Tekoäly yritysjohtamisen tukena
Tekoälyn kehityksen seuraaminen on kuin yrittäisi pysyä ajan tasalla jatkuvasti virtaavasta tietovirrasta – tekoälyn kehitys on vauhdikasta, ja muutosta tapahtuu lähes viikoittain. Nykyinen tilanne on sellainen, että suhtaudumme uudistuksiin ja tulevaisuuden näkymiin avoimesti ja uteliaasti, jatkuvasti pyrkien ymmärtämään paremmin tekoälyn mahdollisia vaikutuksia. Tässä vaiheessa on selvää, että olemme suurten muutosten äärellä, täynnä haasteita ja valtavia mahdollisuuksia. Kysymys kuuluu, miten nämä mahdollisuudet voidaan parhaiten hyödyntää.
Tekoälyllä on paljon annettavaa yritystoiminnan eri osa-alueille. Esimerkiksi teollisuusyrityksissä, kuten Outokummun tapauksessa, tekoäly auttaa ymmärtämään ja analysoimaan tuotantoprosesseista syntyvät valtavat datamäärät. Näin se mahdollistaa prosessien tehostamisen, hävikin vähentämisen, energiankulutuksen alentamisen ja merkittävien säästöjen saavuttamisen.
Sama pätee kaikkiin liiketoiminnan osa-alueisiin. Tekoäly tehostaa työläitä prosesseja ja kasvattaa tuottavuutta. Teknologiayritykset, kuten Microsoft ja Google, kehittävät jatkuvasti uusia ohjelmistoja, jotka yhdistettyinä tekoälyyn mahdollistavat liiketoiminnan tehostamisen kaikenkokoisissa yrityksissä eri toimialoilla.
Yritysjohtamisessa tekoälyn hyödyntäminen voi saada aikaan merkittäviä tuottavuusloikkia. Esimerkiksi kuukausittaisessa tulosraportoinnissa on useita automatisoituja ja manuaalisia prosesseja. Tekoälyn avulla nämä työläät ja aikaa vievät tehtävät voidaan suorittaa minuuteissa tai tunneissa, kun ne normaalisti voisivat kestää päiviä tai jopa viikkoja. Tämä on merkittävä muutos, joka on odotettavissa lähitulevaisuudessa.
Oppiminen ja osaamisen kehittäminen tekoälyn aikakaudella
Tekoälyn rooli yritystoiminnassa on keskeinen, ja sen merkitys tulee jatkuvasti kasvamaan. Keskeistä on tunnistaa ne toiminnan osa-alueet, joissa tekoäly tuo nopeimmat hyödyt. Tämä edellyttää jatkuvaa uusien ideoiden kokeilua, jatkuvaa oppimista ja sopeutumiskykyä uusiin olosuhteisiin.
Yritykset ja niiden johtajat ovat uuden ja innostavan oppimisprosessin äärellä. Nykyinen vaihe on luovan oppimisen aikaa, jossa yritykset etsivät aktiivisesti keinoja hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan. Tämä vaatii avoimuutta, valmiutta kokeilla uusia asioita ja kykyä mukautua muutoksiin.
Tekoälyyn tutustumiseen ei välttämättä tarvita teknistä osaamista tai koodaustaitoja. Tärkeintä on aktiivinen kiinnostus ja halu oppia uutta. Nykypäivän tekoälytyökalut, kuten GPT-4, tarjoavat mahdollisuuden testata ja oppia näiden teknologioiden käyttöä, mikä on usein yllättävän helppoa. Nämä työkalut mahdollistavat asioita aivan uudella tavalla, avaamalla samalla uusia ovia ja mahdollisuuksia.
”Olen käyttänyt paljon aikaa Chat GPT 4 -järjestelmän opetteluun. Olen jopa itse testannut osaisinko luoda itse koodia systeemissä – en ole koodari tai edes harrastelija, mutta esimerkiksi Python-kielen raakakoodi onnistui tekoälyn avulla yllättävän helposti. Tämä on minulle uutta ja jopa hieman mystistä aluetta. Uskon, että tekoäly muuttaa työntekemisen tapoja ja tulemme näkemään täysin uusia avauksia, joita emme olisi voineet hetki sitten edes kuvitella. Maailman muutos tekoälyn myötä on sekä jännittävää että mielenkiintoista.”
– Heikki Malinen, toimitusjohtaja, Outokumpu Oyj, Neste Oyj:n hallituksen jäsen
Kirjoituksen innoitti Heikki Malisen ”Tekoäly Suomessa” -haastattelu, joka on osa Haaga-Helian Tekoäly Suomessa -haastattelusarjaa, johon kuuluu myös YouTube-videosarja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttama sarja on osa ”Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille Etelä-Suomessa” eli AI-TIE Etelä-Suomi -hanketta. AI-TIE:tä ovat tukeneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
En pidä aiheellisena käyttää sanaa äly minkään konevoimalla tuotetun analyysin tekemisestä. Näillä ohjelmistoilla ei nyt ole mitään älyä vaan kyky ihmistä nopeammin analysoida sille annettua dataa ihmisen luoman logiikan kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tietotekniikan tarjoama toimintojen tehostaminen jää mitenkään vain yritysjohtamisen välineeksi. Kyllä se läpileikkaa koko yhteiskunnan.
Jopa tuo luotu sotehässäkkä voidaan saada kohtuullisesti toimimaan jos tietotekniikka saadaan vähitellen korvaamaan vaikkapa 30% erilaisista rutiineista jotka nyt kuluttavat ihmistyövoimaa. Sellainen 5% toiminnan tehostuminen vuositasolla on ainakin teoriassa aivan mahdollista.
Totta puhuen tietotekniikalla oli 2010-luvulla hiukan suvantovaihetta toiminnan tehostamisen buustaajana. Erilaiset robotiikan ja analytiikan sovellukset ovat päässeet nyt sen verran pidemmälle, että tulemme näkemään yhä korkeampaa automaatiota kun koneoppiminen tarjoaa mahdollisuuden myös yhä autonoomisempaan toimintaan.
Ehkä arveluttavana esimerkkeinä ovat Ukrainan uudet droonit, joille on opetettu venäläisen sotakaluston hahmot. Ja jotka voidaan lähettää omin päin lennolle etsimään ja tuhoamaan saaliinsa ilman ohjaajansa vaikuttamista toimintaan millään tavoin. Ainakin minusta olisi sangen ikävää olla nyt ukrainalainen sotilas venäläisiltä sotasaaliiksi kaapatussa kulkupelissä kun oma tappajadrooni voikin löytää myös minut.
Mutta en vielä odottaisi ”tekoälystä” valtavia hyötyjä lähivuosina. Ensin näitä uusia välineitä pitää ihmisten oppia käyttämään tehokkaasti, jotta niillä saadaan aikaan ihan oikeita tuloksia.
Ilmoita asiaton viesti
Tietotekniikan hyödyntäminen ollut kyllä kaiken aikaa aivan älyttömän hidasta. Kaikki ajat sitten keksityt asiat otetaan käyttöön vuosikymmenien viiveellä.
Ilmoita asiaton viesti