Omahoidon potilasturvallisuus?!

Tällä hetkellä luotetaan paljon sähköisten palveluiden autuaaksi tekevään voimaan. Hoetaan digi tulee liki! Mutta, mutta. Sähköisiä palveluita pitää osata niin tuottaa kuin käyttääkin oikein, muuten voidaan olla vaarallisilla vesillä.

Oulussa on hyvinvointipuolella ollut jo tovin käytössä omahoitopalvelu. Siellä voi mm. kommunikoida lääkärin kanssa huolistaan. Käytännössä sähköinen kommunikointi ei ole kuitenkaan yhtä helppoa kuin kasvokkain tai puhelimessa. On tullut vastaan tilanne, jossa lääkäri on ollut määräämässä potilaalle lääkkeen, joka ei ollutkaan yhteensopiva potilaan toisen lääkkeen kanssa. Onneksi potilas huomasi tapahtumassa olleen virheen. Toisessa tapauksessa, jossa oli menossa lääkkeen vaihto, lääkärin antama lääkeohjeistus oli epäselvä, ja potilas käytti lääkkeitä väärin. Onneksi ei kuitenkaan syntynyt vaaratilannetta, ja virhe huomattiin tovin kuluttua.

Tällaista, kun on tapahtunut, tulee vääjäämättä mieleen, että etenkin lääkäreitä tulisi paremmin opettaa omahoidon käyttöön, ja toisaalta lääkäreille tulisi taata kunnolla aikaa omahoidon toteuttamiseen. Omahoitoakaan ei voi antaa vasemmalla kädellä huitaisten. Edellä kuvattuja vaaratilanteita ei saa tapahtua. Omahoidon tulee olla turvallista!

Olen tuonut tämän huoleni ja parannusehdotukseni julki niin Oulun kaupungin vastaaville virkamiehille kuin myös Popster eli Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hankkeen kokouksissa. Kuulemma Oulussa lääkäreitä kyllä koulutetaan omahoidon käyttöön. Ajankäytön suhteen vastattiin, että lääkäreiden kalentereissa ei välttämättä ole aina erikseen korvamerkittyä aikaa omahoidon käyttöön, vaan useimmiten omahoitoasiat hoidetaan muun paperi- ja toimistotyön ohessa. Lisäksi kuten usein lääkärin työssä ei omahoidollekaan voi sanoa olevan aikaa aina ihan riittävästi, vaan asioita hoidetaan työajan puitteissa kiireellisyysjärjestyksessä.

Kaiken kaikkiaan omahoitoa kehitetään edelleen. Apua odotetaan sovelluksesta, joka tekee tarkistuksia ja huomautuksia automaattisesti koko ajan ilman, että käyttäjän tarvitsee näitä tietoja erikseen hakea, kysyä tai yhdistellä (esimerkiksi lääkityksen yhteensopivuudesta). 

Toinen tulevaisuudessa potilaita ja ammattilaisia auttava työkalu tulee olemaan ODA-palvelut, joissa hoitosuunnitelmat, viestintä ja muut merkinnät nivoutuvat nykyistä paremmin yhteen, ja joissa potilaalla on nykyistä parempi mahdollisuus hallinnoida tietojaan, ja kommunikoida ammattilaisten kanssa. ODA-hanke on käynnissä, valmista pitäisi olla vuonna 2018, ja tänä vuonna olisi ensimmäisten kokeilujen aika.

Sähköiset palvelut ovat tätä päivää, ja varmasti lisääntyvät ajan kanssa. Hyvinvointipuolella on kuitenkin taattava aina potilasturvallisuus – tarjotaan sitten palvelua sähköisesti tai perinteisesti kasvotusten tai puhelimitse. Muuten tavoitellut säästöt voivat kääntyä niin inhimillisiksi kuin rahallisiksikin kuluiksi.

AnneSnellman
Sosialidemokraatit Oulu

Filosofian tohtori, sairaanhoitaja. www.annesnellman.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu