Oikeistohallitus jatkaa velkaantumista – vasemmistonkin opittava keskustelemaan taloudesta ja hyvinvointivaltiosta niukkuuden oloissa
Tiivistelmä:
– Valtion velkaantuminen ja niukka julkinen talous jatkuvat nykyisellä ja tulevalla vaalikaudella.
– Nykyisenkaltainen pohjoismainen hyvinvointivaltio on edelleen tavoittelemisen arvoinen ja suomalaisten kannatus sille laajaa.
– Tarvitsemme rehellistä keskustelua hyvinvointivaltion palvelulupauksesta lyhyellä aikavälillä sekä laajemmasta uudistamisesta pitkällä aikavälillä.
– Tätä keskustelua on osattava käydä myös vasemmistossa, josta on viime aikoina kuulunut lähinnä ”ei” kaikkeen, mitä hallitus esittää.
Pääministeri Orpon oikeistohallitus sopi viime tiistaina valtion ensi vuoden budjettiesityksestä.
Valtio velkaantuu edelleen kovalla vauhdilla hallituksen päinvastaisista lupauksista huolimatta. Vaikka leikkaukset säästävät 1,8 miljardia euroa ja veronkorotuksilla kerätään lisää 1,4 miljardia euroa, budjettiesitys on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.
Erityisen taitavaksi hallituksen taloudenpitoa ei voi kehua. Kuun vaihteessa toteutettu arvonlisäveron yleisen kannan korotus 25,5 prosenttiin todennäköisesti pahentaa heikkoa suhdannetta. En vastusta korotusta sinällään, mutta tämän olisi voinut ajoittaa myöhemmäksi.
Ongelmallisena voi pitää myös esimerkiksi 120 miljoonan euron leikkausta ammatilliseen koulutukseen. Käytännössä tämä tarkoitta leikkausta vaikeasti työllistyvien aikuisten koulutukseen. Juuri sille olisi nyt kova tarve.
Muita hallituksen huonosti perusteltuja toimia on rahan kaataminen terveysfirmojen taskuun. Kela-korvausten nostoon on varattu hallitusohjelmassa 0,5 miljardia. Ensimmäiset havainnot viittaavat siihen, että uudistus epäonnistuu juuri kuten asiantuntijat olivat ennakoineet.
Sanotaan nyt jotain hyvääkin: hallitus panostaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan ensi vuonna 280 miljoonaa euroa lisää.
Suomalaisella hyvinvointivaltiolla on edelleen toivoa
Julkisen talouden ahdingosta keskusteltiin kuluvalla viikolla A-Studiossa.
Keskustelijat vaikuttivat olevan suunnilleen yhtä mieltä siitä, että hyvinvointivaltio on tällä hetkellä liian suuri suhteessa kansantalouteen. Tulot eivät riitä menojen kattamiseen. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka vievät yhteiskunnan sellaiselle kasvu-uralle, että hyvinvointivaltio pystytään rahoittamaan.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä myös siitä, että talouden tilan synkistely ei auta, vaan tarvitsemme positiivista visiota tulevaisuudesta.
Suomella on edelleen runsaasti vahvuuksia, kuten toimivat instituutiot ja osaamista. Suomella on myös merkittäviä mahdollisuuksia. Esimerkkeinä voi mainita työperäisen maahanmuuton lisäämisen sekä mahdollisuuden hyötyä vihreästä siirtymästä ja uusien teknologioiden tuomasta talouden murroksesta. Harmi tosin, että näissä hallitus ei ole erityisemmin kunnostautunut.
Keskustelun yleissävy oli, että Suomi voi pitää kiinni pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta hyödyntämällä onnistuneesti vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan.
Mikäli tässä ei onnistuta, on tarve keskustella siitä, miten laaja hyvinvointivaltio meillä voi tulevaisuudessa olla.
Vasemmistonkin on kyettävä keskustelemaan julkisen talouden sopeutustoimista
Olen samoilla linjoilla siitä, että tarvitsemme optimismia ja toivoa paremmasta, vauraammasta tulevaisuudesta.
Nykyisenkaltainen pohjoismainen hyvinvointivaltio on edelleen tavoittelemisen arvoinen pitkällä aikavälillä. Se on osoittautunut maailman parhaaksi yhteiskuntamalliksi.
Lyhyellä aikavälillä meillä on jo nyt tarve keskustella siitä, millaisesta palveluiden ja etuuksien tasosta pystymme tällä hetkellä pitämään kiinni. Talouden asiantuntijat ovat likipitäen yksimielisiä siitä, että julkisen talouden tilanne säilyy kireänä vähintään tämän ja seuraavan vaalikauden ajan.
Tälle keskustelulle on tarvetta etenkin vasemmistossa, jossa ymmärrystä hallituksen säästötoimille on löytynyt vähän tai ei lainkaan. Jokaiseen leikkaukseen ei ole mahdollista sanoa ei. Etenkin kun vasemmisto, mukaan lukien oma puolueeni SDP, on hallituksen kanssa samaa tai lähes samaa mieltä tarvittavan sopeutuksen mittaluokasta.
Vasemmistolle tilanne on haastava. Sen vahvuus on ollut hyvinvointivaltion rakentamisessa menneinä vuosikymmeninä. Keskustelu leikkauksista sen sijaan on ikävää ja vaikeaa.
Se on kuitenkin välttämätöntä ja tarpeellista. Muutoin leikkauksia ei tehdä tai ne tehdään harkitsemattomasti ja ilman julkista keskustelua. Tai sitten ne jätetään oikeistopuolueiden tehtäväksi. Tämän vaihtoehdon ensimmäisiä tuloksia olemme saaneet todistaa viime aikoina.
Palveluiden ja etuuksien tasoa voidaan korottaa vain, jos rahaa on
Vaikka hallitusta on perusteltua moittia monista yksittäisistä sopeutustoimista, toimien ajoituksesta, niiden mittaluokasta sekä kohdentumisesta väestöryhmille, yleislinjassa on eräs myönteinen piirre.
Hallitus ei ole ajanut mitään hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä toimintoja kokonaan alas. Toistaiseksi kyse on ollut palveluiden ja tulonsiirtojen tasojen leikkauksista. Entiseen voi päästä yksinkertaisesti nostamalla rahoituksen tason aiempaan, sikäli kuin sellaiseen on harkituin osin varaa.
Edes harkittu rahoituksen nosto ei tule olemaan helppoa. Hallituksen sopeutustoimet todennäköisesti lähinnä hillitsevät menojen kasvua. Voimme odottaa, että sosiaalimenojen kasvu tulee kiihtymään tulevina vuosina sosiaali- ja terveyspalvelujen ja työeläkkeiden menolisäysten vuoksi.
Keskustelu hyvinvointivaltion laajemmasta uudistamisesta on hautautunut hallituksen kritiikin alle
Keskustelu hyvinvointivaltion palvelulupauksesta lyhyellä aikavälillä ei kuitenkaan vielä riitä.
Hyvinvointivaltiota on uudistettava vastaamaan moniin yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten työn ja talouden murrokseen sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisiin ongelmiin. Valitettavasti poru hallituksen sopeutus- ja työmarkkinatoimista on peittänyt kokonaan alleen tästä käytävän laajemman keskustelun.
Kirkasotsainen ideologinen vasemmistolaisuus on nyt hankalassa raossa. Uskon kuitenkin, että suomalaiset arvostavat ennen kaikkea rehellistä pragmatismia talouden sopeuttamisessa ja hyvinvointivaltion uudistamisessa.
Toiveikas viestini on, että hyvinvointivaltio voi selvitä tästäkin murroksesta. Se kuitenkin edellyttää, että menot saadaan vastaamaan tuloja ja että kykenemme tarvittaviin laaja-alaisempiin uudistuksiin.
Kykyä näistä keskustelemiseen tarvitaan nyt kipeästi erityisesti vasemmistossa.
Tähän ei tarvitse sanoa muuta kuin että näinhän se on.
Hallituksen toimien arvostelemisen sijaan olisi syytä katsella asioita realistisesti ja sitoutua talouden sopeuttamistoimiin myönteisesti, laajalla rintamalla, aivan kuten viime hallituskauden aikana koko eduskunta lähti mukaan tukemaan koronaepidemian edellyttämiä toimia.
Nytkin on menossa epidemia, josta hallitus ei näyttäisi omin voimin selviävän.
Valitettavasti jotkut tarpeelliset toimet, kuten työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen, näyttäisivät olevan osalle hallitusta ideologisista syistä vaikeita.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisia avauksia tarvitaan! Toivottavasti pystyn pitämään kynäni kurissa etten kirjoita myrkkypiikkejä!
Blogisti on oikeassa että vasemmistosta kuuluu aina ”ei”, olkoon kyseessä mikä asia tahansa.
Kun seuraa somekeskustelua niin hiffaa nopeasti että keskustelu on yleensä eipäs-juupas kuka ministeri missäkin hallituskoalitiossa vuodesta miekka ja kilpi ”on syyllinen” johonkin asiaan, mutta rakentavia esityksiä ei ole näkynyt tai kuulunut.
Nyt viimeistään pitäisi aikuisten ihmisten ymmärtää että olemme porukalla eläneet yli varojemme. Ei auta osoittaa sormella kanssaihmistä. Mieleeni on jäänyt että asiaa paremmin tuntevat ovat kirjoittaneet taloustilanteen korjaamiseen tarvitaan jopa 4 hallituskautta joten seuraavillakaan hallituksilla ei ole tiedossa helppoja aikoja.
Olen paheksunut puolueiden törkeää kielenkäyttöä, erityisesti kellokkaiden ulostuloissa, käyttämällä heistä nimitystä ”narttu-dobermann-räksyttäjä”. Puolueiden ääntä julkisuudessa käyttävien tulisi olla erittäin varovaisia koska ei kukaan etukäteen tiedä kenen kanssa joutuu huomenna tekemään yhteistyötä! Perinteiseen lehmänkauppaan sulle-mulle-kompromisseihin ei ole mahdollista palata vaan pöydällä ei ole enää minkään puolueen vaalikarjalle jaettavaa, muuta kuin niukkuutta ja kurjuutta.
Veronmaksajien on kohtuullista voida odottaa että kaikki puolueet ymmärtävät tämän faktan joka käytännössä tarkoittaa että rumasuisten kellokkaiden turpavärkki harjataan mäntysuovalla ja puolueiden johto asettaa päällystakit aggressiivista propagandaa ja agitaatiota levittäville puhujille!
Nyt tarvitaan puolueiden ”valtiohenkilö”-kykyjä omaavia henkilöitä sopimaan asioista valtakunnan tasolla. On selvä että minkäälainen sopiminen ja ratkaisukeskeisyys ja -haku ei tule onnistumaan some-räksyttämällä!
Ilmoita asiaton viesti
”On selvä että minkäälainen sopiminen ja ratkaisukeskeisyys ja -haku ei tule onnistumaan some-räksyttämällä!”
Ei niin, mutta jotain sillä someräksyttämälläkin voidaan saada aikaan. Esimerkiksi tämä viimeinen vaalitulos ja siitä seurauksena oleva sinimusta hallitus, saatiin aikan someräksyttämällä.
Mutta kuten tämän hallituksen saavutuksista käy hyvin ilmi, someräksytys ei ole se konsti jolla maan asiat pannaan kuntoon ja pidetään kunnossa
Blogisti on oikealla asialla.
Ilmoita asiaton viesti
Keskeisin syy sille,miksi valtio ei kykene lopettamaan mittavaa velkaantumista, on vasemmistohallituksen aikana säädetyt lait, jotka ovat lisänneet julkisen talouden menoja, mutta eivät tuloja. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen, jota voidaan pitää tarpeettomana ja kustannuksia liisäävänä lakina.
Lakien muuttaminen vie aikaa ja samaan aikaan on maksettava kuluja, joita huonosta lainsäädännöstä on koitunut.
Toki lisänä ovat NATO-kustannukset, mittava sotilasvarustelu ja Ukrainan tuki, mutta näihin vasemmistoaan ei ole sanonut ei.
Ilmoita asiaton viesti
Totta ainakin tuo että ”Vasemmistonkin on kyettävä keskustelemaan julkisen talouden sopeutustoimista”.
Täältä voisi vaikka aloittaa:
ESS tänään:
”SDP on ehdottanut korotuksia palkkioihin
Vili Uuskallio
Lahden valtuuston suurin ryhmä SDP ehdottaa muutoksia luottamushenkilöille maksettaviin palkkioihin. Valtuuston, kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkio korotettaisiin nykyisestä 150 eurosta 175 euroon.
Muiden lautakuntien, toimikuntien ja johtokuntien kokouspalkkioita korotettaisiin esityksen mukaan 140 euroon (nykyisin 120 euroa). Valtuuston puheenjohtajalle maksettava vuosipalkkio nousisi 9 000 euroon (nyt 7 200 euroa).
Konserniyhtiöiden kokouspalkkiot olisivat jatkossa yhtiöstä riippuen 120–170 euroa (nyt 100–145 euroa). Suurimpien yhtiöiden hallitusten jäsenten vuosipalkkio olisi esityksen mukaan 2 000 euroa.
Valtuustoryhmille maksettavaa tukea korotettaisiin 1 200 euroon valtuutettua kohti vuodessa. Nyt tuki on tuhat euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmän puheenjohtajalle maksettava palkkio nousisi 140 euroon valtuutettua kohti vuodessa (nyt 120 euroa per valtuutettu).
Esitys palkkioiden korottamisesta herättää vastustusta useissa ryhmissä. Osa päättäjistä olisi valmis tarkastelemaan palkkioita siten, että niihin käytettävä kokonaissumma ei nouse. Toiset taas pitävät korotuksia perusteltuina jo inflaationkin vuoksi.
Yksimielisiä ryhmät ovat siitä, että vaalilautakuntien ja -toimikuntien palkkioita on tarpeen korottaa. Puheenjohtajien palkkio olisi jatkossa 400 euroa (nyt 275 euroa), varapuheenjohtajien 350 euroa (nyt 200 euroa) ja jäsenen sekä varajäsenen palkkio 300 euroa (nyt 200 euroa).”
Eikä yksin vasemmiston
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun luen tällaista tekstiä vasemmiston edustajalta. Hienoa että sielläkin esiintyy kriittistä ajattelua, eikä pelkkää unelmahöttöä.
Ilmoita asiaton viesti