Valot, kamera, algoritmi: miten tekoäly mullistaa elokuva-alaa – Yhteiskirjoitus Aku Louhimiehen kanssa

Aku Louhimies, Anna Lahtinen

Elokuva- ja TV-alalla tekoälyn monimuotoiset sovellukset ovat nousseet esille vauhdittamaan alan innovaatioita. Kameroiden automatisointi ja kuvankäsittelyn kehittyminen esittelevät vain murto-osan tekoälyn mahdollisuuksista.

Tulevaisuuden robottikamerat voivat automaattisesti valita otolliset kuvakulmat, uudistaen siten kuvausprosessin tehokkuutta. Tekoälyllä rikastettu elokuvien leikkausprosessi voi tarjota dynaamisia muokkausehdotuksia, vertailtavissa siihen, kuinka sähköpostiohjelmat ehdottavat lauseen jatkamista. Tekoälyn luomat näyttelijöiden kaksoset herättävät jo tänä päivänä sekä kiinnostusta että huolta ammatin tulevaisuudesta.

Teknologian evoluutio elokuva-alalla

Perinteisesti konservatiivisella elokuva-ala muutokset tapahtuvat hitaasti. Tämän näkee erityisesti Hollywoodissa, joka on elokuvien kaupallisen tekemisen keskus. Muutokset ottavat aikansa juurtuakseen, ja monet innovaatiot eivät saavuta koskaan mainstream-suosiota. Esimerkkeinä tästä 3D-lasien tai hajuelokuvien kaltaisia kokeiluja: vaikka ne ovatkin tuoneet uudenlaista kokemusta katsojille, ne eivät ole vakiintuneet elokuvateollisuuden standardiksi.

Muutamassa vuosikymmenessä teknologian rooli elokuva-alalla on muuttunut merkittävästi. Filmikameroiden ja fyysisten filmien aikakauden jälkeen digitaalisen innovaation myötä kuvaus- ja leikkausprosessit ovat kehittyneet entistä joustavammiksi. Digitaalinen työskentely ei ainoastaan tehosta tuotantoa ja mahdollista suuren materiaalimäärän tuottamisen, hallinnoinnin ja käsittelyn, vaan avaa myös uusia ovia kerronnalliselle luovuudelle.

Nykyaikakauden merkittävä murros on koneoppimisen integrointi elokuvatuotantoon. Tekoälyn tarjoamat ratkaisut ovat yksinkertaisia, mutta toimivia. Ne eivät ole monimutkaisia rakettitiedettä, vaan helposti saavutettavissa ja integroitavissa moniin työprosesseihin. Parhaimmillaan tekoäly ei ole vain ”äly”; se on tuki, joka helpottaa tekemistä.

Ohjaaja vastaa elokuvan taiteellisesta sisällöstä 

Yhdysvalloissa nähdään laaja näyttelijöiden ja käsikirjoittajien lakko. Syyskuun lopussa Hollywoodin käsikirjoittajat palasivat viiden kuukauden lakkoilun jälkeen töihin, mutta näyttelijöiden työtaistelu jatkuu. Yksi lakon pääteemoista on tekoälyn ammattia uhkaavat vaikutukset, ja näyttelijät ja käsikirjoittajat puolustavat tulevaisuuden oikeuksiaan. Kun ohjaaja on vastuussa elokuvan taiteellisesta sisällöstä, hänen käsissään ovat myös päätökset teoksen lopullisesta muodosta ja sisällöstä eli ns. ”final cut”. Tällöin tekoäly toimii taiteilijan apuvälineenä, palvelee taiteilijaa. Jos tekoäly tekee sisällöllisiä päätöksiä, silloin ei enää puhuta taiteesta, vaan teollisuudesta.

Vaikka tekoälyllä on potentiaalia tuottaa tekstiä ja jopa elokuvakäsikirjoituksia, inhimillisen tekijän arvo on korvaamaton ja tekoälyn käyttöönoton elokuva-alalla on oltava vastuullista ja eettistä. Elokuvissa ja taiteessa tarvitaan ihmisen kosketusta, näkemystä, tarinoita ja kokemuksia, tunteiden tulkintaa ja syvällistä ymmärrystä.

Tekoäly saattaa ehdottaa elokuvakäsikirjoituksia tai säveltää musiikkia, mutta ihmisen rooli tulkitsevana ja luovana tekijänä säilyy keskeisenä. Taiteen tekijöille, liike-elämälle ja yrityksille on tärkeää nähdä tekoäly strategisena kumppanina – voimavarana, joka tehostaa ja uudistaa prosesseja, mutta joka ei pyri korvaamaan inhimillistä panosta ja asiantuntemusta.

”Elokuva alan aika konservatiivinen ja tietyt muutokset tapahtuvat tosi hitaasti ja varsinkin Hollywoodissa, joka on tietyllä tavalla elokuvan kaupallisen tekemisen keskus moni asia etenee hitaasti. On ollut joitakin välivaiheita, kuten erinäköisiä 3D-laseja ja hajuelokuvia, ja sitten ne on kuitenkin palautunut. Mutta sitten iso muutos on varmaan ennen kaikkea siinä, miten digitaalisuutta tai koneoppimista pystytään käyttämään vähitellen, paremmin ja paremmin hyväksi. Työkalut ovat aika yksinkertaisia. Ne eivät loppujen lopuksi ole kauhean kummoisia, ne eivät ole kemiaa tai rakettitiedettä vaan itse asiassa melkein kenen tahansa tavoitettavissa.

– Aku Louhimies, palkittu elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja


Blogikirjoitus on osa Haaga-Helian Tekoäly Suomessa -haastattelusarjaa, johon kuuluu myös YouTube-videosarja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttama sarja on osa ”Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille Etelä-Suomessa” eli AI-TIE Etelä-Suomi -hanketta. AI-TIE:tä ovat tukeneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

annalahtinen

Anna Lahtinen, KTT, vanhempi tutkija, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Anna keskittyy työssään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan yrittäjyydessä ja liiketoiminnan uudistamisessa.

Hänen johtamia hankkeita ovat Työsuojelurahaston rahoittama "Tekoälyn mahdollisuudet käyttöön yhteiskehittämällä" ja sen edeltäjä "Tekoäly tulee – tuki, osaaminen ja yhteistyö kuntoon!" sekä Euroopan aluekehitysrahaston ja Uudenmaan liiton tukemat "Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille" eli AI-TIE ja sen laajennettu sisarhanke AI-TIE Etelä-Suomi, joissa on tuettu lähes 150 suomalaisen yrityksen tekoälymatkaa.

Annalla on kahdenkymmenen vuoden kansainvälistä työkokemusta projektijohtamisesta ja kumppanuuksien kehittämisestä liike-elämässä, korkeakouluissa ja innovaatioekosysteemeissä. Hänen viimeisimpiä julkaisuja ovat Tehoa tekoälystä pk-yrityksille! -opas (www.haaga-helia.fi/ai-tie) sekä Tekoäly Suomessa -videohaastattelusarja (www.youtube.com/@ai_finland), jossa suomalaiset vaikuttajat jakavat kokemuksiaan tekoälystä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu