Vaalit 2023: Analyysi VI – Satakunnan vaalipiiri

Vaalianalyysien kuudennessa osassa tarkastelemme Satakunnan vaalipiiriä, joka on Manner-Suomen toiseksi pienin vaalipiiri. Satakunnasta eduskuntaan valitaan kahdeksan edustajaa. Paikkamäärän trendi on ollut laskeva, ja lisäksi vuosina 1993-2005 kaikkiaan kymmenen kuntaa siirrettiin Satakunnan vaalipiiristä Pirkanmaan vaalipiiriin.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien paikkajako:

• SDP: 3 paikkaa (25,2% kannatus)
• Perussuomalaiset: 2 paikkaa (24,1%)
• Keskusta: 1 paikka (16,7%)
• Kokoomus: 1 paikka (14,1%)
• Vasemmistoliitto: 1 paikka (10,0%)

Ennuste 2023 vaalituloksesta:

• Perussuomalaiset: 3 paikkaa (+1)
• SDP: 2 paikkaa (-1)
• Keskusta: 1 paikka (-)
• Kokoomus: 1 paikka (-)
• Vasemmistoliitto: 1 paikka (-)

Neljä vuotta sitten vaalipiirin viimeinen eli kahdeksas paikka meni täpärästi SDP:lle (vertausluku 10 492). Keskustan toinen paikka jäi vain reilun 100 äänen päähän (vertausluku 10 439). Satakunnan Kansan Norstat Finlandilla maaliskuussa teettämän mielipidetiedustelun (SK 18.3.2023) mukaan Perussuomalaiset ovat lisäämässä selvästi kannatustaan Satakunnassa. Gallupin mukaan (virhemarginaali +-3,3%) Perussuomalaisten kannatus on 31,9% (+7,8% viime ek-vaaleista). SDP on toisena 20,0% kannatuksella (-5,1%) ja Keskusta kolmantena 14,6% (-2,1%). Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kannatus on viime vaalien tasolla.

Tällä tuloksella Perussuomalaiset lisäisi paikkamääräänsä kolmeen, kun taas SDP menettäisi kolmannen paikkansa. Muuten viime vaalien paikkamäärät pysyisivät samana.

Vaikka gallupmuutokset eivät toteutuisikaan noin suurina, SDP:n kolmannen paikan menetys toteutuu jo aivan pienellä kannatuksen laskulla. Kokoomuksen toinen paikka sen sijaan vaatisi reilun 3 000 äänen lisäystä. Perussuomalaisten kolmanteen paikkaan vaaditaan viime vaalien tuloksen perusteella noin 1 500 ääntä lisää.

Myös Accuscoren ennusteessa (IL 23.3.2023) Perussuomalaiset saa lisäpaikan ja SDP menettää yhden paikan.

Satakunnan vaalipiirin istuvat kansanedustajat 2019-23

(vihreä = ehdolla vaaleissa, punainen = ei ehdolla, * = varapaikalta eduskuntaan noussut)

SDP

SDP:n ääniharava, raumalainen Kristiina Salonen valittiin vuodenvaihteessa Satakunnan maakuntajohtajaksi, joten hän ei ole enää ehdolla. Salosen reilun 10 000 äänen potti etsii ottajiaan.

Porilainen Krista Kiuru on ollut yksi vaalikauden näkyvimmistä poliitikoista ja herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kiuru hakee jo viidettä kautta eduskunnassa. Hän on yleensä kerännyt hyviä äänipotteja vaaleissa. Vaikka perhe- ja peruspalveluministerinä koronatoimissa vahvasti profiloituneen Kiurun toiminta olisi karkottanut joitakin äänestäjiä, on hänellä silti erittäin hyvät mahdollisuudet jälleen uusia paikkansa.

Kankaanpääläinen Heidi Viljanen meni viimeksi vaalipiirin viimeisenä edustajana läpi ja hänen äänipottinsa oli myös vaalipiirin pienin. Viljanen saakin tehdä töitä uusiakseen paikkansa. Viljanen toki keräsi aluevaaleissa Kristiina Salosen takana SDP:n toiseksi suurimman äänipotin (1 137). Haastajia SDP:n listalla kuitenkin riittää.

Porilainen sosionomi Sinikka Alenius keräsi aluevaaleissa kolmanneksi kovimman äänimäärän SDP:stä (1 122) jääden vain 15 ääntä Viljasen taakse. Viime eduskuntavaaleissa Aleniuksen äänimäärä jäi reiluun tuhanteen.

Raumalaisen Salosen äänipottia tavoittelevat samalta paikkakunnalta kotoisin olevat sairaanhoitaja, kätilö Maarit Pirinen, myyjä, perushoitaja Sari Seimelä sekä työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala. He ovat keränneet tasaisesti ääniä kunta- ja aluevaaleissa mutta eivät ole yltäneet SDP:n listalla toistaiseksi aivan kärkipäähän.

Eurasta ehdolla on historian ja yhteiskuntaopin opettaja Ari Reunanen, joka keräsi viime eduskuntavaaleissa 1 869 äänen potin jääden vain 300 äänen päähän Viljasesta.

Kiurun takana toisesta paikasta tulee siis kova otanta.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten gallupsuosio Satakunnassa povaa paluuta Europarlamentista kotimaan politiikkaan tekevälle porilaiselle Laura Huhtasaarelle jälleen kovaa äänipottia. Huhtasaari oli viimeksi vaalipiirin ääniharava ja odotettavissa on, että sama toistuu tälläkin kertaa. Eduskuntavaaleissa ei ole lopulta paljon ’täysin varmoja läpimenijöitä’, mutta Huhtasaarta voi sellaiseksi kutsua.

Toiselle paikalle vahvimmin on ehdolla kankaanpääläinen istuva kansanedustaja Jari Koskela, joka viimeksi keräsi reilun 4 300 äänen potin. Koskela ei ollut ehdolla aluevaaleissa, mutta viimekertaisen äänimäärän toistaminen yhdistettynä puolueen nousevaan kannatukseen tuonee hänelle jälleen paikan.

Kolmanteen paikkaan tarraa vahvimmin kiinni Huhtasaaren tilalle eduskuntaan keväällä 2019 noussut porilainen ylipalomies Petri Huru, jonka äänipotti oli viime kerralla vajaat 4 000. Huru keräsi myös aluevaaleissa puolueen isoimman äänimäärän (915) Satakunnasta.

Haastajista mainittakoon muistihoitaja Niina Immonen Huittisista sekä koneahtaaja Pasi Mäenranta Raumalta. Molemmat olivat ehdolla jo viime eduskuntavaaleissa ja ovat keränneet kunta- ja aluevaaleissa tasaisen hyviä äänimääriä – Immonen aluevaaleissa kolmanneksi eniten puolueen listoilta.

Keskusta

Keskustan selkeä kärkiehdokas on puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, yhden kauden istunut Eeva Kalli, joka on toisen polven kansanedustaja. Isä, valtiopäiväneuvos Timo Kalli oli 28 valtiopäivät kansanedustajana ja toimi niin ikään eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Eeva Kalli keräsi viimeksi noin 6 700 ääntä ja lähes kaksi kertaa niin paljon kuin listalla toiseksi tullut. Euralainen Kalli oli myös aluevaaleissa Keskustan listan ylivoimainen ääniharava.

Kokoomus

Kokoomukselle Satakunta on ollut haastava vaalipiiri viime vuosina. Puolueella oli pitkään kaksi edustajaa vaalipiiristä, mutta kaksissa edellisissä vaaleissa paikkaluku on asettunut yhteen.

Istuva kansanedustaja, raumalainen Matias Marttinen on puolueen selvä kärkiehdokas Satakunnassa. Marttinen keräsi myös aluevaaleissa eniten ääniä listalla ja oli Raumalla kuntavaalien ääniharava.

Pitkään näytti siltä, että Marttinen saa haastajan entisestä kansanedustajasta Sampsa Katajasta, joka keräsi aluevaaleissa komean äänipotin. Porilainen Kataja kuitenkin joutui luopumaan ehdokkuudesta helmikuussa 2023, kun hänestä oli tehty häirintäilmoitus.

Haastajista mainittakoon entinen sisäministeri Anne Holmlund, joka oli eduskunnassa 2002-15. Holmlundin äänimäärät eivät kuitenkaan enää viime vaaleissa ole olleet huipputasoa. Viime eduskuntavaaleissa hän sai reilut 1 500 ääntä, ja aluevaaleissa ulvilalainen Holmlund keräsi Kokoomuksen listalla 5. eniten ääniä.

Myös porilainen kauppatieteiden maisteri Mari Kaunistola on saanut viime vuosien vaaleissa hyviä äänipotteja, mm. 2 400 ääntä eduskuntavaaleissa ja aluevaaleissa Kokoomuksen listalla 4. eniten ääniä.

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliittoa kolme kautta edustanut nakkilalainen Jari Myllykoski ei enää lähde ehdolle. Arkadianmäen ovet ovatkin auki uusille yrittäjille. Vahvimmin paikkaan tarraa kiinni porilainen toiminnanjohtaja Raisa Ranta, joka jo viime eduskuntavaaleissa ylsi reilun 3 400 äänen potilla varaedustajaksi. Tämän jälkeen hän on ollut sekä kunta- että aluevaaleissa puolueensa selvä ääniharava.

Myllykosken kerrotaan antaneen tukensa nakkilalaiselle prosessityöntekijä, luottamusmies Eero Rantalalle. Aluevaaleissa Rantala ei pääsyt läpi Satakunnan valtuustoon ja hävisi listan ykköselle Rannalle lähes 800 ääntä.

Muut puolueet

Kristillisdemokraateilla on viimeksi ollut edustaja Satakunnasta vaalikaudella 2011-15. Puolue keräsi viimeksi 2,7% äänipotin, joten paikka on kaukana, vaikka näihinkin vaaleihin suunnataan täydellä listalla.

Vihreiden kannatus oli viimeksi 6,0%, mutta puolueen historian ensimmäiseen edustajanpaikkaan vaadittaisiin yli 3 000 äänen lisäys, mikä vaikuttaa nykyisillä kannatusluvuilla hyvin epätodennäköiseltä. Myös Vihreät suuntaa vaaleihin täydellä listalla.

Vapauden liitto ja Suomen Kansa Ensin ovat vaaliliitossa mutta eivät ole saaneet täyttä listaa kasaan.

Yhteenveto: varteenotettavat läpimenijät puolueittain: (vuodet, jolloin ollut eduskunnassa)

• SDP:
  • Krista Kiuru (2007-)
  • toisesta paikasta kilpailevat: Heidi Viljanen (2019-), Sinikka Alenius, Ari Reunanen, Maarit Pirinen, Juha Viitala, Sari Seimelä
• PS:
  • Laura Huhtasaari (2015-19), Jari Koskela (2019-), Petri Huru (2019-)
  • Niina Immonen, Pasi Mäenranta
• Keskusta:
  • Eeva Kalli (2019-)
• Kokoomus:
  • Matias Marttinen (2019-)
• Vasemmistoliitto:
  • vahvimmin paikasta kamppailevat: Raisa Ranta, Eero Rantala