Ennakoiva hoitosuunnitelma auttaa valmistautumaan kuolemaan

Palliatiivisen hoidon (eli oireita lievittävän hoidon) ja saattohoidon keskeinen tehtävä on kulkea kuolevan potilaan rinnalla, aivan kuin ”saattaa” hänet kuoleman rajalle. Se tarkoittaa sitä, että hoidossa kiinnitetään huomio erityisesti hyvään kivun hoitoon, kärsimyksen lievittämiseen ja potilaan erityistarpeisiin. Kun keho raihnaistuessaan muistuttaa tihenevästi kuoleman läheisyydestä, kuolevan ajattelu kiinnittyy enenevässä määrin aineellisista asioista aineettomiin asioihin. Hän alkaa tarkastella elämän kulkuaan, pohtia elämän merkitystä ja mielekkyyttä. Tärkeiksi tulevat sovinto ja sopuista välit läheisten kanssa, mielenrauha ja sielunrauha sekä tasapaino arvojen ja tekojen välillä. Näitä potilaan henkisiä, psyykkisiä, sosiaalisia, hengellisiä ja eksistentiaalisia (eli olemassa olemiseen liittyviä) tarpeita kutsutaan elämän lopun hoidossa erityistarpeiksi.
Kansallisissa ja kansainvälisissä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suosituksissa ohjeistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia huomioimaan potilaan erityistarpeet. Käypähoito -suosituksissa kehotetaan ammattilaisia laatimaan kuolevan potilaan hoitoon Ennakoiva hoitosuunnitelma (Advanced care planning ACP). Siinä varaudutaan monipuolisesti tulevaan elämän lopun vaiheeseen: oireisiin, hoidon kulkuun, hoitopaikkaan, potilaan arvoihin, näkemyksiin ja tälle vaiheelle liittämiin merkityksiin. Se tehdään hyvissä ajoin potilaan kanssa, kun tämä vielä kykenee osallistumaan hoitonsa suunnitteluun. Omaisia tai läheisiä otetaan mukaan, mikäli potilas antaa siihen luvan.
Ennakoiva hoitosuunnitelma parantaa kuolevan potilaan elämän laatua ja vähentää kärsimystä. Potilas tuo siinä esiin hoitoonsa ja elämän lopun vaiheeseensa liittyviä pelkoja, odotuksia, toiveita sekä merkityksiä. Nämä otetaan hoidon suunnittelussa huomioon. Potilasta ohjataan viimeistään tässä vaiheessa kirjaamaan hoitotahtonsa (lisätietoja www.miljoonahoitotahtoa.fi). Näin voidaan varmistaa potilaan osallisuus hoitoonsa ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Tutkimusten mukaan palliatiivisessa vaiheessa olevilla potilailla on vahva halu hallita elämäänsä ja tahto vaikuttaa elämäänsä loppuun saakka. Vaikutusmahdollisuus lisää arvokkuuden tunnetta.
Hoidon rajauksiin liittyvät päätökset aukaistaan suunnitelmassa. Elämän lopun vaiheessa tule väistämättä vastaan tilanteita, jolloin hoidolliset menetelmät tuottavat enemmän kärsimystä ja pitkittävät kuolemaa, kuin helpottavat tai edistävät hyvin vointia. Tämän vuoksi on tärkeä keskustella ja kirjata ylös, mitä elämän lopun hoitoihin kuuluu ja mitä siihen ei kuulu. Saattohoitoon ei esimerkiksi kuulu enää tehohoito, hengityskonehoito, kontrolliluonteiset tutkimukset, lääketieteelliset tutkimukset tai toimenpiteet, tehostettu ravitsemus- ja nestehoito (iv-nesteytys) tai verituotteiden käyttö.
Omaiset kärsivät potilaan rinnalla yhtä lailla. Kun omaiset saavat olla tiiviisti mukana, turvallisuuden tunne ja luottamus ammattilaisten osaamiseen vahvistuvat. Aina ei ammattilaiset voi toteuttaa omaisten esittämiä toivomuksia, koska heidän velvollisuutensa on varmistaa joka tilanteessa potilaan etu ja hyvä. Omaisten esittämä toivomus voi olla ristiriidassa potilaan edun ja hyvän kanssa. Ennakoivan hoitosuunnitelman laadintaan on hyvä ottaa omaiset mukaan, se lievittää heidän epätietoisuuttaan ja auttaa heitä varautumaan sairauden pahenemisvaiheeseen.
Ennakoivan hoitosuunnitelman käyttöön ottaminen auttaa jokaista osapuolta valmistautumaan kuolemaan johtavien oireiden pahenemisvaiheiseen sekä miettimään sitä, miten niihin vaikuttavammin ja inhimillisemmin vastataan. Jokaisen vilpittömänä tahtona on mahdollistaa kuolevalle arvokas elämän lopun vaihe. Siihen kuuluu kärsimyksen lievittäminen, lohduttava läsnäoleminen, inhimillinen lämpö ja arvokkuus sellaisena, miten kuoleva sen itse määrittelee.

Annu Haho

Terveystieteiden tohtori, Etiikan tutkija ja kouluttaja yrityksessä ProEt Oy Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etiikan kouluttaja, aiheet liittyvät palliatiivisen hoidon, saattohoidon, työyhteisön, sovittelun, työn kuormittavuuden, haastavasti käyttäytyvän asiakkaan kohtaamiseen liittyviin eettisiin kysymyksiin Miljoona hoitotahtoa kampanjan luoja www.miljoonahoitotahtoa.fi/ ETIIKKAKORTTI®-täydennyskoulutusohjelma Luennoi Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu