella olisi lentänyt ilmaan. Sen verran repesi uunin sisävuoraus, että tuhka lensi pesästä ympäri keittiötä. Aika katastrofi.
Kuulustelussa sain äidin uskomaan, että olin tehnyt erästä koulukoetta, ja siinä ymmärtämättömyydessäni virheen. Perhe tiesi ja hyväksyi, että tykkään kemiasta ja olin rakennellut alkeellisen laboratorion tapaisen. Ruudista en tietenkään mitään puhunut, mutta lopetin sen keksimisen.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä oli jutun pointi?
Ilmoita asiaton viesti
Höh, trodde, att vi kunde prata kemia. Jos kysymys olikin pointista, niin
ok sitten, ja kysyn, mikä oli blogin pointti?
Ilmoita asiaton viesti
Se, että puhutaan kemiaa, sillä sitä olen opiskellut.
Ilmoita asiaton viesti