Valoa lukiotunnelin päähän

Lukiolaisten uupuminen puhututtaa heidän vanhempiaan ja muita nuorten mielenterveydestä kiinnostuneita ihmisiä. Tämä teksti on näpytelty kännykälle ennen aamupalaa, vähän nälkäisenä, tarkoituksena vastata huolestuneen Facebook-kaverin nostoon tästä uutisesta, jossa nuorten pappi on kerännyt syitä nuorten koulu-uupumiselle: https://yle.fi/uutiset/3-12577715

Huomasin, että teksti on vähän pitkä ladata yhteen vastauskommenttiin Facebookiin, joten päätin kopioida sen kännykän muistikirjasta tänne.

Tämä nuorisopapin tekemä lista on ihan hyvä. Valtava yksinkertaistus toki näin lukio-open ja äidin näkökulmasta.

Kommentit alla jokaiseen Arto Köykän esiin nostamaan asiaan. Kannattaa siis lukea tuo Ylen uutisoima juttu ensin.

1. Yo-kirjoitusten koettu painavuus johtuu eniten siitä, millä tavalla 3. asteen sisäänpääsy on järjestetty eli esim. tämä onneton yo-arvosanojen pistetaulukko, joka painottaa hölmöjä asioita yliopistojen sisäänpääsyyn. 2025 on tähän liittyen tulossa jonkinlainen uudistus: https://unifi.fi/uutiset/yliopistot-kehittavat-yhdessa-todistusvalintaa-ja-valintakokeitaan-tavoitteena-selkeat-ja-sujuvat-vaylat-yliopisto-opintoihin/

Sitten taas nykyäänhän on jo voimassa muutos, että yo-kokeita saa uusia miten monta kertaa tahansa, eli ei ole ”pakko” onnistua kerralla. Lukioiden sisällä asenteet muuttuvat pikkuhiljaa ja vaikka opettajat sanoisivat muutakin, se on usein mustavalkoisille ja hätäisille nuorille sisäsyntyinen juttu, että koetaan, että esim. vuoden myöhästys jatkoonmenossa on katastrofi.

2. Itseohjautuvuuden perinne on Suomessa pitkä (lapset itsenäistetään varhain) ja edellinen peruskoulun ops-uudistus on tähän liiaksi kallellaan. Samaan ongelmaan liittyy myös inkluusio, joka ilman resursseja voi olla tukea tarvitsevien kaltoinkohtelua. Tähän toimisi siis ehkä parhaiten kansalaisvaikuttaminen, huoltajien ja opettajien nousu barrikadeille sekä opettajien koulutus ja kuntien lisärahoitus, minkä taustalla on politiikka, johon jokainen voi vaikuttaa.

3. Nuori ei ole kone -ajattelun muuttaminen vaatii aikuisten asennemuutosta. Itsekin sitä tässä puupäänä opettelen. Sain vinkkejä parilta tutulta psykoterapeutilta eli IMHO koulutusta ja tästä paasaamista tarvitaan paljon.

4. Oppimistavoitteita ei voi opettaja virkavastuulla tiputtaa lukiossa ainakaan. Meitä sitoo OPS. Se muutos pitäisi sisällyttää opsiin ja opojen ja opejen ohjata nuoria valitsemaan sellaisia kursseja, jotka eivät ole liian haastavia sisällön suhteen. Opsiin enemmän koulukohtaisia syventäviä, esim. Omassa lukiossani on esimerkiksi terveystiedossa ”terve keho – terve mieli” -syventävä kurssi, josta tulee vain suoritusmerkintä, ei numeroa. Se on hyvin suosittu.

5. Matematiikan painoarvo on kyllä suhteeton, toisaalta se opettaa myös ajattelun ja loogisen päättelyn taitoja, eli tässä kirjoittaja vetää mutkat suoriksi. Minusta tämä muutos kuuluu peruskoulun opsiin.

6. Luokkayhteisön korostaminen on vaikea järjestää kurssien puitteissa. Ei ole järkevää, että opiskelijat istuvat luokassa ja opettajat liikkuvat välineiden kanssa. Oman ryhmän kanssa pitäisi ainakin eka vuonna saada enemmän yhteisiä kursseja eli meillä esim. tietyt 1-kurssit (nykyään nimeltään opintojaksot) esim. kielissä jne. mennään oman luokan kanssa. Luokattoman lukion idea on, että voi keskittyä itseä kiinnostavaan, joten myöhemmin tämä ei enää onnistu, koska nuoret valitsevat, mitä haluavat.

7. Amisasiassa olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Perustaidot opitaan koulussa ja sitten vasta harjoitteluun.

8. Aikaa etsiä omaa polkua elämässä pitäisi olla. Paine tehdä valintoja tosi nuorena tulee yhteiskunnallisesta puheesta ja opintoputken ihannoimisesta. Poliitikot kauhistelevat ja yrittävät eri keksinnöillä hankaloittaa välivuosien pitämistä, vaikka se voi sekä säästää resursseja, että olla nuoren itsensä kannalta hyvä vaihtoehto.

0
AnnukkaKaatrasalo
Kristillisdemokraatit Mynämäki

Olen 43-vuotias Kristillisdemokraattien puolueaktiivi, puoluevaltuuston jäsen, paikallisosaston sihteeri ja piirihallituksen jäsen. Olen aktiivinen sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Twitterissä. Työskentelen lukion opettajana ja harrastan kuvataidetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu