Vaalit 2023: Analyysi III – Hämeen vaalipiiri

Vaalianalyysi-sarja on edennyt kolmanteen osaan, jossa tarkastelemme Hämeen vaalipiiriä, joka kattaa Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat. Hämeestä valitaan 14 edustajaa. Määrä on pysynyt samana vuodesta 2003 asti.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien paikkajako:

  • SDP: 4 paikkaa (24,0% kannatus)
  • Perussuomalaiset: 3 paikkaa (21,0%)
  • Kokoomus: 3 paikkaa (19,2%)
  • Keskusta: 1 paikka (10,2%)
  • Vihreät: 1 paikka (8,4%)
  • Vasemmistoliitto: 1 paikka (7,4%)
  • Kristillisdemokraatit: 1 paikka (5,7%)

Ennuste 2023 vaalituloksesta:

  • Perussuomalaiset: 4 paikkaa (+1)
  • SDP: 4 paikkaa (-)
  • Kokoomus: 3 paikkaa (-)
  • Keskusta: 1 paikka (-)
  • Vihreät: 1 paikka (-)
  • Vasemmistoliitto: 1 paikka (-)
  • Kristillisdemokraatit: 0 paikkaa (-1)

 

Neljä vuotta sitten vaalipiirin viimeinen eli neljästoista paikka meni Kristillisdemokraateille (vertausluku 11 733). Ensimmäisenä rannalle jäi Perussuomalaisten 4. edustaja (vertausluku 10 800).

Hämeen Median Tietoykkösellä maaliskuussa teettämän gallupin (Etelä-Suomen Sanomat 6.3.2023) mukaan Perussuomalaiset olisi nousemassa vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi ja ottamalla neljä paikkaa. Gallupissa puolueelle mitattiin 24,7% kannatus, joka on 3,7%-yksikköä suurempi kuin viime eduskuntavaalien tulos. SDP:n kannatus oli 23,1% (-0,9%) ja Kokoomuksen 21,4% (+2,2%). Sen sijaan Kristillisdemokraatit olisivat gallupin mukaan menettämässä ainoan paikkansa.

Suurten puolueiden kannatuksen muutokset menevät kuitenkin tutkimuksen 3,1% virhemarginaalin sisään. Suurimman puolueen kannatuksen osalta tutkimuksen virhemarginaali oli 3,6%.

 

Hämeen vaalipiirin istuvat kansanedustajat 2019-23

(vihreä = ehdolla vaaleissa, punainen = ei ehdolla)

 

SDP

Vaalipiirin suurin puolue SDP suuntaa vaaleihin vahvalla listalla: kaikki neljä istuvaa edustajaa ovat ehdolla ja myös valtakunnallisesti varsin tunnettuja nimiä. Tämä tekee uusien haastajien pääsyn eduskuntaan varsin hankalaksi.

Lahtelainen Ville Skinnari on SDP:n toisena varapuheenjohtajana ja Marinin hallituksen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerinä ollut yksi puolueen näkyvimmistä edustajista. Toisen polven edustaja Skinnari oli viimeksi vaalipiirin ääniharava lähes 9 000 äänen potilla. Skinnari uusineekin paikkansa vaivattomasti.

Toinen lahtelainen edustaja Mika Kari on profiloitunut erityisesti puolustusasioissa ja toiminut mm. eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenenä. Viime vaaleissa Karin läpimeno meni täpärälle – hän oli SDP:n listan neljäs ja voitti vain noin sadalla äänellä Kaisa Lepolan. Kuntavaaleissa Kari oli Lahden ääniharava ja keräsi jopa Skinnaria suuremman äänipotin. Aluevaaleissa Kari oli Päijät-Hämeessä SDP:n listan kolmas. Kari joutuukin tekemään töitä uusiakseen valtakirjansa.

Kanta-Hämeen puolelta Hämeenlinnasta ehdolla ovat todelliset konkarit: Tarja Filatov ja Johannes Koskinen. Filatov on ollut eduskunnan jäsen vuodesta 1995 ja Koskinen yhtä kautta lukuun ottamatta vuodesta 1991 lähtien. Molemmat ovat toimineet aiemmin myös ministerinä. Kummankin kansansuosio näyttää vaaleista toiseen varsin vankkumattomalta. Neljä vuotta sitten Filatov keräsi yli 7 000 ääntä. Koskisen läpimeno sen sijaan meni hieman täpärämmälle. Kaksikko oli myös kuntavaaleissa Hämeenlinnassa SDP:n listan kärjessä.

Viime vaaleissa täpärästi varaedustajaksi jäänyt ja aluevaaleissa Kanta-Hämeen ääniharavaksi noussut Kaisa Lepola ei ole ehdolla. Tämä parantaa Koskisen ja Filatovin läpimenomahdollisuuksia. Forssalaisen Lepolan 5 563 äänen potin ottaja voi olla myös samalta paikkakunnalta ehdolla oleva optikko Emmi Lintonen, joka on saanut hyviä äänimääriä kunta- ja aluevaaleissa. Hän voi siis olla Kanta-Hämeen puolelta kovin haastaja istuville edustajille.

Päijät-Hämeen puolelta vahvimmat haastajat ovat sairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu Kirsi Lehtimäki Heinolasta ja terveydenhoitaja Sirkku Hildén Lahdesta. He keräsivät aluevaaleissa Päijät-Hämeessä SDP:n listalta eniten ääniä ja päihittivät esimerkiksi Mika Karin. Kuntavaaleissa Hildén on ollut Lahdessa kolmantena Skinnarin ja Karin tuntumassa. Lehtimäki on puolestaan Heinolan ääniharava.

Yhteenvetona voisi todeta, että vaaleissa yleensä tulee yllätyksiä ja lienee odotettavissa, että kaikki neljä istuvaa edustajaa eivät uusi valtakirjaansa.

 

Perussuomalaiset

Myös perussuomalaisilla kaikki kolme istuvaa kansanedustajaa hakevat valtakirjaa. Listan suosituin edustaja on useissa vaaleissa ollut hämeenlinnalainen Lulu Ranne, jota voi pitää vahvimpana kandidaattina läpimenijäksi. Ranne oli esimerkiksi kuntavaaleissa koko Hämeenlinnan ääniharava ja keräsi myös aluevaaleissa ylivoimaisesti eniten ääniä puolueensa listalla Kanta-Hämeessä.

Päijät-Hämeen puolelta lahtelainen Rami Lehto ja hollolalainen Jari Ronkainen saavat tehdä kunnolla töitä valtakirjansa uusimiseksi. Molempien äänipotit neljä vuotta sitten olivat komeita ja läpimeno varsin selvä. Aluevaaleissa kuitenkin Lehto oli Päijät-Hämeessä listan 4. ja Ronkainen vasta 8. Lehto oli toki kuntavaaleissa koko Lahden ääniharava, joten hän lienee vahvin ehdokas toiselle paikalle.

Vahvimmat haastajat ovat lahtelainen rikoskomisario Mira Nieminen ja lahtelainen kirurgi Ville-Veikko Elomaa. Nieminen sai edellisissä eduskuntavaaleissa 4 820 ääntä ja oli vaalipiirin ensimmäinen rannalle jäänyt. Sen jälkeen hän on kerännyt kelpo äänipotteja niin kunta- kuin aluevaaleissa päihittäen mm. aluevaaleissa sekä Lehdon että Ronkaisen. Elomaa taas keräsi viime vuoden aluevaaleissa noin tuhannen äänen potin ja oli Päijät-Hämeessä puolueen listan toinen. Kuntavaaleissa hän kuitenkin jäi Lahdessa selvästi Lehdon taakse.

Tuoreimpien gallupien perusteella perussuomalaisille aukeaisi vaalipiiristä neljäs paikka, joten tämä tarkoittaisi joka tapauksessa ainakin yhden haastajan läpimenoa.

 

Kokoomus

Kokoomuksella on ollut vuodesta 2011 lähtien Hämeestä kolme edustajaa. Istuvista kansanedustajista ainoa luopuja on Kokoomuksen Kalle Jokinen, jolta lähtee 5 900 äänen potti uusjakoon.

Vaalipiirin kärkinimi useissa vaaleissa on ollut forssalainen Sanni Grahn-Laasonen. Viimeksi viime vuoden aluevaaleissa Grahn-Laasonen oli Kanta-Hämeessä Kokoomuksen ykkösnimi. Hän lienee tälläkin kertaa puolueen ääniharava.

Loppilainen Timo Heinonen hakee jo viidennelle kaudelle. Heinonen oli viimeksi Kokoomuksen listan kolmas läpimenijä ja on kerännyt viime vaaleissa tasaisen hyviä äänimääriä mutta joutuu taistelemaan silti paikastaan, sillä listalla on kovia haastajia.

Päijät-Hämeen puolelta kovimmat haastajat ovat lahtelainen tv-tuottaja Milla Bruneau sekä lahtelainen terveydenhoitaja Sari Niinistö. Bruneau on nykyinen varaedustaja, sillä hän keräsi jo viime vaaleissa komean 4 857 äänen potin. Tällöin hän hävisi Heinoselle noin 800 äänellä. Bruneau keräsi viime vuoden aluevaaleissa Päijät-Hämeessä 816 ääntä, jolla oli Kokoomuksen listan neljäs. Sari Niinistö oli puolestaan aluevaaleissa listan kakkonen noin 1 100 äänellä. Kuntavaaleissa Lahdessa Bruneau päihitti Niinistön reilulla 400 äänellä.

Kolmas haastaja Päijät-Hämeestä on asikkalalainen yrittäjä, pienviljelijä Ilkka Viljanen, joka oli yhden kauden eduskunnassa vuosina 2007-11. Viljanen kiilasi aluevaaleissa listan kolmanneksi Niinistön ja Bruneaun väliin.

Kokoomukselle ei ole luvassa lisäpaikkaa, joten Grahn-Laasosen takana kamppailu paikoista käy sähköisenä. Päijät-Hämeen vahvimpien ehdokkaiden keskinäinen kilpailu voi jakaa ääniä useammalle ehdokkaalle siinä määrin, että hyötyjä onkin istuva edustaja Timo Heinonen Kanta-Hämeen puolelta.

Mainittakoon, että Kokoomuksen neljäs paikka on reilun 7 000 äänen päässä, mutta parin prosentin gallupnousulla tämä ei vielä toteudu.

 

Keskusta

Keskustalle povataan Hämeestä yhtä paikkaa.

Neljä vuotta sitten yksi vaalien suurimmista yllätyksistä oli Sipilän hallituksen perhe- ja peruspalveluministerinä toimineen konkaripoliitikon Juha Rehulan putoaminen eduskunnasta. Nyt Rehula yrittää paluuta Arkadianmäelle. Rehula ei ollut ehdolla aluevaaleissa mutta istuu Hollolan kunnanvaltuustossa.

Istuva kansanedustaja asikkalalainen opettaja Hilkka Kemppi saakin tehdä hartiavoimin töitä uusiakseen paikkansa. Viimeksi Kemppi päihitti Rehulan 273 äänellä (3600 vs. 3327). Kemppi keräsi aluevaaleissa Päijät-Hämeestä Keskustan listan toiseksi suurimman äänimäärän. Ylivoimainen äänikuningas Martti Talja, joka oli myös kansanedustaja 2015-19, ei kuitenkaan nyt ole ehdolla.

Ehdolla on myös forssalainen sairaanhoitaja Johanna Häggman, joka neljä vuotta sitten keräsi noin 2 700 ääntä. Häggman oli Kanta-Hämeessä Keskustan listan ääniharava.

Kemppi on siis aidosti putoamisvaarassa ja voi hyvin olla, että Keskustan Hämeen paikalle nousee uusi kasvo.

 

Vihreät

Vihreiden ensimmäisen kauden edustaja Mirka Soinikoski hakee valtakirjaa toiselle kaudella. Hämeenlinnalainen anestesialääkäri Soinikoski pääsi viimeksi läpi vaalipiirin pienimmällä äänimäärällä (2 320).

Soinikosken vahvin haastaja on riihimäkeläinen erityisasiantuntija Sari Jokinen, joka neljä vuotta sitten jäi vain 40 äänen päähän Soinikoskesta.

Aluevaleissa Soinikoski oli Kanta-Hämeen ääniharava (526) ja päihitti selvästi Jokisen.

Mielenkiintoinen nimi Vihreiden listalla on myös lahtelainen säveltaiteilija Kirsi-Marja ”Kikka” Laitinen. Hän ei ole ollut ehdolla viime vuosien vaaleissa, joten mitattua kannatusta ei löydy – tunnettuutta kylläkin.

 

Vasemmistoliitto

Aino-Kaisa Pekonen pyrkii neljännelle kaudelle Vasemmistoliiton listalta. Neljä vuotta sitten hän oli ylivoimainen läpimenijä. Sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Pekonen on selvä kärkiehdokas tälläkin kertaa. Aluevaaleissa Pekonen jäi kuitenkin yllättäen puolueen listan kakkoseksi Kanta-Hämeestä.

Haastajista mainittakoon Päijät-Hämeen puolelta lahtelainen kuvataiteilija, oikeusmuotoilija Elisa Lientola, joka on puolueen nykyinen varaedustaja kerättyään viime vaaleissa noin 1 700 äänen potin. Aluevaaleissa hän oli Päijät-Hämeessä puolueen ääniharava.

 

Kristillisdemokraatit

Kristillisten konkariedustaja Päivi Räsänen on ollut eduskunnassa vuodesta 1995 lähtien. Viime vaaleissa hän oli vaalipiirin viimeinen läpimenijä noin 900 äänen marginaalilla. Räsäsen äänipotti oli komeat noin 6 600.

Tällä kertaa mielipidetiedustelut kuitenkin ennustavat konkaripoliitikon putoavan eduskunnasta. Kristillisdemokraateilla on Hämeessä täysi lista, mutta Räsäsen edustajanpaikan säilyminen ei kestä edes tuhannen äänen pudotusta henkilökohtaisessa äänimäärässä. Näin ollen odotusarvo onkin, että puolue ei saa paikkaa.

 

Muut puolueet

Neljä vuotta sitten muut puolueet eivät olleet lähelläkään edustajanpaikkaa.

Täydellä listalla vaaleihin suuntaa myös Liike Nyt. Suomen Kansa Ensin, Vapauden liitto ja Kristallipuolue ovat keskenään vaaliliitossa.

 

Yhteenveto: varteenotettavat läpimenijät puolueittain: (vuodet, jolloin ollut eduskunnassa)

  • SDP:
    • istuvat edustajat: Ville Skinnari (2015-), Tarja Filatov (1995-), Johannes Koskinen (1991-2015, 2019-), Mika Kari (2011-)
    • vahvimmat haastajat: Kirsi Lehtimäki, Sirkku Hildén, Emmi Lintonen
  • PS:
    • Lulu Ranne (2019-), Rami Lehto (2015-), Jari Ronkainen (2015-)
    • Mira Nieminen, Ville-Veikko Elomaa
  • Kokoomus:
    • Sanni Grahn-Laasonen (2011-), Timo Heinonen (2007-)
    • vahvimmat haastajat: Milla Bruneau, Sari Niinistö, Ilkka Viljanen (2007-11)
  • Keskusta:
    • Hilkka Kemppi (2019-)
    • vahvimmat haastajat: Juha Rehula (1996-2019), Susanna Häggman
  • Vihreät:
    • Mirka Soinikoski (2019-)
    • vahvin haastaja: Sari Jokinen
  • Vasemmistoliitto:
    • Aino-Kaisa Pekonen (2011-)

Putoamisvaarassa: Päivi Räsänen (Kd.), Hilkka Kemppi (Kesk.)

 

Antti Korhonen
Helsinki

Poliittisen historian maisteri ja intohimoinen politiikan penkkiurheilija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu