Peruskorjausta Hekalaisittain
Heka Oy eli Helsingin kaupungin asunnot Oy peruskorjaavat vuosittain useilla kymmenillä miljoonilla euroilla vanhaa asuntokantaa. Peruskorjaukset rahoittaan tulorahoituksella, joka on 20%, sekä lainoituksella 80%. Aran mahdollistaman vuokrantasausmallin mukaisesti kulut tasataan koko Heka kannassa ja näin jokainen asukas osallistuu peruskorjausten rahoittamiseen, vaikka oman kohteensa peruskorjausta joutuisi vielä odottamaan tai se on jo tehty. Toki peruskorjauksen jälkeen Aran mahdollistaman pisteytyksen perusteella peruskorjatun kohteen vuokra tulee nousemaan reilusti yli Hekan keskivuokran lisättynä huoneistokohtaisella vesimaksulla, joka ennen peruskorjausta on kuulunut vuokraan.
Esimerkkinä käyttämäni kohde valmistui vuonna 1972 Maunulaan, Maunulan vanhojen puutalojen tilalle ja kohde sai nimekseen Metsäpurontie 13, joka käsittää kolmen talon kokonaisuuden sisältäen yhteensä 105 huoneistoa, aina yksiöstä viiteen huoneeseen ja keittiöön. Kohteeseen oli vuosien mittaan tehty joitakin pienempiä remontteja keittiön ja kylpyhuoneiden lisäksi. Hekan peruskorjausten listalle kohde pääsi n. 2015 9,7 miljoonan budjetillaan. Erinäisistä syistä kohteen peruskorjaus viivästyi ja pääsi lopullisesti alkamaan vuonna 2019, jolloin budjetti oli kohonnut jo n. 13 miljoonaan ja lopullinen lasku elokuussa 2020 vastaanotetussa kohteessa tulee olemaan lähemmäs 14 miljoonaa euroa.
Minulle hyvin rakas perhe muutti tähän esimerkkinä käyttämääni vasta rakennettuun kohteeseen vuonna 1972. Kaupungin asunto oli tuolloin ”lottovoitto” muualta Helsinkiin työhön tulleille vanhemmille, jotka olivat tähän asti asuneet alivuokralaisina. Iloa lisäsi vielä se, että perheen isä oli ollut rakentamassa tätä kyseistä kohdetta. Vuodet vierivät, lapset lentivät pesästä ja perheen äiti saattoi puolisonsa Honkanummen multiin puolison kuoltua vain 51-vuotiaana. Kodista tuli entistä tärkeämpi turvasatama, johon lapset ja myöhemmin myös lapsenlapset olivat tervetulleita. Marraskuussa 2019 alkoi perheen äidin matka väistöön peruskorjauksen tieltä.
Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa antaa talotoimikunnalle mahdollisuuden valvoa asukkaiden ja muiden huoneistojen haltijoiden yhteiseen lukuun hoito-, huolto- ja korjaustoimenpiteiden suorittamista. Tämän lisäksi vahvistetussa Hekan korjausohjeessa on maininta, että peruskorjauksessa olevan kohteen asukkaiden valitsema asukasedustaja on oikeutettu osallistumaan suunnitteluun ja suunnittelukokouksiin tuoden esille asukkaiden mielipiteitä peruskorjauksen liittyen. Luottamustehtävieni kautta tiedän, että tässäkin kohteessa on asukasedustaja kutsuttu suunnittelukokouksiin mutta kuherruskuukauden jälkeen kaikki ei mennyt kuin kuuluisassa Strömsössä. Asukasedustajan kommentteja ei otettu huomioon Hekan edustajan, eikä liiemmin kohteeseen valitun arkkitehdin toimesta ja asuntoihin tehtiin tarpeettomia ratkaisuja, jotka nostivat kustannuksia ja tekivät asunnoista epäkäytännöllisiä.
Perheen äiti palaa kotiin elokuussa 2020, eikä surusta tullut loppua. Ennen niin kaunis ja käytännöllinen koti oli turmeltu arkkitehdin erikoisilla ratkaisuilla eikä työmiesten työnjälki ollut parasta mahdollista. Eteiseen ja ruokailutilaan oli suunniteltu kuuden spottivalaisimen kokonaisuus huoneiston kattoa alentamalla. Suunniteltu ratkaisu oli täysin turha, epäkäytännöllinen ja kuluja nostava elementti, varsinkin kun spottien kirkkautta ei pysty säätämään ja on näin migreenistä kärsivien pahin painajainen. Koko huoneiston sähköjohdot oli vedetty pintavetoina keskelle seiniä, eteisessä estäen mm. peilin asentamisen. Sähkötöissä käytettävien muovikourujen liitokset ja lattialistat irvistävät sekä lukuisia muita käytännöllisyyteen ja kosmeettisuuteen liittyvä epäkohtia.
Jälleen kerran yksi epäonnistunut peruskorjaus, jonka miljoonien eurojen laskun maksavat asukkaat.
Näinkin:
Hei!
Olet esittänyt Kelalle tietopyynnön koskien kuntakohtaisten enimmäisasumismenojen määrittelyä Kelassa.
Olet pyytänyt Kelaa esittämään seuraavat asiakirjat/tiedot
– selvitys, josta käy ilmi millä perusteella kohtuulliset toimeentulotuessa hyväksyttävät asumismenot on kunkin kunnan osalta päätetty
– onko Suomessa kuntia, joissa hyväksyttävien asumismenojen määrä on muuttunut (noussut/laskenut) vuoden 2017 jälkeen
– Kelan hallussa olevat tiedot jonkin kunnissa vuonna 2016 hyväksytyistä maksimiasumiskuluista
– mihin Porin hyväksyttävien asumismenojen määrä perustuu ja miksi yhden hengen hyväksyttävä asumismeno oli Kelassa pienempi, kuin kunnassa.
Lainsäädännöllinen tausta
Asumismenojen huomioimisen tarkoituksena on turvata perustoimeentulotuen hakijan asuminen. Perustoimeentulotuessa huomioitavat asumismenot on määritelty toimeentulotukilain 7 b §:ssä, jonka mukaan muut perusmenot, joihin asumismenot kuuluvat, huomioidaan tarpeellisen suuruisina. Lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen (HE 358/2014 vp) mukaan muut perusmenot otetaan yleensä huomioon todellisen suuruisina, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Tarpeellisuuden arvioinnissa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Hallituksen esityksessä todetaan, että asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa tulee ottaa huomioon hakijan tai perheen asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja erityistarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Edelleen hallituksen esityksessä todetaan, että käytännön toiminnassaan Kansaneläkelaitos voisi arvioidessaan tarpeellisen suuruista asumismenojen määrää hankkia kunnista viitetietoja kuntakohtaisista asumismenoista ja käyttää näitä tietoja arvioidessaan kunkin kunnan ja alueen perustoimeentulotuessa hyväksyttyä asumismenojen tasoa.
Toimeentulotukilain 7 b § 2 momentin mukaan, jos toimeentulotuen hakijan asumiseen liittyvät menot ylittävät tarpeellisen suuruisena 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla pidettävän määrän, hakijaa on ohjattava hankkimaan edullisempi asunto. Kelan on siis ohjattava hakijaa etsimään kohtuullista tasoa vastaavaa asuntoa, mikäli asumismenoja pidetään kohtuuttomina suhteessa tarpeellisen suuruisiin asumismenoihin. Hakijaa ohjataan etsimään halvempaa asuntoa kunnan vuokra-asuntojen tarjoajalta ja yksityisiltä markkinoilta. Edullisemman asunnon etsimiseen annetaan kohtuullinen määräaika, joka on yleensä 3-6 kuukautta asiakkaan tilanteesta riippuen. Määräajan aikana hakijan asumismenot huomioidaan kokonaisuudessaan. Määräajan päätyttyä asumismenot voidaan kohtuullistaa, mikäli hakija ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin edullisemman asunnon hankkimiseksi. Asumismenot otetaan kuitenkin täysimääräisinä huomioon määräajan jälkeen, jos hakijalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta hankkia asuinpaikkakunnaltaan edullisempaa asuntoa.
Kelan hyväksyttävien asumismenojen määrittäminen
Jotta edellä kuvattua kohtuullisuusharkintaa ja asiakasohjausta voidaan tehdä, Kelassa on määritelty kuntakohtaiset rajat kohtuullisille asumisen kustannuksille. Ennen Kela-siirtoa perustoimeentulotuen täytäntöönpano oli kunnilla. Kunnissa asumismenojen kohtuullisuusharkintaa tehtiin samaan tapaan, kuin Kelassa nykyään tehdään. Lähes kaikissa kunnissa oli käytössä toimeentulotuen käsittelijöille tarkoitettu ohje, jossa oli määritelty kunnan kohtuullinen taso erikokoisten kotitalouksien asumismenoille. Kelan määrittämät hyväksyttävät asumismenot pohjautuvat kunnissa vuonna 2016 käytössä olleisiin asumisnormeihin. Tiedot kuntakohtaisista hyväksyttävistä asumismenoista kerättiin kunnilta kyselyn avulla syksyllä 2016 ja pääosa kunnista vastasi kyselyyn. Noin 30 pienen kunnan osalta tietoa asumisnormien määrästä ei saatu tai asumisnormeja ei oltu määritelty kunnassa lainkaan. Jos kunnan asumisnormi sisälsi vesimaksun, vähennettiin kunnan ilmoittamasta määrästä 22€/hlö. Kunnista saadut tiedot löytyvät viestin liitteenä.
Kelan aktuaaripalvelut määritteli hyväksyttävien asumismenojen rajat vuodelle 2017 Kelan käyttöön. Kelan määrittelemät asumisnormit perustuvat kuntien ilmoittamiin vuoden 2016 rajoihin tai kunnalle laskettuun prosenttipisteeseen (yleisen asumistuen saajat 09/2016). Prosenttipisteet on laskettu kuntakohtaisesti ruokakuntakoon mukaan yleisen asumistuen saajien tiedoista ja pyöristetty euron tarkkuudella.
· Yhden hengen talouksilla 70 prosenttipistettä
(= 70% kunnan yleisen asumistuen saajista asuu pistettä halvemmassa asunnossa)
· Kahden, kolmen ja neljän hengen talouksilla 60 prosenttipistettä
(= 60% kunnan yleisen asumistuen saajista asuu pistettä halvemmassa asunnossa)
Päättelysäännöt
· Jos kunnan normi on pienempi kuin prosenttipiste, käytetään kunnan normia.
· Jos kunnan oma prosenttipiste tai pienillä havaintojen lukumäärillä käytetty maakuntakohtainen prosenttipiste on alle 10% pienempi kuin kunnan normi, käytetään prosenttipistettä.
· Jos prosenttipiste on yli 10% pienempi kuin kunnan normi niin käytetään prosenttipisteen ja kunnan normin keskiarvoa.
· Jos kunnalla ei ole omaa normia tai jos se ei ole Kelan tiedossa, käytetään prosenttipistettä.
· Viiden hengen ja sitä suuremmille ruokakunnille käytetään kuntien normien kautta tai ylatin kautta saatua lisäystä per ruokakunnan lisäjäsen (kuten ylatissa)
Kelan asumisnormit on määritelty 4 hengen kotitalouteen asti, jonka jälkeen jokainen lisähenkilö lisää hyväksyttävää määrää kiinteällä summalla. Kelan määrittämät asumisnormit julkaistiin kela.fi-sivuilla hieman ennen toimeentulotuen Kela-siirtoa loppuvuodesta 2016 ja ne ovat asiakkaiden vapaasti luettavissa. Asumisnormeihin tehdyt päivitykset julkaistaan aina Kela.fi-sivuilla. Kela on päivittänyt kuntakohtaisia hyväksyttävien asumismenojen rajoja vuosittain tarvittaessa. Tarve rajojen päivittämiseen on selvitetty vertaamalla asiakkaiden toimeentulotukeen ilmoittamia todellisia vuokria kunnan hyväksyttäviin asumismenoihin. Korotuksia on tehty n. 40 kunnan osalta. Liitteenä Kelan hyväksyttävien asumismenojen taulukot vuosittain, joista korotukset käyvät ilmi.
Porin hyväksyttävien asumismenojen määrittely ja kehitys
Kelassa otettiin v. 2017 käyttöön Porin yhden hengen hyväksyttävä asumismenojen raja (vuodelta 2016), josta oli vähennetty vesimaksun osuus, koska Kelassa vesimaksu hyväksytään erillisenä menona. Porissa yhden hengen hyväksyttävän enimmäisasumismenon taso ei siis laskenut, vaan pysyi ennallaan Kela-siirron yhteydessä.
1 hengen kotitalous
2016
470
(sis. vesimaksu)
2017
448
(ei sisällä vettä, erikseen hyväksytään vesimaksu 21,60e)
2018
448
2019
448
2020
448
Viestin liitteet
– Kelan hyväksyttävät asumismenot vuosilta 2017. 2018, 2019, 2020 (PDF)
– Kelan kunnista keräämät kuntien v. 2016 käytössä olleet hyväksyttävät asumismenot (Excel)
– Porin ilmoittamat hyväksyttävät asumismenot v. 2016 (Word)
– alkuperäinen tietopyyntö (PDF)
Ystävällisin terveisin,
Venla Hietala
Suunnittelija
Kela, Toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskus
toimeentulotukiryhmä
Höyläämötie 1 a B
00380 Helsinki
etunimi.sukunimi@kela.fi
Ilmoita asiaton viesti
Joku teki taas tilin välissä. Kaiva esiin urakoitsijan nimi ja seuraa hajua… kyllä sieltä joku yhteys löytyy.
Ilmoita asiaton viesti