Suomen velkaantuminen
Suomi tunnetaan vastuullisena talouden hoitajana. Historiassamme onkin vain kolme ajan jaksoa, jolloin olemme velkaantuneet runsaasti.
Ensimmäinen suurempi velkaantuminen tapahtui 1990- luvun lamassa. Tällöin velkaa kertyi liki 50 miljardia euroa.
Seuraava suuri velkaantuminen tapahtui eurokriisin aikana, jolloin velkaannuimme jälleen 50 miljardia euroa.
Viimeisin suuri velkaantuminen tapahtuu nyt koronakriisissä ja tällä hetkellä meillä on velkaa 132 miljardia euroa.
Suomi on siis hoitanut vastuullisesti talouttaan, mutta virhe jonka se on tehnyt on ettei se ole maksanut hyvinä aikoina velkoja pois.
Keskustelu pitäisi ehdottomasti nyt suunnata siihen, millä maksamme vanhat velat pois, jotta olisimme iskukykyinen kun seuraava kriisi maatamme kohtaa.
Valtion velkaa on reilut 23.000€ per suomalainen. Eihän tuossa muuta kuin kukin menee verkkopankkiin ja maksaa osuutensa pois Valtiokonttoriin.
Ilmoita asiaton viesti
Suoraviivainen ratkaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Laborantti voisi tutustua julkiseen velkaantumiseen vaikka Komission ja EKP: n tilastoinnin kautta tärppisanalla Ameco.
Julkista velkaa se on kuntienkin velkaantuminen.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitan tämän ihan kokonaan uusiksi. Ja kysyn Kiiski, että jos et ole eri mieltä kirjoittajan kanssa, miksi yrität loukata häntä?
Ilmoita asiaton viesti
Miten tästä voi edes olla erimieltä, kun yritän tuoda historiallisia faktoja esiin?
Ilmoita asiaton viesti
Minkä takia jätät historiallisista faktoistasi huomioimatta muutokset rahajärjestelmässä?
Esimerkiksi sen, että toimintaa hallinnoi nykyään Euroopan keskuspankki, ja kultakannastakin on luovuttu.
Aivan kaikki raha on jonkun velkaa. Maksamalla velat pois, poistuu myös kaikki raha. Rahaa taas käytännössä tehdään lisää niin, että valtio kuluttaa enemmän, eli valtion velka kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Toin esille tässä miten Suomen 132 miljardin velka on syntynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kontrolloidaanko velan määrää?Ilmeisesti korko on yksi kontrollointi väline.
Ilmoita asiaton viesti
Se mitä ensisijaisesti kontrolloidaan on rahan arvon lasku. Siihen pyritään, että rahan arvo puolittuu vaikka 25v aikana. Eli jos pizza maksaa nyt 10€ niin vuonna 2046 maksaisi 20€.
Ilmoita asiaton viesti
Pizzan hinta on 25 vuoden päästä 16,6 euroa. Mutta pienen inflaation ylläpitämisessä on ideaa.
Ilmoita asiaton viesti
Velan ottaminen lisää inflaatiota. Takaisin maksu ilman, että joku toinen velkaantuu aiheuttaa deflaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Kysyn tyhmänä oppimattomana täytyykö jonkun muun velkautua saman verran, jos maksamme 132 miljardin velan pois?
Ilmoita asiaton viesti
Jos maksamme 132 miljardin velan pois nyt, se tapahtuisi käytännössä myymällä eläkerahastot.
Seurauksena olisi pörssiromahdus ja se että oltaisiin käytännössä sitten ilman rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos euro on halpa. Me olemme köyhiä ja muut valtiot voi hyötyä siitä.
Tärkeätä on että euro on oikean arvoinen. Ei liian kallis tai halpa.
Ilmoita asiaton viesti
Deflaatio tarkoittaa, että euro vahvistuu.. Hyvä vai huono?
Samalla maa rikastuu.
Ilmoita asiaton viesti
Se EKP pyrkii siihen, että olisi pieni inflaatio kaiken aikaa.
Tämä oravanpyörä kun on tehty toimimaan niin, että rahan arvo häviää jotain prosenttia vuodessa niin saadaan sitten ihmiset ahertamaan, että saisi lisää. Pankit on tässä toki mukana että näiden ydinliiketoimintaa on velkaannuttaminen, että jos haluaa heti jotain, otetaan lainaa ja maksetaan korkoa.
Näin saadaan ihmiset ahertamaan ja pidettyä yhteiskunta toiminnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Me tarvitsemme vientiä, jotta voimme rikastua.
Ilmoita asiaton viesti
En allekirjoita pankkien tavoitetta, mutta hallituksen tavoitteen käyttää inflaatiota tavallaan tuottavuuden ja talouskasvun lisäämiseen, kyllä. Täsmälleen samaa mieltä Kaarnattu. Se on katsottu hyväksi, eikä sen oikein säänneltynä pitäisi aiheuttaa mitään haittaa. Sillä tuottavuuden lisäys on peri-inhimillistä.
Nyt vain rahapolitiikka on karannut näpeistä ja sinänsä ihan hyvä järjestelmä ei voikaan toimia kuiten suunniteltu. Kiitos populististen poliitikkojen (ei niiden nationalistien).
Ilmoita asiaton viesti
Leikkaukset. Elintason lasku köyhillä.
Nyt meidän pitää saada vientiä.
Ilmoita asiaton viesti
Muutama perusasia:
Inflaatio tarkoittaa että rahan arvo heikkenee. Ja hinnat ja palkat nousevat. Siis niiden numeerinen arvo.
Deflaatio tarkoittaa päinvastaista eli että rahan arvo nousee ja hinnat ja palkat laskevat, siis jälleen numeerinen arvo.
Kummassakaan tapauksessa elintaso ei nouse tai laske. Rahaa vain käytetään suurempia tai pienempiä määriä.
Tyyliin kun Zimbabwessa ( ja Saksassa, Unkarissa ennen sotia) leivän ostamiseen tarvittiin ”kottikärryllinen” seteleitä.
Tilanne oli se että kun palkan sai käteen niin oli kiir kantaa se kauppaan koska odotus oli, ja se toetui myös, että huomenna leipään tarvitaan tupla määrä rahaa.
Kun sanotaan että valuutta vahvistuu tai heikkenee, se ei tarkoita kumpaakaan edellä mainituista.
Se tarkoittaa sitä että valuutan arvo suhteessa MUIHIN valuuttoihin alenee tai nousee.
Inflaatio/deflaatio ovat siis maan sisäisiä tapahtumia ja valuutan arvon vaihtelut ulkoisia tai suhteessa muihin valuuttoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Olet varmasti oikeassa, että ajattelin sen liian yksinkertaisesti. Kuitenkin se, että rahaa lasketaan lisää markkinoille lisää inflaatiota? Olenko oikeassaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä.
Usein tarkoitus on juuri saada inflaatio liikkeelle.
Ilmoita asiaton viesti
Inflaatio puolestaan tarkoittaa, että rahalla ei ole enää sama arvo.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.eurojatalous.fi/fi
”Yksi inflaatioon vaikuttava tekijä on valuuttakurssi ja sen muutokset.”
Ilmoita asiaton viesti
Jos rahaa on enemmän, hinnat nousee ja valuutan arvo laskee eli vaikuttaa valuuttakurssiin..
Ilmoita asiaton viesti
Tässä tarkoitetaan sitä että tuontihinnat nousevat kun valuuttakurssi heikkenee. Tämä vaikuttaa kotimaisiin hintoihin myös koska lähes kaikessa tarvitaan tuontitavaraa alkaen vaikkapa polttoaineista
Ilmoita asiaton viesti
Juuri kysymys siitä, että meidän valuutta suhteessa esim dollariin on heikentynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Jos meidän valuutan arvo heikkenee roimasti, se näkyy myös alentumisena suhteessa muihin valuuttoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän pitäisikin tutkia Suomen inflaation sijasta euroalueen inflaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ja ei.
Jos Suomessa tapahtuu inflaatiota eli hinnat ja palkat nousevat täällä mutta ei muualla Euroalueella niin Suomen tilanne kaupassa muun Euroalueen ( ja muun maailman ) kanssa huononee.
Siis meillä ei pitäisi korottaa palkkoja enempää kuin muualla Euroalueella ( ja maailmassa ). Palkankorotukset eivät saisi ylittää työn tuottavuuden nousua.
Euroalueen inflaatio on jonkinlainen keskiarvo Euro-maiden inflaatiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on totta.
Ilmoita asiaton viesti
Valuutan arvolla tarkoitetaan nimenomaan valuutan arvoa muihin valuuttoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai.. Se on selvää.
Ilmoita asiaton viesti
Rahajärjestelmä toimii aivan eritavalla kuin yleisesti kuvitellaan:
Rahaa syntyy aina yhtä paljon kuin velkaakin: Valtion alijäämät (menot > verot) luovat valtionvelkakirjatalletukset (keskuspankkirahaa) ja pankkiluotot puolestaan pankkitalletukset (tilirahaa).
Näinollen esim. valtionvelan takaisinmaksu hävittää kaiken keskuspankkirahan, jolloin talous romahtaa. Vastaavasti kaikkien pankkiluottojen takaisinmaksu hävittää kaiken tilirahan ihmisten tileiltä.
Kirjoittamani tiivistelmä rahajärjestelmästä:
https://www.modernmonetarytheory.fi/info/
Ilmoita asiaton viesti
Rutanen on väärässä. Valtiothan voisivat tuolloin vain jakaa rahaa kansalle mielinmäärin ikuisesti tarpeen ja hyvinvoinnin mukaan.
Suomessakin voitaisiin korottaa hoitajien palkkaus kivuttomasti parilla tonnilla kuussa opettajista ja läähäreistä puhumattakaan.
Miksi ihmeessä tarvittii coronaelpymisväline I paketti, nyt uusi sosiaalitukipaketti Välimerelle koronneiden polttoainehintojen johdosta ja suunnitteilla oleva elpymisvälinepaketti II Suomen tulevien veronmaksajien olle näissä kaikissa kolmessa nettomaksajan roolieissa ?
EKP olisi aivan hyvin vain voinut lisätä velan ja rahan määriä entiseen tapaan 2015 alkaneiden osto-ohjelmien jatkeena ?
Ilmoita asiaton viesti
Vallitsevan käsityksen mukaan olemme tosiaankin ns. hyödykerahajärjestelmässä, josta kirjoitinkin artikkelin:
https://talousdemokratia.fi/hyodykerahateorian-perusteet/
Todellisuudessa kuitenkin em. velkarahajärjestelmässä, jossa valtion kulutusta rajoittaa vain inflaatio, sillä numerothan ei kompuuttereista tule loppumaan, eli jokin muu rajoite valtion kulutuksella täytyy olla.
Selitys löytyy esim. kirjasta ”Rahatalous haltuun”, Ahokas&Holappa, LIKE (2014).
Toki linkkejä vaihtoehtoisiin rahajärjestelmäkuvauksiin voi laittaa tänne ketjuun
Ilmoita asiaton viesti
Jos Rutanen nyt tässä tilaisuuden nyt salliessa kertoisi, miksi EU: ssa lähdettiin osto-ohjelmien sijaan elpymisväline I, sosiaalirahoitukseen Välimerelle ja vielä pian elpymisväline II yhteisvastuun linjoille ?
Rahatalous haltuun ei ole mikään nobeltason tekele ?
Kompuutterin numerot loppuivat Kreikassa ja Italiassa, ja loppuvat vielä Suomessakin.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos Rutanen nyt tässä tilaisuuden nyt salliessa kertoisi, miksi EU: ssa lähdettiin osto-ohjelmien sijaan elpymisväline I, sosiaalirahoitukseen Välimerelle ja vielä pian elpymisväline II yhteisvastuun linjoille ?”
Vastaavista syystä kun Suomessa jaellaan rahaa. Täällä jaettiin vaikka Finnairille että ei mennyt nurin koronassa.
EU on tässä se valtio, koska ollaan samassa rahajärjestelmässä. Esimerkiksi Kreikkaan laitettiin miljardeja rahaa koska muuten Saksassa olisi mennyt pankki nurin.
Ilmoita asiaton viesti
Et vastannut itse kysymykseen. Miksi suoraa rahallista yksilöityä vastuuta valtioittain EKP: n rahaa luovie osto- ohjelmien sijaan ?
Ilmoita asiaton viesti
Sillä tavallaan ollaan taloudellisesti sidoksissa toisiinsa. Tämähän on se EU:n idea ollut aina.
Ilmoita asiaton viesti
Rutaselle on varattu kommentointimahdollisuus, mutta hiljaista näyttää olevan.
Siis miksi 2015 aloitettujen osto-ohjelmien sijaan nyt suoraa rahoitusta nettojäsenmaamaksajilta ?
Ilmoita asiaton viesti
Sori viive!
EKP:n osto-ohjelmat (QE) eivät luo lisää keskuspankkirahaa, vaan niillä pidetään euromaiden valtionvelkakirjatalletusten korkoerot (spreads) aisoissa.
QE:n seurauksena on syntynyt ikäänkuin yhteistalletus EKP:n taseeseen, jota ei voi purkaa purkamatta samalla koko euroaluetta.
Nyt tuo yhteistalletus on tarkoitus korvata virallisilla yhteisvelkakirjatalletuksilla (eurobonds), joita on helpompi hallita kuin euromaiden erillisiä talletuksia.
Eurot lähtevät liikkeelle euromaiden valtioiden alijäämistä, joka tallettuvat valtionvelkakirjatalletuksiin. Vastaavasti pankkiluotoista syntyvä tiliraha tallettuu pankkitileille. EKP asettaa valtionvelkakirjatalletusten korot, kuten liikepankitkin tiliensä korot, sillä harvemmin pankin asiakkaat määräävät talletuskorot.
Vallitsevana olevan uusklassisen talousteorian mukaan olemme kuitenkin em. artikkelini mukaisessa hyödykerahajärjestelmässä.
Muitakin rahateorioita saa toki esittää.
Ilmoita asiaton viesti
”Valtiothan voisivat tuolloin vain jakaa rahaa kansalle mielinmäärin ikuisesti tarpeen ja hyvinvoinnin mukaan.”
Niin voivatkin mutta rahaan halutaan niukkuutta koska arvo perustuu kysyntään ja tarjontaan.
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä kaikki vain eivät maksa velkojaan yht’äkkiä takaisin sen enempää, kuin kaikki talletusasiakkaat kävisivät ja nostaisivat tilinsä tyhjiksi. Toki jos niin käy, seurauksena on kriisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten Rutanen kirjoitti, velan hävittäminen (suoraviivaisesti ajateltuna) tuhoaa kierrossa olevaa rahaa. Toinen lukunsa on sitten se, että (vaikka tämä ei ole yleisesti tunnettua) Suomi on suunnilleen saman verran saamassa kuin on veloissakin, joten tarvittaisiin vain jokin kansainvälinen brokering -taho, joka ostaisi ja myisi ”velkoja veloilla” ja avaisi nykyisen velkasolmun. Tässä jotkin ”synteettiset” tahot kuten Euroopan keskuspankki ja FED voisivat joutua pahaan paikkaan, mutta se, mikä on synteettistä, voi ihan hyvin kadotakin.
Olisihan se hauska nähdä: velat, jotka ovat vain keskinäisiä sopimuksia, haihtuisivat kuin tuhka tuuleen.
Ilmoita asiaton viesti
Ja EU:ssa halutaan päinvastaista. Että ollaan taloudellisesti niin sidoksisa toisiinsa että ei aleta koskaan sotimaan keskenään. Tästä kun hitsataan sellaista Euroopan Yhdysvaltoja, liittovaltiota.
Ilmoita asiaton viesti
Rutasella, Nevalaisella ja Karnaatulla on kullakin omat relevantit tulkintansa.
Alustajan näkemys on todellisuudentajuton: ”Keskustelu pitäisi ehdottomasti nyt suunnata siihen, millä maksamme vanhat velat pois, jotta olisimme iskukyinen kun seuraava kriisi maatamme kohtaa.”
Suomi on keskimääräistä velattomampi EU:n ja euroalueen jäsen. Tässä realismia talouspolitiikasta:
https://suomenkuvalehti.fi/vallan-mahotonta/dialogi-velasta-ja-inflaatiosta/
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on samalla ainoa EU- maa, jonka talous ei ole käytännössä kasvanut lainkaan viimeisten 13 vuoden aikana ja jonka viennin arvo on suorastaan romahtanut muihin maihin verraten. EU: n surkein talouden alisuoriutuja, joka ei ole saanut talouttaan kasvuun finanssikriisin jälkeen huolimatta yli 100 miljardin euron lisävelkaantumisesta.
Vuorela kun tykkää tehdä näitä moninaisia vertailuja muihin maihin, niin vertailisi nyt vain muihin pohjoismaihin, jotka ovat vieläkin ns. hyvinvointivaltioita ?
Ilmoita asiaton viesti
Niin myös näyttää, kun katsellaan tuon uutisen kahta taulukkoa:
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tulenarka-keskustelu-alkaa-brysselissa-suomi-nuukien-leirissa-kuinka-eun-velkasaantoja-voi-muuttaa-avaamatta-perussopimusta/7dfd27fc-72c3-47a2-87e5-169e47cfae18
Sen ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa, että meidän pitää kiriä Kreikan ja Italian tasolle. Kiinnostasi ymmärtää perustelut, joiden mukaan Suomen kannattaa ehdottomasti velkaantua lisää, koska lainojen korko on meille edullisempi, kuin ehkä muille euromaille.
Ilmoita asiaton viesti
Eli vinkki persuille: heittäkää nyt ne velkakellopaidat jo roskiin.
Ilmoita asiaton viesti
1991 – 1995 Ahon hallituksen jouduttua selvittämään Kokoomuksen ja demareiden aiheuttamaa konkurssipesää Koiviston täysin fiaskoksi menneen hallitun rakenneuudistuksen raunioilta julkinen velka kasvoi 20,4 miljardista eurosta 56,5 miljardiin euroon eli noin 36 miljardilla eurolla väitteen 50 miljardin sijaan.
Nyt tällä herkellä julkinen velkamäärä on 181,7 miljardia euroa, jota Rinteen – Mariniin hallitukset ovat kasvattaneet nyt n. 39 miljardilla eurolla + tähän päälle joitakin miljardeja yhteisvastuuta elvytysvälineeseen ja sosiaalipaketteihin.
Marinin vasemmistohallituksen velan- ja vastuidenlisä tulee olemaan vaalikaudella yli 50 miljardia euroa.
Lähteenä tässä EKP: n ja Komission makrotaloustilastot.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, kun tosiasialliset vastuut otetaan mukaan asia näyttäytyy aivan erilaisena. Jokainen mm. tietää, ettei Kreikan ole ajateltukaan maksavan lainojaan takaisin, vaan takaisinmaksuaikaa vain pidennettiin – ei sentään äärettömiin, mutta 50 vuoteen. Ajatuksena että velkojen reaaliarvo maksajalle käytännössä sulaisi pois inflaation kautta (tai ehkä ne vaan unohdetaan, kuten isoäiti laitokseen)
Ilmoita asiaton viesti
Kreikan taloudelle tavallisille kreikkalaisille kävi joka tapauksessa varsin surkeasti bastuuttoman tuhlailun seurauksin. Vain ranskalaiset, saksalaset ja italialaiset pankit pelastettiin suomalaistenkin veronmaksajien rahoin.
Huvittaa vieläkin Urpilaisen falski huijaava allekirjoitustilaisuus, jonka valokuvaamiseen lennätettiin SDP: n toimesta valokuvaajakin Suomesta tätä valhetta todistamaan. Urpilainen saikin myöhemmin palkkiona komissaaripystin mama-africana luottoriskien siirtämisestä liikepankeilta veronmaksajille.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, totta kai. Suuret vie ja pinet vikisee. Juurisyy kuitenkin oli kreikkalaisten itsensä ahneus. Haluttiin elintasoa ilman perustetta. Samaa voisi kohta sanoa koko Uninonista.
Ilmoita asiaton viesti
Googlaa Suomen velka ja mene veronmaksajien sivuille.
N. 50 miljardin lisävelka on syntynyt vuosina 1990 – 1995.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä lienee turha kinastella.
1990-1995 valtionvelka kasvoi 10 => 60 miljardiin.
Kyse ei kylläkään ollut Ahon hallituksen syytä.
Syyt ovat syvemmällä eli Mauno Koiviston politiikassa joka johti katastrofiin ja osui samaan aikaan kuin Neuvostoliitto katosi ja Suomen vienti menetti 20-30 %. Samalla työttömyys nousi jonnekin 25 % tietämille pahimmillaan.
Noiden asioiden koprjaaminen vaati rahaa.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/#932ae437
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä paikkaansa. Googlaa nyt itse EKP: n makrotalous tilastointi nimellä Ameco, niin jospa se siitä. EKP: n tilastointia voitaneen pitää luotettavana näissä asioissa.
EKP: n tilastointi nojaa näköjään vuoden 2010 kiinteisiin hintoihin, sillä kyllähän jokin kiinnepiste rahan arvolle pitää olla. Euro valuuttana tuli käyttöön Suomessa v. 2002.
Ilmoita asiaton viesti
Meijän tilillä silti on 132 miljardia euroa lainaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, vaan julkinen velka on nyt 181,7 miljardia euroa, hölmöile höpinöinesi miten vain, mutta tämä on EKP: n lukema.
Ilmoita asiaton viesti
Kumma kun valtionkonttori ilmoittaa velaksi 132 miljardia euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä logiikka, että 1990 – luvulla velkaa olisi tullut vähemmän, jos summa on 181 miljardia? Inflaatiohan tässä on laukannut.
Ilmoita asiaton viesti
Olet laskenut tähän kuntien velan mukaan. Minä puhun valtionvelasta.
Kunnat ovat yksityisiä toimijoita.
Ilmoita asiaton viesti
No eivät varmasti ole yksityisiä toimijoita. Veronmaksajat ne ovat näissäkin maksajina ja valtio takaajana. Kuntien omistamien liikelaitosten velkamäärää ei taida tietää kukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti ovat autonomisia, vaikka hätätilanteessa valtio rientää apuun.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkotin yksityisellä, että ne on itsenäisiä, en yritystoimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Onko valtio todellakin kuntien lainojen takaajana?
Liikelaitosten velka ei ole kunnan velkaa. Vaanm liikelaitoksen velkaa.
Tässä olette molemmat oikeassa kun puhutaan summista.
Kuitenkin, kun puhutaan Suomen velkaantumisesta, sillä yleensä tarkoitetaan valtion velkaa.
Ilmoita asiaton viesti
No nyt täytyy sanoa, että kemian ammattilaisena en ehkä osannut käyttää oikeata termiä, mutta tarkoitin valtionvelkaa. Tuo on semantiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän se on.
Monesti halutaan viisastella ja takerrutaan tällaisiin.
Itse asiassa valtion velka on yhtä kuin Suomen velka ja kuntien velka on sitten kuntien velkaa.
Ja esitin kysymyksen tuosta takaamisesta Kiiskelle.
Ilmoita asiaton viesti