Alkusanat
Perustin blogin. Blogien kultakausi oli ehkä joskus 15 vuotta sitten, joten tervetuloa menneisyyteen.
Blogilla on kaksi tarkoitusta: toimia ensinnäkin eräänlaisena lukupäiväkirjana sekä toiseksi alustana yhteiskunnallisille pohdiskeluilleni.
Ensimmäisen tarkoituksen toteuttamiseksi kirjoitan tähän blogiin kirja-arvioita. Nämä voivat olla lyhyempiä tai pitempiä kirjoituksia. Niissä saattaa olla kirja-arvioista tuttuja rakenteellisista ja sisällöllisistä asioista, mutta toisaalta ne voivat olla myös hajanaisempia tekstikokoelmia siitä, mitä olen ajatellut kirjaa lukiessani.
En aio kirjoittaa kaikesta lukemastani, enkä välttämättä siinä järjestyksessä, jossa olen tekstejä lukenut. Aion toisin sanoen pitää formaatin aika väljänä, tarkoitus on pitää tätä harrastuksena, josta on enemmän iloa kuin vaivaa.
Blogin toisena tarkoituksena on pohtia yhteiskunnallisia ja poliittisia kysymyksiä. Jos ja kun käytän tätä blogia myös tähän tarkoitukseen, palaan siihen myöhemmin paremmalla ajalla.
Korviini on kantautunut, että Instagramissa on aktiivisia kirja-aiheisia tilejä, ja Insta taitaa muutenkin olla monille ikäisilleni tärkein somekanava nykyään. En ole ollut Instassa aiemmin, mutta jotta tämä blogi ei olisi aivan postimerkkeilyyn vertautuva reliikkinen harrastus, perustin nyt myös Insta-tilin, johon linkitän blogimerkintöjä hashtageilla #kirjagram ja #kirjagramsuomi.
Tervetuloa bloggaamaan näin yhden bloggarin puolesta
Vinkkinä, että kirja-arvioita yleensä päivittyy tuonne vapaavuoron puolelle, missä niitä on runsaasti ja hyviä. Blogisti päättää vapaasti mutta suosittelisin sitä, koska sivulle tulee vähemmän juttuja ja blogit eivät ole näin päiväperhoja kuin täällä. Toimitus nostelee niitä ahkeraan framille.
Ja siellä kommentointi on yleensä positiivisempaa ja rakentavampaa, vähemmän riitelyä.
Ilmoita asiaton viesti
Profiilista: ”…jotka käsittelevät yhteiskuntaa, politiikkaa ja historiaa.” Tuosta voisi ajatella, että Puheenvuoro voittaa 2-1 Vapaavuoron. Mikäänhän ei estä blogistia kirjoittamasta vaihdellen vaikka molempiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos myös tästä huomiosta. Täytyy vielä punnita, onko Puheenvuoro vai Vapaavuoro näissä mun kirjoituksissa ensi sijainen kirjoituspaikka.
Ilmoita asiaton viesti
On huomattu. Aina kun kirjoitan Vapaavuoroon, kommentointi on asiallista, ja kun kirjoitan tänne, alkavat kylähullujen kokoontumisajot.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisin näppituntumalta, että myös omat kommenttisi ovat Vapaavuorossa asiallisempia.
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti ovatkin. Jos koko ajan saa kuraa niskaansa, alkaa jossain vaiheessa antamaan samalla mitalla takaisin. Ikävä kyllä ne pahimmat törkyturvat ovat myös oikeita prinsessoja jotka istuvat ilmiantonapin päälle heti kun heistä tai jostain heidän pyhästä lehmästään on sanottu vähän rumasti.
Mainittakoon että sen paremmin prinsessa kuin lehmäkään eivät viittaa sukupuoleen, sillä mielensä pahoittajien kuningatar on eräs entinen kummallispoliitikko, yhden miehen törkymedia ja Marokon lahja Kelalle.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos! Ja kiitos myös vinkistä kirjoittaa vapaavuoron puolelle. En ollutkaan edes tajunnut, että täällä on kaksi eri puolta. Täytyypä vielä tutustua näihin.
Ilmoita asiaton viesti
Instagrammin saloihin en ole vihkiytynyt lainkaan. Pitäisi tutkia asiaa, mutta jonkinlainen kynnys on uppoutua tuollaisiin lyhyihin hashtag-virityksiin.
Masentavaa, kun koko ajan jää ajastaan jälkeen. Juuri kun on oppinut käyttämään vaikkapa Facebookia, niin siitä sanotaan, että se on vain kalkkiksien muinainen alusta, sama koskee sitten twitteriä tai näitä blogeja j.n.e.
Älypuhelimenkin hankkimista vastaan taistelin vuositolkulla, koska ajattelin, että puhelimessa pitää olla nappulat, jotka rusahtavat niin, että tietää niihin osuneensa eikähän puhelinta muuhun tarvitse kuin soittamiseen tai tekstiviesteihin. Nyt useiden vuosien jälkeen tuntuu oudolta, että en ymmärtänyt silloin älypuhelimen ylivertaisuutta ja tekstiviestitkin tuntuvat todella pergamenttikääröltä.
Ilmoita asiaton viesti