Datan ja tekoälyn merkitys huippu-urheilussa ja liike-elämässä – Yhteiskirjoitus Olympiakomitean Matti Heikkisen kanssa

Matti Heikkinen, Anna Lahtinen

Datan keräämisen ja sen hyödyntämisen liittyvän teknologian rooli on kokenut merkittävän muutoksen tekoälyyn liittyvän kehityksen myötä. Tämä muutos on selvästi havaittavissa sekä työelämässä että arkielämässämme. Esimerkiksi etä- ja hybridityöskentely ovat tuoneet mukanaan uusia tapoja työskennellä, jotka nojaavat vahvasti teknologian käyttöön. Tässä kontekstissa on keskeistä ottaa huomioon tulevat trendit ja pyrkiä ennakoimaan niitä – tekoäly on tässä kentässä yksi suurimmista.

Huippu-urheilu ei ole jäänyt poikkeukseksi teknologian tuomille muutoksille. Aktiiviurheilijan näkökulmasta on helppo huomata, kuinka perinteiset paperiset harjoituspäiväkirjat ovat vaihtuneet digitaaliseen muotoon tietokoneiden ja pilvipalveluiden myötä. Tekoäly on astunut urheilijoiden arkeen, tarjoten uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia yksilölliseen valmennukseen.

Samat kehityssuunnat, jotka ovat olleet esillä urheilussa, heijastuvat myös liike-elämään. Asiakaslähtöisyys ja tarvelähtöisyys ovat avainasemassa teknologian hyödyntämisessä. Uuden teknologian ja tekoälyn käyttöönoton pitäisi aina olla perusteltu asiakkaan tarpeilla ja hyödyillä, oli kyseessä huippu-urheilija tai tuotteita ja palveluita ostava kuluttaja- tai yritysasiakas. Kuten urheilussa, teknologian hyödyntäminen liike-elämässä vaatii syvällistä ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja heidän arkipäivästään. Tämä edellyttää ihmisten osallistamisen ja perinteisen innovaatioiden myyntityön lisäksi kykyä käyttää kerätä dataa, hyödyntää teknologioita ja tekoälyä monipuolisesti asiakasarvon tuottamiseksi.

Dataan ja tekoälyyn liittyvät tavoitteet ovat pitkäjänteisiä

Kansallisella tasolla urheiluun liittyvä data ja sen hyödyntäminen ovat merkittävä strateginen keihäänkärki Olympiakomiteassa. Niihin liittyvät tavoitteet ovat pitkäjänteisiä. Nykyinen kehitysvaihe keskittyy datavarantoihin, datan keräämiseen, yhteensovittamiseen ja hyödyntämiseen. Olympiakomitea yhdessä suomalaisen huippu-urheiluverkoston toimijoiden kanssa edistää datastrategiaa pienin, mutta päättäväisin askelin. Urheilun tuottamaa dataa kerätään ”hien hajusta”, kootaan yhteen ja etsitään sen soveltamiskohteita urheilijoiden ja valmennuksen arjen työn tueksi.

Tekoäly ja datan hyödyntämiseen liittyvät muut teknologiat ovat tulleet jäädäkseen, ja ne tuovat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia sekä haasteita. Ne voivat auttaa meitä ymmärtämään monimutkaisia asioita uudella tavalla, kuten esimerkiksi urheilijan kokonaiskuormitusta urheilussa tai eri organisaatioiden toiminnan prosessien tehokkuutta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että datan kerääminen ja hyödyntäminen sekä tekoälyn käyttöönotto ei ole itsestäänselvyys – se vaatii tietoisia päätöksiä, koulutusta ja resursseja. Tulevaisuudessa, sekä urheilussa että liike-elämässä, menestyjiä ovat ne, jotka osaavat hyödyntää dataa ja tekoälyratkaisuja parhaalla mahdollisella tavalla, ihmislähtöisesti arjen työn tueksi.

”Suomalaisen urheilun datastrategia on yksi strateginen keihäänkärki Suomen olympiakomiteassa. Datastrategia on pitkä juoksu yhteistyössä suomalaisen huippu-urheiluverkoston toimijoiden kanssa. Maratonia ollaan menossa, ja tällä hetkellä puhutaan datavarannosta, datan keräämisestä, yhteensovittamisesta ja hyödyntämisestä. Mennään pienin, mutta määrätietoisin askelin eteenpäin. Urheilun tuottamaa dataa kerätään ”hien hajusta”, kootaan yhteen ja etsitään sen soveltamiskohteita urheilijoiden ja valmennuksen arjen työn tueksi, suomalaisen huippu-urheilumenestyksen tuottamiseksi”

– Matti Heikkinen, hiihdon maailmanmestari, Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja


Blogikirjoitus on osa Haaga-Helian Tekoäly Suomessa -haastattelusarjaa, johon kuuluu myös YouTube-videosarja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttama sarja on osa ”Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille Etelä-Suomessa” eli AI-TIE Etelä-Suomi -hanketta. AI-TIE:tä ovat tukeneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

annalahtinen

Anna Lahtinen, KTT, vanhempi tutkija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Anna keskittyy työssään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan yrittäjyydessä ja liiketoiminnan uudistamisessa.

Hänen johtamia hankkeita ovat Työsuojelurahaston rahoittama "Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön yhteiskehittämällä" ja sen edeltäjä "Tekoäly tulee – tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon!" sekä Euroopan aluekehitysrahaston ja Uudenmaan liiton tukemat "Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille" eli AI-TIE ja sen laajennettu sisarhanke AI-TIE Etelä-Suomi, joissa on tuettu lähes 150 suomalaisen yrityksen tekoälymatkaa.

Annalla on kahdenkymmenen vuoden kansainvälistä työkokemusta projektijohtamisesta ja kumppanuuksien kehittämisestä liike-elämässä, korkeakouluissa ja innovaatioekosysteemeissä. Hänen viimeisimpiä julkaisuja ovat Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -opas (www.haaga-helia.fi/ai-tie) sekä Tekoäly Suomessa -videohaastattelusarja (www.youtube.com/@ai_finland), jossa suomalaiset vaikuttajat jakavat kokemuksiaan tekoälystä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu