Kyläkouluja lopettamalla ei Oulun taloutta pelasteta

Oulun ulkoinen arvointi on valmistunut konsultti Laesterän toimesta. Ja taas on kyläkouluja Oulussa lopetusuhan alla. Tällä kertaa tällaisia turhia kyläkouluja ovat kuulemma Keiskan, Pikkaralan ja Sanginsuun koulut. 

Oulun kaupungin voimassaolevassa strategiassa mainitaan seuraavaa: ”Oulun kehittyvä kaupunkikeskusta on pohjoisen merkittävin kohtaamis- ja kauppapaikka.  Vahvuuksiamme ovat monimuotoinen luonto sekä elävät alueet ja kylät.” Itsestään selvästi kylät tarvitsevat kyläkoulunsa ollakseen eläviä.

Strategissa lukee myös: ”Hyvinvointi  kuuluu  kaikille.  Kannustamme aktiiviseen  ja  liikunnalliseen  elämäntapaan ja löydämme mahdollisuuksia hyvinvointiaktiivisuudesta.” 

Liikuntaa pyritään siis Oulussa edistämään muun muassa sen terveysvaikutusten takia. Kyläkoulujen lopettaminen johtaa lasten liikunnan vähenemiseen koulumatkojen siirtyessä linja-autojen kyytiin koulumatkojen pidetessä. Vääjäämättä tämä linja-autoliikenteen lisäys johtaa myös ilmastonmuutoksen edistymiseen.

Konsultin esitys on siis Oulun kaupungin strategian vastainen. Herää kysymys, onko konsultti lukenut strategiaamme! Lisäksi olemme valtuustotasolla linjanneet, että alakoululaisille taataan lähikoulu.

Kyläkouluja lopettamalla ei kyllä Oulun talous pelastu. Tälläinen säästäminen on nollasummapeliä tai pahempaa esimerkiksi kuljetuskustannusten syödessä säästöä puhumattakaan imagohaitasta Oulun kaupungille. Enkä nyt tarkoita niinkään elinkeinoelämän edustajien mielipidettä Oulun imagosta vaan lapsiperheiden mielipidettä.

Lapsiperheet kaikkoavat jo nyt aiempien toistuvien kouluverkkoselvitysten ansiosta lähinnä Kempeleeseen. Eikä ihme! Kaikki eivät vaan halua asua cityssä vaan haluavat maaseudun rauhaan. Oulullakin olisi varsinkin kuntaliitoksen ansiosta mahdollisuuksia tarjota maaseutumaisen asumisen mahdollisuudet niitä arvostaville. 

Mutta sen sijaan, että Oulu hyödyntäisi maaseudun potentiaalin lapsiperheiden paratiisina, Oulu kyseenalaistaa toistuvasti maaseudun elinvoiman kyläkoulujen epävarmalla tulevaisuudella. Itsestään selvästi veto- ja pitovoimainen maaseutu tarvitsee toimivan kaavoituksen lisäksi ennen kaikkea kyläkoulunsa. Ja sellaiset kyläkoulut, jotka ovat pysyviä.

Maaseudun rauhaan kotinsa rakentavan perheen pitää voida luottaa siihen, että kylä, johon perhe asettuu, säilyttää sykkivän sydämensä eli koulunsa myös tulevaisuudessa. Tuo kyläkoulu on perheille usein juuri se tekijä, joka mahdollistaa maaseutumaisen asumisratkaisun valinnan. Strategiamme tukee eläviä kyliä kyläkouluineen, mutta kuten tyypillistä taaskaan puheet ja teot eivät Oulussa kohtaa!

Nyt olisi jo korkea aika alkaa kehittämään ja hyödyntämään Oulun maaseutua. Kaavoituksen tulisi edistää ja tukea jo valmista koulu- ja palveluverkkoa mahdollistaen uusien asukkaiden rakentaa kotinsa valmiiden palveluiden ääreen. Myös maaseutua voidaan paikoin täydennysrakentaa osayleis- ja asemakaavoituksenkin keinoin. Tämä maaseudun kehittämisprojekti vaatii sivistys- ja kulttuurilautakunnan ja yhdyskuntalautakunnan tiiviimpää vuoropuhelua. 

Oulun kantakaupungin kehittämisen rinnalle pitäisi vihdoin nostaa myös Oulun maaseudun kehittäminen. Tämä on kirjattu strategiaamme. Tämä hyödyttäisi koko Oulun elinvoimaa. Sen sijaan, että hyväksyttäisiin ennusteet lapsimäärän vähentymisestä, pitäisi tällä Oulun maaseudun kehittämisprojektilla torpata lapsimäärän mahdollinen väheneminen ja kääntää se kasvuun! Siis tuumasta toimeen!

AnneSnellman

Filosofian tohtori, sairaanhoitajaopiskelija, Oulun kaupunginvaltuutettu (3. kausi), Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja, sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen, www.annesnellman.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu