Eläkeiän nostaminen: kilpailuetua työnantajille

Tuore Ylen uutinen kertoo:

Joustava eläkeikä ei toiminut Suomessa, kertoo tuore tutkimus – tarkoitus oli nostaa eläkeikää, mutta se vain laski

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteet jäivät laajasti toteutumatta. Joustava työssä jatkaminen 68-vuotiaaksi toteutui vain hyvin harvoin ja uudeksi normieläkeiäksi tuli uusi alaikäraja 63 vuotta.

Eläkeiän nostaminen on tärkeä talouspoliittinen tavoite, sillä väestö ikääntyy vauhdilla, eliniän odote nousee ja näin ollen eläkkeellä ollaan aiempaa pidempään.

 

Uudistusta korjattiin vuonna 2017. Tutkijat toteavat HS:ssa näin:

Vuoden 2017 uudistuksessa palattiin itse asiassa lähemmäs ennen vuotta 2005 vallinnutta järjestelmää. Ensimmäisten vuosien tilastotietojen perusteella näyttää taas siltä, että eläkkeelle jäädään alimman täyteen eläkkeeseen oikeuttavan iän täyttyessä. Täyden eläkkeen alaikäraja ohjaa siis edelleen kaikkein vahvimmin eläkkeelle jäämistä eli vahvemmin kuin julkiselle taloudelle kalliit taloudelliset kannustimet.

 

Eläkeläiset työhaluisia

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tutkimus taas kertoo, että eläkeläiset voivat keskimäärin hyvin ja yhä useampi haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Eläkeläisistä 70 prosenttia kokee terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi. Kaksi kolmesta haluaa työskennellä eläkkeellä, moni uudella työnantajalla tai tehtävässä. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin eläkeläisten taloutta ja vireyttä.

Hieman useampi haluaisi tehdä töitä mieluummin uudelle työnantajalle kuin edelliselle työnantajalleen. Vanha työ on voinut olla henkisesti tai fyysisesti kuormittavaa tai osa-aikatyö ei ole ollut mahdollista.

Työnantajien on hyvä tiedostaa, että meillä on paljon hyvinvoivia, työntekoon halukkaita eläkeläisiä, joilla on vielä annettavaa työelämälle. Työtä voidaan muokata osa-aikatyöhön sopivammaksi ja näin voidaan osaltaan tukea sitä, että meillä on jatkossakin riittävästi työvoimaa eri aloilla, Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarinen sanoo.

Ikäjohtaminen kilpailuetuna

Ikäjohtaminen tarkoittaa kaikenikäisten erityistarpeiden ja vahvuuksien huomioon ottamista henkilöstövoimavarojen johtamisessa.

Kun julkisin toimin työuria ei välttämättä ole helppoa pidentää, työnantajille joustava eläkeiän kysymysten käsittely tarjoaa monipuolisia kilpailuetuja. Millaisin toimin yritykset voivat hankkia osaavaa, kokenutta työvoimaa? Kuinka tehdä työssä jaksaminen juuri meillä erityisen houkuttelevaksi?

Moni eläkeläinen haluaisi jatkaa vanhassa työssään, mutta uuden työnantajan palveluksessa. Tätä kannattaa työnantajien pohtia. Miksi näin? Konkareilla on paljon osaamista, jonka päätyminen yrityksen ulkopuolelle on työnantajalle tappio. Kuinka varmistaa vanhassa yrityksessä jatkaminen?

Yhteiskunnallisesti ja yritysten kannalta tärkeää

Väestön ikärakenne muuttuu ratkaisevasti ikääntymisen myötä, ja kilpailu osaajista kovenee. Siksi myös yritysten kannalta oleellista on saada eläkeikää lähestyvien työntekijöiden osaaminen hyödynnetyksi mahdollisimman pitkään. Keskustelu eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta ja tavasta on silloin tärkeä avaus. Näin konkari kokee olevansa arvokas osa työyhteisöä loppuun asti.

Vanha ajatus siitä, että eläkkeelle siirtyminen olisi kuilu, joka leikkaa ihmiset pois työelämästä, ei ole nykypäivää. Kokeneiden työntekijöiden motivaatiota voidaan monin tavoin vahvistaa. Mitä he tahtovat työelämältä eläkeiän lähestyessä? Miten heitä voidaan tukea?

Näiden suurten kysymysten ratkaiseminen on koko yhteiskunnan asia. Tarjolla on monipuolisia kehityksen avaimia, joista hyötyvät kaikki. On aika tehdä uudet mahdollisuudet näkyviksi sekä työnantajille että työntekijöille.

+1
Antti Harjuoja

Antti on aviomies ja isä läntiseltä Uudeltamaalta. Hän on työuran konkareihin keskittyneen Nextmilen perustaja ja toimitusjohtaja. Missiomme on auttaa konkareita, työnantajia ja yhteiskuntia löytämään eläkkeelle jäämisen tuomat mahdollisuudet.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu