Tekoäly muuttamassa näkymättömästi arkea ja liike-elämää – Yhteiskirjoitus Peter Vesterbackan kanssa
Peter Vesterbacka, Anna Lahtinen
Suomalainen liike-elämän henkilöbrändi Peter Vesterbacka ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vanhempi tutkija Anna Lahtinen pohtivat suomalaisen tekoälyn nykytilaa ja sen tulevaisuutta ”Tekoäly Suomessa” -sarjassa. Keskustelussa korostui tekoälyn huomaamaton, mutta mullistava vaikutus sekä sen merkittävä potentiaali tulevaisuudessa.
Huomaamatonta tekoälyä kaikkialla
Tekoälyn merkittävin piirre on sen näkymättömyys: se on osa monia palveluita, mutta harva meistä huomaa sen läsnäolon. Käyttäessämme Googlea, pelisovelluksia, valokuvapalveluita tai muita digitaalisia palveluita, tekoäly on siellä takana optimoimassa käyttökokemusta. Se on kuin sähkö, joka virtaa seinistä ilman, että kuluttajan tarvitsee tietää sen alkuperä tai ymmärtää taustalla toimivia algoritmeja.
Paras tekoäly on usein se, mitä ei edes huomaa. Tekoäly on ympärillämme, parantamassa palveluita ja optimoimassa prosesseja. Se on läsnä jo perinteisilläkin aloilla ja esimerkiksi rakennusteollisuudessa, missä se auttaa optimoimaan betonin tekoa ja pienentämään hiilijalanjälkeä. Tekoäly on siis muuttunut näkymättömäksi osaksi jokapäiväistä elämäämme, vaikka sen toiminta pysyykin usein kuluttajalta piilossa.
Tekoälyn tulevaisuus
Tulevaisuudessa tekoälystä tulee yhä merkittävämpi osa arkea ja liiketoimintaa. Tekoälyn kehitys etenee harppauksin, mikä avaa mahdollisuuksia uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämiselle. Lisääntynyt prosessoriteho ja resurssien saatavuus mahdollistavat tekoälyn laajemman käytön.
Liike-elämän on varauduttava siihen maailmaan, että meillä on rajattomasti resursseja, kuten prosessoritehoa, tietoliikennekyvykkyyttä ja tallennustilaa. Nämä resurssit mahdollistaisivat tekoälyn entistä laajemman käytön ja avaisivat ovet palveluille, jotka olisivat aiemmin olleet liian hitaita tai kalliita toteuttaa.
Suomi globaalilla tekoälymarkkinoilla
Tekoäly voi vahvistaa Suomen asemaa globaaleilla markkinoilla. Suomella on maine korkealaatuisena teknologian ja koulutuksen maana, joka on saanut tunnustusta muun muassa maailman onnellisimpana maana useampana vuotena peräkkäin.
Tekoälyn kehitys osana Suomen brändiä sopii yhteen korkean jalostusarvon tekemisen kanssa. Se korostaa sitä, että Suomi on hyvä paikka kehittää tekoälyä ja teknologiaa sekä pilotoida uusia ratkaisuja. Tekoälyn hype-vaihe on jo ohitettu, ja olemme siirtyneet tekoälyn käytännön soveltamiseen meidän jokaisen työssä ja liike-elämässä laajemmin.
Tekemisessämme olisi aina otettava huomioon rajallisuutemme. Siksi meidän on valmistauduttava sellaiseen tulevaisuuteen, jossa meillä on käytössämme rajattomat tietojenkäsittelyresurssit, sillä sitä kohti maailma on vääjäämättä matkalla.
– Peter Vesterbacka, yrittäjä ja yritysguru
Blogikirjoitus on osa Haaga-Helian Tekoäly Suomessa -haastattelusarjaa, johon kuuluu myös YouTube-videosarja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttama sarja on osa ”Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille Etelä-Suomessa” eli AI-TIE Etelä-Suomi -hanketta. AI-TIE:tä ovat tukeneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Tekoälyn rajattomat mahdollisuudet – tekoälyä tullaan aivan varmasti käyttämään niin hyvään kuin pahaankin. Tästä pitäisi puhua ja kasvattaa lapsia kriittiseen ajatteluun varhaiskasvatuksesta alkaen.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoäly ei voi olla luova. Se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se nyt noin toimi. Sillä EU alkaa asettaa direktiivejä tekoälyn käytölle varsinkin arkielämään liittyvissä asioissa, joissa täytyy selkeästi kertoa, että kyseessä on tekoäly eikä ihminen. Tämä koskee niin puheluita kuin myös vuorovaikutteisissa keskusteluissa että myös vakavissa päätöksenteossa.
Tämä on hyvin vaarallista, kun päätöksentekoa siirretään ja tekoälyllähän ei ole muita kykyjä kuin lukea numeroita ja antaa vastauksia ilman tajua. Inhimillisyys ja kyky ymmärtää ei ole.
Orpon hallitusohjelmassa on sellainen kohta:
https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/6/4
”Hallitus mahdollistaa tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset.”
Esimerkki: https://uutishuone.pwc.fi/poiminta-hallitusohjelmasta-tekoaly-paatoksentekijana
Toinen esimerkki on yksinkertainen, johon tekoäly lankesi ja alkoi marmattaa:
”Kumpi painaa enemmän, kilo höyheniä vai kilo rautaa?” Tekoäly vastasi, että tietenkin rauta. Vastaus oli siis väärin tekoälyltä. Se ei ymmärtänyt että kumpikin painaa yhtä paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa, että Vesterbacka kin tunnustautuu näin tekoälyä käyttäväksi henkilöksi.
En malta olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni.
Ihan vaan lisänä nyt, kun käytännössä, tämän vuoden aikana meistä tavallisista tallaajistakin on tullut tekoäly käyttäjiä.
Vesterbacka tiedetään sekä Keski Eurooppaan, että Norjaan suuntautuvien raideliikenne infran hankkeiden edistäjinä ja jopa tavoitteena radan omistajaksi pyrkivien hankkeiden keulakuvana.
Teko älyn kautta voimme saada yleistä analyysiä esim. siitä onko raideliikenne infran rakentaminen välttämätön ja onko kaikki vertailut ja eri vaihtoehdot otettu huomioon.
Vai ollaanko tilanteessa että havaitaan tarpeita valtiolle esitetyn puutteellisilla lähtötiedoilla vai onko valtiolla itsellä puhtaat jauhot pelkkiä raideliikenne super hankkeita edistäessään.
Eli kun Lähdetäänpä ylä tasolta eli EU liikennestrategiasta ja tavoitteista sekä menetelmistä, joilla näitä liikennestrategia tavoitteita jäsenmaissa toteutetaan. Kysymys mitä esitän teko älylle :
Voitko tarkastaa löytyykö Suomen valtion liikennehallinnossa ( LVM – Traficom-Väylävirasto – Aluehallinto -Ely järjestelmä EU liikennestrategiaa vastaava liikennemoodijako https://transport.ec.europa.eu/transport-modes_en
Vastaus
”Tarkistin Suomen valtion liikennehallinnon (LVM – Traficom-Väylävirasto – Aluehallinto – Ely) järjestelmästä, löytyykö EU:n liikennestrategiaa vastaava liikennemoodijako. En löytänyt suoraan vastausta kysymykseesi, mutta löysin artikkelin 1, jossa käsitellään EU:n liikennestrategiaa, Eurostatia ja LVM:n budjettia vuodelle 2022. Artikkelissa mainitaan, että EU:n liikennestrategian mukaisesti jäsenvaltioiden tulisi siirtää 50% raskaasta maantieliikenteestä raiteille ja vesille. Lisäksi artikkelissa todetaan, että EU:n liikennestrategian toteuttamista seurataan tilastoinnin avulla.
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi! ”
lisäkysymys :
löytyykö tilastoista merkintää kuinka paljon raskasta maantieliikenne volyymiä on siirretty maanteiltä a) sisävesiliikenteeseen b) raideliikenteeseen vuodesta 2011 alkaen jolloin EU liikennestrategia astui voimaan.
lisävastaus
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tietoa raskaan liikenteen erityisasioista, kuten massoista ja mitoista, erikoiskuljetusten tavoiteverkosta sekä taukopaikoista ja niiden palveluista 1. Tämän lisäksi Suomen Sisävesiliitto ry:n mukaan raskaan maantieliikenteen ongelma on ennen kaikkea rakenneongelma, joka vaatii liikennemuotojen siirtoja sisävesiliikenteeseen ja raiteille 2.
Valitettavasti en löytänyt suoraan vastausta kysymykseesi siitä, kuinka paljon raskasta maantieliikenne volyymiä on siirretty maanteiltä sisävesi- tai raideliikenteeseen vuodesta 2011 alkaen. Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi!
Lisätietoja:
1. tieto.traficom.fi
2. puheenvuoro.uusisuomi.fi
3. puheenvuoro.uusisuomi.fi
4. puheenvuoro.uusisuomi.fi
5. puheenvuoro.uusisuomi.fi
6. puheenvuoro.uusisuomi.fi
7. stat.fi
8. puheenvuoro.uusisuomi.fi
9. puheenvuoro.uusisuomi.fi
+7 lisää
Eli ei voi kuin ihmetellä sitä, miten Suomen liikennepolitiikka ei vastaa EU perustavoitteisiin, jossa koko hallinto aina tilastotietoja myöden on muutettu vastaamaan haluttua liikenteen kehittämistä =
Raideliikenne infran noin 100 miljardin euron hankkeet .
Ilmoita asiaton viesti