Tekoälyn muovaama työelämä ja yhteiskunta

Tekoälyn merkitys tulevaisuuden vapaa-ajassa ja työelämässä on aihe, joka herättää laajasti keskustelua. Tekoälyn rooli on kaksijakoinen: se voi mahdollistaa monia asioita ja helpottaa elämäämme, mutta sen väärinkäyttö voi johtaa epätasa-arvoon ja tuoda uusia haasteita. Meillä on vielä vain osittainen käsitys siitä, miten tekoäly tulee vaikuttamaan työelämäämme ja vapaa-aikaamme.

Ammattien tulevaisuus tekoälyn ajassa

Tekoälyn vaikutus erityisesti ammatteihin on keskeinen kysymys. Esimerkiksi käännöspalvelut ovat jo nyt automatisoituneet huomattavasti. Monet muutkin ammatit saattavat muuttua vastaavalla tavalla, mikä voi johtaa tyhjiin kalentereihin ja tuoda mukanaan myös huolestuttavia skenaarioita.

Työn merkitys ihmisen elämässä on suuri, ei ainoastaan toimeentulon kannalta, vaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Työllä on itseisarvo, joka on välttämätön ihmisen identiteetille ja hyvinvoinnille. Tekoälyn tuoma työnteon vähentyminen voi nostaa esiin monenlaisia uusia ulottuvuuksia, kuten kysymyksiä toimeentulosta, elämän tavoitteista ja päivärytmin rakenteesta.

Tekoäly – väline, ei valtias

Kehitys on väistämätöntä, ja ihmiskunta on elänyt läpi monien koneistumisen, teollistumisen ja digitalisoitumisen vaiheita. Historiassa olemme usein joutuneet miettimään, miten koneiden käyttöä tulisi hallita. Tekoälyn kohdalla tämä keskustelu on yhä ajankohtainen. Tavoitteenamme tulisi olla, että koneiden käyttö on vastuullista, tasapuolista ja yhdenvertaista, ja että myös ne, jotka jäävät kehityksen jalkoihin, huomioidaan.

Tekoäly ei ole pelkästään haaste, vaan se on myös osa työelämän kehityskaarta. Jos me pystymme iloitsemaan tekoälyn tuomista ratkaisuista ja arjen helpotuksista, voimme löytää myös paljon hyvää. Valtiolla, koulutusorganisaatioilla, yrityksillä – eri organisaatioilla ja eri tahoilla on oma roolinsa tekoälyn käyttöönotossa.

Liiketoiminnan näkökulma

Tekoälyn vaikutukset liiketoimintaan ovat merkittäviä. Se muuttaa ammatteja, tehtäviä, yrityskentän ja koko työelämän rakennetta, mikä voi luoda uusia haasteita ja epävarmuutta. Toisaalta tekoäly avaa myös uusia mahdollisuuksia automatisaation, tehostamisen ja innovaatioiden kautta.

Vastuullisuus, eettisyys ja inhimillisyys ovat keskeisiä periaatteita tekoälyä kehitettäessä ja sovellettaessa. Ne ovat tärkeitä sekä yritysmaailmassa että ihmiskunnassa. Tekoälyn käytön on oltava vastuullista, tasapuolista ja yhdenvertaista, ja on varmistettava, että myös ne, jotka saattavat jäädä kehityksen jalkoihin, huomioidaan.

Yhteinen haasteemme ja mahdollisuuteemme on miettiä, miten tekoäly voi auttaa ratkaisemaan globaaleja ongelmia, kuten köyhyyttä ja ilmastonmuutosta. Tekoälyn avulla voidaan löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja näihin haasteisiin.

”Tekoälyä kehittäessä tärkein periaate on inhimillisyys. En ajattele, että tekoälystä pitäisi tulla inhimillinen, vaan se on väline, joka oppii ja matkii ja kehittää ja hyödyntää sitä valtaisaa ihmisen tuottamaa tietoa maailmasta ja jäsentää sen uudestaan ja rakentaa sitä. Inhimillisyyden ajatus liittyy siihen, millä tavalla sitä käytettäisiin. Tekoälyä on käytettävä inhimillisesti ja ihmisen hyväksi. Sitä on käytettävä niin, että se ei erottelisi tai jakaisi meitä vaan ennemminkin yhdistäisi.”
– Teemu Laajasalo, Helsingin hiippakunnan piispa, teologian maisteri, kasvatustieteiden tohtori


Kirjoituksen innoitti Teemu Laajasalon ”Tekoäly Suomessa” -haastattel joka on osa Haaga-Helian Tekoäly Suomessa -haastattelusarjaa, johon kuuluu myös YouTube-videosarja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttama sarja on osa ”Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille Etelä-Suomessa” eli AI-TIE Etelä-Suomi -hanketta. AI-TIE:tä ovat tukeneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

annalahtinen

Anna Lahtinen, KTT, vanhempi tutkija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Anna keskittyy työssään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan yrittäjyydessä ja liiketoiminnan uudistamisessa.

Hänen johtamia hankkeita ovat Työsuojelurahaston rahoittama "Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön yhteiskehittämällä" ja sen edeltäjä "Tekoäly tulee – tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon!" sekä Euroopan aluekehitysrahaston ja Uudenmaan liiton tukemat "Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille" eli AI-TIE ja sen laajennettu sisarhanke AI-TIE Etelä-Suomi, joissa on tuettu lähes 150 suomalaisen yrityksen tekoälymatkaa.

Annalla on kahdenkymmenen vuoden kansainvälistä työkokemusta projektijohtamisesta ja kumppanuuksien kehittämisestä liike-elämässä, korkeakouluissa ja innovaatioekosysteemeissä. Hänen viimeisimpiä julkaisuja ovat Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -opas (www.haaga-helia.fi/ai-tie) sekä Tekoäly Suomessa -videohaastattelusarja (www.youtube.com/@ai_finland), jossa suomalaiset vaikuttajat jakavat kokemuksiaan tekoälystä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu