Vastaus Vesa Vihriälän mielipiteeseen Helsingin Sanomissa
Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälän mielestä korkeakoulujen lukukausimaksut ovat perusteltuja. Hän ehdottaa, että lukukausimaksuksi tulisi n. 2000 euroa vuodessa eli 12 000 euroa koko korkeakouluopintojen aikana.
(Tarkoittaako Vesa Vihriälä todella, että tulevaisuudessa opiskelija maksaisi ison osan opinnoistaan? Käsittääkseni valmistuvasta opiskelijasta maksetaan n. 15 000 – 21 000 euroa koululle, enkä usko opetuksen kustantavan paljon enempää kouluille. Vai tekevätkö koulut tappiota?)*
Kuinka kauas Suomen historiassa täytyy mennä, että opinnot maksavat vai löytyykö edes itsenäisen Suomen historiasta vastaavaa? Samalla velatonkin budjettimme on suurempi kuin koskaan.
Olemmeko siirtymässä Amerikan malliin niin koulutuksessa kuin terveydenhuollossa?
*Tämä tieto on virheellinen, mutta laboranttina jätän sen näkyviin.
Muuten teksti on asiallinen.
Maissa, joissa koulutus on maksullista, on suuremmat tuloerot koulutettujen ja kouluttamattomien välillä. Nykyisillä tuloeroilla koulutus ei kaikilla aloilla kannattaisi.
2000 vuodessa on toki maltillinen ehdotus. Samaten ETLA:n ehdotus siitä, että koulutusta maksettaisiin takaisin, kunhan päästään tietylle tulotasolle. Koulutus ei silti pitäisi olla ensimmäisiä leikkauskohteita.
USA:ssa puhutaan helposti yli 100.000 hinnasta monille tutkinnoille.
Ilmoita asiaton viesti
Vihriälän kommenttihan on askel siihen suuntaan, ettei koulutuksesta tarvitsisi leikata. Kyse olisi opiskelijalle pienestä, mutta oppilaitoksen budjetissa merkittävästä uudesta rahoituslähteestä.
Ymmärrän kyllä, että opiskelijalle 200 euron lisääminen kuukaudessa opiskelumenoihin voi olla merkittävä, joissain tapauksissa jopa ylivoimainen kuluerä.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/ammatillisen-koulutuksen-ja-lukiokoulutuksen-kustannukset-jatkoivat-lievaa-kasvuaan
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1555041
Linkeissä on tietoa (tosin hiukan vanhaa) siitä, että paljonko erilaiset ”palvelut” maksavat yhteiskunnalle. Opiskelijoita koulutetaan työskentelemään yhteiskunnan hyväksi ja siten tuleviksi veronmaksajiksi. Yhteiskunnan kannalta kyse on yksinkertaisesta laskukaavasta, eli siitä, että paljonko yhteiskunta maksaa ja paljonko se hyötyy. Opiskelijan kohdalla hyöty tulee parempana palkkana ja elintasona sen mukaan, että paljonko hän onnistuu nettoamaan valmistumisen kautta.
Lukukausimaksuja voidaan hyvin ajatella veron luonteisena maksuna. Mikäli opiskelija valmistuu ”ilmaiseksi” Suomessa ja siirtyy valmistuttuaan muun maan veronmaksajaksi, niin onhan se toki harmiilista. Onko lukukausimaksusta sitten enemmän haittaa kuin hyötyä, jos opiskelu jää suomalaiselta ”vajaaksi” maksun takia? Lopputuloksessa voi olla paljonkin tapauskohtaisia eroja.
Ilmoita asiaton viesti
Näin näky olevan.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentin veroideassa on hieman hallituksen hautoman maastamuuttoveron piirteitä, eräänlainen vero henkisestä arvonnoususta.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Valtio kouluttaa itselleen hyviä veronmaksajia.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin silloin, kun opiskelin Helsingin oikiksessa, niin kirjat haettiin (yliopiston) kirjastosta (niiden saaminen oli oma tieteen lajinsa) ja isossa kuvassa ainoa kulu minusta oli tentit ja niiden tarkastaminen. Tuo 2 000€ on räikeästi yläkanttiin. Tentit ja tenttivastaukset ja niiden arvostelu oli myös assareille arvokasta, eli heidän pitäisi maksaa opiskelijoille.
Ilmoita asiaton viesti