Tekoälyn vallankumous toimitushuoneessa: journalismin uusi aikakausi

Tietotekniikan nousu viime vuosikymmeninä on mullistanut maailmaa ennennäkemättömällä tavalla. Muistan ajan, jolloin koulut tarjosivat vain yhden ATK-luokan, mutta nykyään teknologia on elämämme erottamaton osa. Uusin peluri kentällä on tekoäly, joka määrittää uudelleen oppimista, viestintää ja liiketoimintaprosesseja. Yksi merkittävimmistä esimerkeistä on Chat-GPT, joka on tuonut vallankumouksellisen muutoksen kirjoittamiseen ja tekstien käsittelyyn.

Tekoäly toimittajana: kaikki ei ole sitä, miltä näyttää

Tekoäly on löytänyt tiensä myös journalistiikkaan. Yksinkertaiset uutiset, kuten urheilutulokset, ovat jo osin koneen tuottamia, mikä vapauttaa journalistien aikaa syvällisempiin artikkeleihin. Tekoäly toimii myös kirjoittajien apurina, tekstien tiivistäjänä ja editoijana. On myös ollut tilanteita, jolloin tekoälyn luomat kolumnit ovat olleet niin vakuuttavia, että ne ovat haastaneet lukijoiden käsityksiä siitä, onko tekstin takana ihminen vai kone.

Tekoälyn tuottaman ja ihmisen luoman tekstin eroista keskustellaan laajasti. Tekoäly voi tuottaa tekstiä, joka näyttää päällisin puolin samanlaiselta kuin ihmisen luoma, mutta tekstin merkitys, syvyys ja aitous tulevat ihmisen omasta ajattelusta ja tulkinnasta. Tekoäly ei voi arvioida itseään tai muita tekoälyjä eikä pysty asettamaan kirjoituksia kontekstiin. Tekstien merkitys syntyvät ihmisen luovuudesta, ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, ja niiden arvon määrittävät loppujen lopuksi ihmiset itse.

Vastuu ja tekoälyn rajat

Tekoälyn kasvava rooli luo myös haasteita. Kuka on vastuussa, jos tekoäly tekee virheen? Tarvitaanko lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon tekoälyn tuottamat sisällöt? Tekoälyn tuottamissa teksteissä faktojen tarkistaminen jää vielä ihmisen vastuulle, koska tekoäly voi poimia tiedon sekä tosista että epätosista lähteistä. Tekijänoikeudelliset kysymykset ovat myös esillä, sillä tekoälyn tuottama sisältö haastaa perinteiset käsitykset tekijänoikeuksista.

Lisäksi teknologinen kehitys tuo mukanaan muutoksia työmarkkinaan. Vaikka on olemassa huoli siitä, että tekoäly vie työpaikkoja, se samalla mahdollistaa uusien ammattien ja työroolien syntymisen. Teollistumisen myötä monet työpaikat katosivat, mutta uusia työpaikkoja ja ammatteja syntyi tilalle. Tulevaisuudessa esimerkiksi lehden taitto saattaa myös siirtyä tekoälyn tehtäväksi, jolloin taittajien on opittava hyödyntämään tekoälyä työkaluna ja olla avoimia oman työroolin uudistamiselle.

Muutos voi pelottaa, mutta historia on osoittanut, että sopeutuminen on välttämätöntä ja usein palkitsevaa. Kun tietokoneet ensin saapuivat toimittajien työpöydille, ne koettiin rasitteeksi. Nykyään ne ovat arkipäivää. Tekoäly on seuraava askel.

Teknologinen kehitys vaatii muokkautumiskykyä sekä yksilöiltä että yhteisöiltä. Muutokseen tarvitaan avointa ja yrittäjämäistä asennetta, uteliaisuutta oppia ja kokeilla uutta. Journalismin alalla ei ole välttämätöntä opetella koodausta tai tekoälyn luomista, mutta on olennaista ymmärtää, mitä kaikkea sillä voi saada aikaan ja tunnistaa tekoälyn mahdollisuudet ja rajat.

”Toivon, että tekoälystä tulee yhä enenevässä määrin journalisteille hyvä työkalu, apuri, jopa taustatoimittaja tietyllä määrin, mutta että journalistiset päätökset tulee kuitenkin jatkossakin ihmisiltä. Se, mistä kirjoitetaan, mistä tehdään ohjelmia, mistä puhutaan – se olisi ihmisen päätös, koska sitä ei oikein voi ulkoistaa. Vastuu jäi ihmiselle. Lopullinen muoto ja sisältö on kuitenkin ihmisen hyväksymä vähintäänkin ja mielellään myös ihmisen tekemä.”
– Maria Pettersson, toimittaja ja tietokirjailija, Journalisti-lehden päätoimittaja


Kirjoituksen innoitti Maria Petterssonin ”Tekoäly Suomessa” -haastattelu, joka on osa Haaga-Helian Tekoäly Suomessa -haastattelusarjaa, johon kuuluu myös YouTube-videosarja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttama sarja on osa ”Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille Etelä-Suomessa” eli AI-TIE Etelä-Suomi -hanketta. AI-TIE:tä ovat tukeneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

annalahtinen

Anna Lahtinen, KTT, vanhempi tutkija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Anna keskittyy työssään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan yrittäjyydessä ja liiketoiminnan uudistamisessa.

Hänen johtamia hankkeita ovat Työsuojelurahaston rahoittama "Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön yhteiskehittämällä" ja sen edeltäjä "Tekoäly tulee – tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon!" sekä Euroopan aluekehitysrahaston ja Uudenmaan liiton tukemat "Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille" eli AI-TIE ja sen laajennettu sisarhanke AI-TIE Etelä-Suomi, joissa on tuettu lähes 150 suomalaisen yrityksen tekoälymatkaa.

Annalla on kahdenkymmenen vuoden kansainvälistä työkokemusta projektijohtamisesta ja kumppanuuksien kehittämisestä liike-elämässä, korkeakouluissa ja innovaatioekosysteemeissä. Hänen viimeisimpiä julkaisuja ovat Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -opas (www.haaga-helia.fi/ai-tie) sekä Tekoäly Suomessa -videohaastattelusarja (www.youtube.com/@ai_finland), jossa suomalaiset vaikuttajat jakavat kokemuksiaan tekoälystä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu