Talouskasvu lisää inflaatiota?
Puolueet toivoo talouskasvua ja samalla korot nousee? Vauhdittaako talouskasvu inflaatiota? Nimittäin kamalinta tuntui olevan kun pörssi jostain irrationaalisesti syystä oli nousussa yksi päivä. Eikö pörssin nousu ole yhteydessä talouskasvuun?
Onko korkojen nousun syy
A.)velat (valtioiden ja kotitalouksien velkaantuminen)
B.)inflaatio
C.)jokin muu?
Pörssin yhden päivän nousu ei kerro mitään. Pitkässä juoksussa luonnollisesti yritysten markkina-arvo seuraa talouden kehitystä.
Kirjoitin vuonna 1974 YO-tutkinnossa äidinkielen aineen aiheesta ”Inflaatio – hintojen ja palkkojen kilpajuoksun voittaja”. Sain kiitettävän arvosanan mutta en muista mitä vastasin. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
1974 taisi ollakin ihan kiitettävä inflaatiolukema?
Ilmoita asiaton viesti
Oli. Yritin Googlata mutten tähän hätää löytänyt. Veikkaisin 17%
En kovin paljon tajunnut taloustiedosta silloin (jos en nytkään) mutta raapustelin vain historiatietoja ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä inflaatiolukemista Euroopassa. Se kaiketi vakuutti YO-lautakunnan.
Ilmoita asiaton viesti
Itse veikkaan, että korkojen nousun syynä on myös osin velkaantuminen.Nimittäin velkainen valtio on epätodennäköisemmin takaisin maksaja kuin vähemmän velkainen. Riski siis kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
B. Inflaatio
Keskuspankki nostaa ohjauskorkojaan taltuttaakseen inflaatiota ja koronnostot välittyvät markkinakorkoihin, osittain jo etukäteen.
Talouskasvun ja pörssikurssien korrelaatio on pitkällä aikavälillä selvä. Lyhyellä aikavälillä ei ihan niin selkeä. Teoreettisesti osakkeen hinta on siitä tulevaisuudessa saatavien tuottojen diskonttaus nykyhetkeen. Ja esim. kymmenen vuoden päästä tulevan tuoton nykyarvoon vaikuttaa aika paljon diskonttauskorkokanta.
Siten pörssikurssien kannalta hyvä uutinen (talouskasvun kiihtyminen) voi ollakin huono uutinen, jos sijoittajat uskovat sen lisäävän koronnostopaineita. Tai päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin aattelin. Ja puolueet hakee talouskasvua.🙈
Ilmoita asiaton viesti
Talouskasvu ei lisää inflaatiota. Inflaatio tarkoittaa kierrossa olevan rahamäärän kasvua. Siitä seurauksena on hintojen nousu, ja puhekielessä termiä käytetäänkin usein tarkoittamaan hintojen nousua, mutta juurisyy on rahan määrä.
Pörssin nousu on yhteydessä talouskasvuun mutta suurimmalta osaltaan kaiketi niin päin, että kasvava talous aikaansaa kysyntää pörssiyhtiöiden osakkeille ja niiden hinta nousee.
Korkojen nousun syy on b) inflaatio. Toki, jos yrittäisi olla humoristinen, niin voisi vastata myös c) jokin muu, eli keskuspankki. Keskuspankkihan niitä korkoja nostaa, mutta se tekee sen pienentääkseen kierrossa olevan rahan määrää, eli hillitäkseen inflaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Yhtä hyvin inflaatio voi johtua tuotteiden tarjonnan supistumisesta, kuten Venäjän öljy ja Ukrainan vilja.
Ilmoita asiaton viesti
Sota-aika taitaa olla aika hyvää aikaa taloudessa koska raaka-aineista pulaa ym. Tietysti sillä edellytyksellä että ei itse joudu sotatoimien kohteeksi.
Se pahin vaihe iskeekin sitten vasta sodan jälkeen kuten 1.maailmasodan jälkeen useassa Euroopan maissa ja myös Suomessa.
Korean sota 1950-1953 oli Suomelle selluntuottajana vahvaa aikaa.
Saa nähdä mitä Ukrainan jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä..but hinnat nousee,koska kilpailua on vähemmän.
Oon myös sitä mieltä ettei kuolema lisää talouskasvua.
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen inflaatio on väliaikainen ja energian hinta on jo laskenut selvästi, mutta onko inflaatio? Jos iflaatio pääsee valloilleen, sitä on vaikea pysäyttää ilman kierrossa olevan rahan määrän vähentämistä.
Kierrossa oleva rahan suuri määrä ei ole vuosiin lisännyt tuottavuutta, eikä liioin investointihaluja riittävästi. Minä en ymmärrä mistä tämä johtuu? Miksi raha on laiskistunut? Mikä on vialla?
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin EU on tehnyt mittavan elvytyspaketin koronapandemiaan. Oliko jopa 750 miljardia.
Onko tietoa tämän hetken inflaatioluvuista?
