Hekalaiset eivät ole kuntapolitiikan pelinappuloita

Olen itse yksi niistä, joka kuudennesta helsinkiläisestä, joka asuu kaupungin vuokra-asunnossa eli Hekalla. Helsingin kaupunki omistaa Hekan kautta n. 50 000 vuokra-asuntoa, olleen näin suurin vuokranantaja. Näin kuntavaalien lähestyessä me Hekalaiset olemme ryhmä, jonka valtuutetut ja valtuutetuiksi haluavat median ohessa nostavat tikunnokkaan. Meidän väitetään elävän veronmaksajien kustantamissa asunnoissa, jonka päälle he maksavat vielä vuokrammekin asumistukien muodossa.

Muutama fakta.

Hekan toiminta perustuu omakustanneperiaatteeseen. Asunnoista perittävillä vuokrilla katetaan kaikki asuntojen rakentamisen, korjaamiseen, ylläpitoon ja hallinnointiin liittyvät kustannukset. Maksamme vuokrastamme kuukausittain mm. asuntojen rakentamisen ja lainojen korkoja n. 33%, asuntojen korjauksia ja hoitokuluja n. 33 %, energiasta ja jätehuollosta n. 17% , tontinvuokrat n. 9% sekä palkkoja ja palkkioita n. 8%. Kelan tilastojen mukaa reilusti alle puolet Hekalaista saa asumistukea.

Tekemässään valtuustoaloitteessaan vasemmisto, demarit, vihreät, perussuomalaiset ja feministit haluavat lisätä Hekalaisten kustannuksia yhdistämällä Auroranlinnan Hekaan.

Kaupungin tarkastuslautakunta vasemmiston, vihreiden, demareiden, keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja rkp:n johdolla esittävät, että kaupungin tulisi segregaation ehkäisemiseksi myydä osa kodeistamme. Se, että kaupungin vuokra-asunnot keskittyvät tietyille alueille, on täysin kaupungin oman kaavoituspolitiikan seurausta. Vuokralaisilta ei tästä syystä voi kotia viedä alta.

Kaupungin tulee lisätä voimakkaasti kohtuuhintaista ARA-tuotantoa, jotta myös pienituloisilla on varaa elää ja asua Helsingissä. ARA-tuotannon lisääminen myös vähentää asumistukimenoja, joita nyt valuu osinkojen myötä Kojamon kaltaisten yhtiöiden omistajien taskuun.