Ilmoita asiaton viesti
Tarjonnan supistuminen aiheuttaa hintojen nousua. Se ei ole täysin sama asia kuin inflaatio, vaikka harmillisesti tuota sanaa on puhekielessä otettu käyttöön silloin, kun tarkoitetaan hintojen nousua. Sen verran sentään on puhekielisessäkin käytössä ainakin virallisten tahojen toimesta rajattu merkitystä, että yhden tai useamman yksittäisen tuotteen hinnan nousu ei vielä ole inflaatiota. EKP:n oppimateriaalissa sanotaan näin:
”Inflaatiosta on kyse, kun tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat laaja-alaisesti (eivät siis vain yksittäisten tavaroiden tai palvelujen hinnat). Silloin yhdellä eurolla saa vähemmän kuin ennen, eli euron arvo laskee.”
Alun perin sana on kuitenkin tarkoittanut markkinoilla olevan rahan määrän kasvua vastakohtanaan deflaatio, joka on tarkoittanut rahan määrän supistumista. Englanniksi ”inflate” = ”täyttää (ilmalla), paisuttaa”.
Ilmoita asiaton viesti
Jos puolet maailman viljan viennistä loppuu, vaikutus näkyy todennäköisesti hinnoissa.
On myöskin hahmotettava, että kilpailu on laajempaa kuin yhden tuotteen sisällä. Karkea esimerkki vanhus miettii ostaako ruokaa vai lääkkeet.
Hinnat nousee, koska kysyntää(rahaa) on enemmän kuin tarjontaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mietippä nykytodellisuutta.
Tarjontaa on ollut kaikesta yllin kyllin viimeiset parikymmentä vuotta. Silti inflaatio on pysynyt hyvin alhaisena.
Nyt sitten tarjonta ei ole supistunut mutta silti inflaatio hyppäsi.
Osittain tämä voi johtua patoutuneesta hintapaineesta mutta se ei selitä kaikkea.
Seuraava asia sitten. Kierrossa oleva rahanmäärä.
Vaikka kansalaisilla ei välttämättä ole hirveästi rahaa niin alhaiset korot houkuttelevat lainaamaan. Ja näin on tapahtunutkin.
Samaan aikaan EKP on pumpannut markkinoille valtavat määrät, kai 5 biljoonaa euroa ostamalla valtioiden velkakirjoja sijoittajilta. Kun tämä osto-ohjelma alkoi niin lainakorot olivat alle 1%, Euribor taisi olla jopa negatiivinen.
Samaan syssyyn valtiot pumppasivat markkinoille ns. koronatukia, enemmä yrityksille, ja sitten tulevat sähkötuet.
Rahaa on siis ”hulvattomasti” liikkeellä ja se etsii kohdetta.
Kun ihmisillä on rahaa niin ei ole niin väliä mitä tavara maksaa.
Nyt kun EKP on nostanut ja nostaa edelleen korkoja niin lainaraha kallistuu ja tavaran kysyntä myös vähenee.
Mm. asunto- ja autokauppa on supistunut selvästi viime vuonna.
Vielä vuosi sitten kai jotkut autoliikkeet myivät osamaksulla ilman korkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Osin noin, mutta esim. Venäjän halvan maakaasun puuttuminen nosti energian hintaa. Energian hinnan nousu puolestaan osin nosti ruuan hintaa.
Vaikka kaupoissa yhä on hyllyt täynnä, Ukrainan sodan takia puolet maailman vientiviljastasta jäi viemättä.
Jos rahaa on hulvattomasti liikkeillä, niin hyödykkeitä pitäisi myös olla enemmän. Nythän tilanne on päinvastainen.
Ilmoita asiaton viesti
Hiukkasen väittäisin vastaan. Inflaatio syntyy rahan määrästä ja sen kiertonopeudesta. Talouskasvu kasvattaa rahan kiertonopeutta.
Rahan kvantiteettiteorian perustana on Fisherin yhtälö:
M x V = P x T
M on rahan määrä
V on rahan kiertonopeus
P on yleinen hintataso
T on taloudellisen toimeliaisuuden määrä, jota voidaan mitata transaktioiden reaaliarvon indeksillä
Ilmoita asiaton viesti
Menee myöskin näin, että jos tuotetta ja sen kilpailevia tuotteita on vähän hinta nousee.
Tämän voi huomata seuraamalla esim. tavallista kaupan käyntiä alennusmyyntejä, joissa tuotteet on alussa ja lopussa korkeinta alea kalliimpia. Lopussa siksi, että tuotetta on enää vähän.
Hinnanhan muodostaa kysynnän ja tarjonnan laki.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli tuotannossa on käyttämätöntä kapasiteettia vaikkapa 40 %, niin en usko, että hinnat nousevat, vaikka lisää rahaa tulisi sitä ostamaan niin, että kapasiteettia olisi vielä käyttämättä esim. 20 %. Kun aletaan lähestymään 90-100 prosenttia, niin hintoja varmaankin nostetaan. Olen itse arvostellut EKP:n koronnostoja, kun katson, että tuotantoa on käyttämättä ja hinnat ovat nousseet energian takia laaja-alaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, että 100 %:n kapasiteetin lasku jopa laskee hintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ois? Haemme maltillista talouskasvua.
Ilmoita asiaton viesti