Vaalit 2023: Analyysi XII – Uudenmaan vaalipiiri

Vaalianalyysi-sarjan viimeisessä osassa käsittelemme Suomen suurinta vaalipiiriä Uuttamaata, josta valitaan 37 edustajaa. Paikkamäärä on väestönkasvun takia noussut yhdellä viime vaaleista.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien paikkajako:

• Kokoomus: 9 paikkaa (20,9% kannatus)
• SDP: 7 paikkaa (17,8%)
• Perussuomalaiset: 6 paikkaa (15,9%)
• Vihreät: 5 paikkaa (13,5%)
• RKP: 3 paikkaa (9,1%)
• Keskusta: 2 paikkaa (6,5%)
• Vasemmistoliitto: 2 paikkaa (4,8%)
• Liike Nyt: 1 paikka (4,5%)
• Kristillisdemokraatit: 1 paikka (2,7%)

Ennuste 2023 vaalituloksesta:

• Kokoomus: 9-10 paikkaa (-/+1)
• SDP: 7-8 paikkaa (-+1)
• Perussuomalaiset: 7-8 paikkaa (+1/+2)
• Vihreät: 4 paikkaa (-1)
• RKP: 3-4 paikkaa (-/+1)
• Keskusta: 2 paikkaa (-)
• Vasemmistoliitto: 2 paikkaa (-)
• Liike Nyt: 1 paikka (-)
• Kristillisdemokraatit: 1 paikka (-)

Neljä vuotta sitten vaalipiirin viimeinen eli 36. paikka meni Kokoomukselle (vertausluku 12 694). Ensimmäinen putoaja oli silloin RKP:n neljäs paikka (vertausluku 12 406). Toinen putoaja (38. sija) oli Liike Nytin toinen paikka (vertausluku 12 389).

Etelä-Suomen Median Tietoykkösellä maaliskuussa teettämän mielipidetiedustelun (HU 20.3.2023) mukaan Kokoomus on Uudenmaan vaalipiirin suosituin puolue 22,3% kannatuksella (+1,4% viime ek-vaaleihin). Perussuomalaiset olisi nousemassa toiseksi 21,1% kannatuksella (+5,2%) ja SDP kolmanneksi 18,5% kannatuksella (+0,7%). Vihreiden kannatus on sen sijaan laskenut reippaasti 9,3%:iin (-4,2%). Myös Keskustan kannatus on valtakunnallista trendiä mukaillen laskenut. Gallupin paikkamäärissä tämä tarkoittaisi Kokoomuksen säilyttävän yhdeksän paikkaa. Perussuomalaiset lisäisi paikkamäärää jopa kolmella, myös yhdeksään. Vihreät sen sijaan menettäisi kaksi paikkaa.

MTV Uutisten Taloustutkimuksella maaliskuun lopulla teettämän kannatusmittauksen (MTV Uutiset 27.3.2023) mukaan kaikki kolme suurinta puoluetta lisäisivät paikkalukuaan yhdellä – Kokoomus kymmeneen, SDP kahdeksaan ja Perussuomalaiset seitsemään. Vihreät menettäisi yhden ja Liike Nyt ainoan paikkansa.

Uudenmaan vaalipiiri on erittäin suurena ja kilpailtuna myös vaikeasti ennustettavin. Viimeisten paikkojen osalta kilpailu on sähköistä ja voi olla kiinni sadoista, jopa kymmenistä äänistä. Vaikuttaa siltä, että Kokoomuksella ja SDP:llä on mahdollisuuksia lisäpaikkaan mutta niiden realisoituminen ei ole varma. Perussuomalaisten osalta yksi lisäpaikka vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, mutta myös toinen lisäpaikka on mahdollinen. Vihreiden paikan menetys näyttää todennäköiseltä, mutta kahden paikan menetys ei liene toteutumassa. Pienemmistä puolueista uskon sekä Kristillisdemokraattien että Liike Nytin säilyttävän yhden paikkansa. Liikkuvat äänestäjät ratkaisevat jälleen pelin.

Uudenmaan vaalipiirin istuvat kansanedustajat 2019-23

(vihreä = ehdolla vaaleissa, punainen = ei ehdolla, keltainen = ehdolla, vaihtaa vaalipiiriä)

Kokoomus

Kokoomus suuntaa vaaleihin gallupkärkenä ja tavoitteenaan ottaa vaalipiiristä kymmenes paikka. Ehdokaslista on jälleen todella kova.

Puolueen viime vaalien ääniharava Elina Valtonen siirtyy Helsinkiin. Hänen jäljiltään jää lähes 19 300 ääntä, joille on ottajia monelta suunnalta. Lisäksi noin 8 700 ääntä vapautuu, kun tuusulalainen Ruut Sjöblom ja espoolainen Kari Tolvanen jättävät eduskunnan.

Istuvista edustajista Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, espoolainen Kai Mykkänen on listan kärkinimi. Viime vaaleissa Mykkänen oli listan kakkonen noin 14 200 äänellä. Kuntavaaleissa Mykkänen oli koko Espoon ääniharava yli 6 500 äänellä. Aluevaaleissa Mykkäsen äänimäärä riitti Kokoomuksen listan kakkossijaan Länsi-Uudellamaalla. Odotettavissa onkin, että Mykkänen taistelee tällä kertaa vaalipiirin ääniharavan paikasta ja kokonaispotti voi olla yli 20 000 äänen luokkaa.

Vantaalainen Sari Multala tähtää kolmannelle kaudelle. Multala oli viimeksi listan neljäs läpimenijä. Kuntavaaleissa hän keräsi Vantalla koko kaupungin toiseksi suurimman äänimäärän ja oli selvä ykkönen puolueessaan. Myös aluevaaleissa Multala oli Vantaan ja Keravan alueella Kokoomuksen ykkönen. Hän uusii paikkansa tälläkin kertaa.

Espoolainen erikoislääkäri Mia Laiho on myös hyvin todennäköinen läpimenijä. Laiho oli aluevaaleissa Länsi-Uudenmaan Kokoomuksen ääniharava 5 065 äänellä päihittäen jopa Kai Mykkäsen. Laiho on profiloitunut eduskunnassa sosiaali- ja terveysasioiden osaajaksi. Kuntavaaleissa Laiho oli Espoossa puolueen listan kolmas.

Viime vaaleissa Kokoomuksen listan kolmantena läpi meni espoolainen Pia Kauma, joka toimii myös eduskuntaryhmän 3. varapuheenjohtajana. Viimeksi tuloksena oli komea yli 8 500 äänen potti. Kuntavaaleissa Kauma oli Espoossa Kokoomuksen listan neljäs (edellä Mykkänen, Limnell, Laiho). Myös aluevaaleissa hän oli Länsi-Uudenmaan listan neljäs. Kauma on tälläkin kertaa varsin todennäköinen läpimenijä.

Sipoolainen lakimies Heikki Vestman hakee toiselle kaudelle. Kuntavaaleissa hän oli Sipoon ylivoimainen ääniharava. Myös aluevaaleissa hän oli Itä-Uudellamaalla kirkkaasti Kokoomuksen ykkösnimi. Vestman uusinee valtakirjansa tälläkin kertaa.

Sen sijaan mäntsäläläinen aluesyyttäjä Pihla Keto-Huovinen on putoamisvaarassa. Hän meni viimeksi läpi Kokoomuksen listan yhdeksäntenä ja koko vaalipiirin viimeisenä. Aluevaaleissa Keto-Huovinen oli Keski-Uudellamaalla vasta Kokoomuksen listan kuudes. Keto-Huovinen on jäänyt valtakunnallisesti näkymättömäksi edustajaksi ja takaa tulee iso nippu kovia haastajia.

Viiden istuvan edustajan voi odottaa uusivan valtakirjansa, joten tarjolla on neljä tai viisi paikkaa uusille nimille. Käydään seuraavaksi läpi Kokoomuksen listan potentiaalisimmat haastajat.

Sotatieteiden tohtori, työelämäprofessori Jarno Limnell on lyönyt itsensä ryminällä läpi politiikkaan viime vuosien vaaleissa. Kuntavaaleissa hän keräsi Espoossa yli 3 100 ääntä ja oli Kokoomuksen listan toinen. Aluevaaleissa tuloksena oli noin 4 000 äänellä listan kolmossija. Kyberturvallisuuden asiantuntijana valtakunnallista mainetta kerännyt Limnell on todennäköinen läpimenijä ja hän voi kerätä Mykkäsen jälkeen jopa Kokoomuksen toiseksi suurimman äänipotin.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja Susanne Päivärinta on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi taitavana esiintyjänä ja taustatyöt hyvin tekevänä toimittajana ensin Ylessä ja myöhemmin Iltalehdessä. Hän tekee kovaa kampanjaa ja näyttää todennäköiseltä, että Päivärinta pääsee ensi yrittämällä Arkadianmäelle.

Kenraalimajuri evp. Pekka Toveri Tuusulasta on tullut valtakunnallisesti tunnetuksi lähes päivittäin eri mediakanavilla näkyvänä kommentaattorina sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Toveri profiloituu turvallisuuspolitiikan asiantuntijana. Hän kilpailee samoista äänistä kuin Limnell, mutta tunnettuuden perusteella Toveri on hyvin todennäköinen läpimenijä.

Espoolainen yksikönpäällikkö Tere Sammallahti on viime vuosina noussut yhdeksi valtakunnan näkyvimmistä bloggaajista ja sosiaalisen median sisällöntuottajista. Tämä on näkynyt myös nousevina äänimäärinä. Viime eduskuntavaaleissa Sammallahti keräsi noin 2 100 ääntä ja läpimeno jäi vielä kauas. Kuntavaaleissa tuloksena oli Espoossa kuudes sija Kokoomuksen listoilla ja viides sija Länsi-Uudellamaalla. Sammallahtea voi pitää hyvin potentiaalisena läpimenijänä tällä kertaa.

Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Henrik Vuornos on myös nostanut äänimääriänsä viime vuosina ja on näkyvä toimija kuntapolitiikassa. Viime eduskuntavaaleissa Vuornos keräsi 2 860 ääntä, jolla ylsi runsaan 500 äänen päähän Keto-Huovisesta. Kuntavaaleissa Vuornos oli Espoossa puolueen listan viides päihittäen muun muassa Sammallahden parilla sadalla äänellä. Aluevaaleissa hän oli Länsi-Uudellamaalla puolueen listan seitsemäs. Vuornos kamppailee edustajanpaikasta ja voi hyvin yltää listan viimeisille paikoille.

Myös Akavan puheenjohtajan paikalta viime vuonna eläköitynyt Sture Fjäder pyrkii eduskuntaan. Hän on ollut vuosikymmenen ajan näkyvä toimija ammattiyhdistys- ja koulutuspolitiikassa. Realisoituuko tämä ääniksi – se jää nähtäväksi. Fjäder ei ole ollut viime vuosien vaaleissa ehdolla.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on puolestaan tullut valtakunnallisesti tunnetuksi nimeksi koronakriisin aikana. Espoolainen Lehtonen voi tällä tunnettuudella kerätä ääniä eri puolilta vaalipiiriä mutta läpimeno on kysymysmerkki.

Järvenpääläinen yrittäjä Petri Graeffe ja espoolainen kehittämispäällikkö Mervi Katainen olivat ehdolla jo neljä vuotta sitten ja keräsivät tuolloin noin 2 000 äänen potin. Katainen keräsi kuntavaaleissa 1 200 ääntä eli suurin piirtein saman verran kuin Sammallahti. Aluevaaleissa hän oli Länsi-Uudellamaalla Kokoomuksen listan kuudes päihittäen muun muassa Vuornoksen.

Vantaalainen terveystieteiden maisteri Maarit Raja-Aho on saanut hyviä äänimääriä viime vuosien vaaleissa. Aluevaaleissa hän oli Kokoomuksen kakkonen Vantaan ja Keravan alueella, noin 200 ääntä Multalan perässä. Kuntavaaleissa hän oli myös Multalan jälkeen Vantaalla Kokoomuksen listan toinen.

Mahdollinen musta hevonen voisi olla talousasiantuntija Martin Paasi. Helsinkiläinen Paasi on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi taloutta ja sijoittamista käsittelevästä Rahapodista. Hän ei ole ollut viime vuosien vaaleissa ehdolla.

SDP

SDP:n listan selkeä kärkinimi on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Syksyllä 2019 puheenjohtajuuden niukasti Sanna Marinille hävinnyt Lindtman hakee valtakirjaa jo neljännelle kaudelle. Kuntavaaleissa Lindtman oli koko Vantaan ylivoimainen ääniharava. Viime vaaleissa tuloksena noin 14 500 ääntä ja vaalipiirin kakkostila. Vantaalainen Lindtman voi kilpailla ääniharavan paikasta Kokoomuksen Mykkäsen kanssa.

Toinen suosittu edustaja on espoolainen Maria Guzenina, joka tavoittelee jo viidettä kautta. Hän keräsi viimeksi 10 000 äänen potin ja oli puolueen ylivoimainen ääniharava viimeksi viime vuoden aluevaleissa. Guzenina menee jälleen läpi hyvällä äänimäärällä.

Viimeksi puolueen listan kakkonen oli silloinen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, josta tulikin vaalien jälkeen pääministeri. Rinteen pääministeriys jäi puolen vuoden mittaiseksi, mutta hän hakee nyt kolmannelle kaudelle. Mäntsäläläisen Rinteen suosio kuitenkin vaikuttaisi olevan laskussa. Viime vuoden aluevaaleissa Rinne oli Keski-Uudellamaalla SDP:n listalla vasta kahdeksas. Myös kuntavaaleissa äänimäärä jäi vaisuksi. Rinne ei siis voi olla varma läpimenosta.

Vantaalainen Kimmo Kiljunen saa tehdä myös töitä uusiakseen paikkansa. Kiljunen pyrkii jo kuudennelle kaudelle. Eläkeasioissa eduskunnassa vahvimmin profiloitunut Kiljunen oli kuntavaaleissa puolueen listalla kolmas. Viime vuoden aluevaaleissa hän oli Vantaan ja Keravan alueella SDP:n listan toinen. Kiljusella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet jatkokaudelle.

Sen sijaan SDP:n listalla viimeisinä läpi menneet vantaalainen Hussein al-Taee ja raaseporilainen Johan Kvarnström ovat molemmat putoamisvaarassa. Molempien äänimäärä oli viimeksi reilut 4 200 ja läpimeno täpärä. Kvarnström voitti varaedustajaksi jääneen Joona Räsäsen 36 äänellä. Kvarnström oli Raaseporissa kaupungin ääniharava kuntavaaleissa. Viime eduskuntavaaleissa valtakunnallisesti tuntemattomaksi jäänyt Kvarnström keräsi lähes 75 prosenttia äänistään Raaseporista. Äänialuetta pitää siis laajentaa, jos mielii läpi tällä kertaa.

Hussein al-Taee on ollut edustajakauden aikana esillä useamman kerran negatiivisessa valossa, joten hänen putoamisensa ei tulisi yllätyksenä. Kuntavaaleissa al-Taee oli Vantaalla puolueen listan viides häviten noin sadalla äänellä esimerkiksi Kiljuselle.

SDP:n listan haastajissa on useita potentiaalisia läpimenijöitä. Ykköshaastaja on EU-parlamentista kotimaan politiikkaan paluuta hamuava Miapetra Kumpula-Natri. Hän on toiminut yhdeksän vuotta meppinä ja sitä ennen kansanedustajana vuosina 2004-14. Kumpula-Natri on lähes varma läpimenijä.

Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eemeli Peltonen on nostanut viime vuosina äänimääriään vaalista toiseen. Jo viime eduskuntavaaleissa hän keräsi lähes 3 500 ääntä. Aluevaaleissa Peltonen oli Keski-Uudellamaalla SDP:n ääniharava. Myös kuntavaaleissa hän keräsi Järvenpäässä kaupungin toiseksi suurimman äänipotin. Peltonen on myös todennäköinen läpimenijä.

Paluuta eduskuntaan yrittää myös lohjalainen Joona Räsänen, joka putosi viimeksi täpärästi eduskunnasta. Aluevaaleissa hän oli Länsi-Uudellamaalla SDP:n listan kolmas. Räsänen kamppailee jälleen kovasti listan viimeisistä paikoista. Marginaalit voivat tälläkin kertaa olla pienet.

Mainitaan vielä kolme vahvaa haastajaa. Vantaalainen sairaanhoitaja Sirkka-Liisa Kähärä keräsi jo viime vaaleissa noin 2 800 äänen potin. Hän onnistui aluevaaleissa erinomaisesti ja oli Vantaan ja Keravan alueella SDP:n ääniharava noin 2 000 äänellä voittaen Kimmo Kiljusen. Myös kuntavaaleissa Kähärä pesi Kiljusen ollen Vantaalla puolueen listan kakkonen. Kähärä onkin potentiaalinen haastaja SDP:n uudeksi edustajaksi.

Hyvinkääläinen puolueen nuorisojärjestön puheenjohtaja Pinja Perholehto keräsi Keski-Uudellamaalla aluevaaleissa puolueen kolmanneksi suurimman äänimäärän. Hän oli myös kuntavaaleissa Hyvinkäällä listan kakkonen. Molemmissa vaaleissa Perholehdon edellä oli hyvinkääläinen varatuomari, oikeustieteen tohtori Irma Pahlman, joka keräsi viime eduskuntavaaleissa noin 2 700 ääntä.

Mainittakoon Länsi-Uudenmaan puolelta vielä espoolainen sairaanhoitaja, hallintotieteiden maisteri Johanna Värmälä, joka oli aluevaaleissa puolueen listan kakkonen ja voitti muun muassa Joona Räsäsen äänissä. Myös kuntavaaleissa hän oli kakkonen Guzeninan jälkeen.

SDP:n listalla neljänneksi eniten ääniä kerännyt liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka on ehdolla Helsingissä.

Viime vaalien äänimäärillä SDP:n kahdeksas paikka toteutuu noin 3 000 lisä-äänellä, joka on mahdollista saavuttaa.

Perussuomalaiset

Perussuomalaisilla on kuusi edustajaa, mutta mielipidetiedustelut povaat heille yhtä, jopa kahta paikkaa lisää. Istuvista edustajista ainoastaan viimeksi listan viimeisenä valittu Riikka Slunga-Poutsalo jättää eduskunnan.

Puolueen selvä kärkiehdokas on puheenjohtaja Riikka Purra, joka viimeksi keräsi noin 6 000 ääntä. Näissä vaaleissa kirkkonummelaisen Purran äänimäärän odotetaan olevan reippaasti yli 10 000. Aluevaaleissa Purra keräsi yli 3 000 ääntä, jolla hän oli ylivoimaisesti puolueen suosituin edustaja.

Hyvinkääläinen Leena Meri hakee kolmannelle kaudelle. Puolueen 1. varapuheenjohtajana toimiva Meri onkin ollut eduskunnassa hyvin näkyvä poliitikko. Viime vaaleissa ääniä tuli noin 9 800. Odotettavissa on, että Meri uusii jälleen paikkansa helposti.

Myös espoolainen Arja Juvonen on näkyvä poliitikko ja profiloitunut ennen kaikkea sosiaali- ja terveysasioissa. Juvonen sai viimeksi noin 5 500 ääntä. Aluevaaleissa hän oli Purran jälkeen listan kakkonen Länsi-Uudellamaalla ja kuntavaaleissa myös Espoon kakkonen. Juvonen on siis todennäköinen läpimenijä.

Vantaalainen Mika Niikko pyrkii jo neljännelle kaudelle. Niikko on ollut vaalikauden aikana esillä myös negatiivisessa valossa. Viimeksi hän sai komean noin 7 600 äänen potin. Kuntavaaleissa hän oli Perussuomalaisten ylivoimainen ääniharava Vantaalla. Myös aluevaaleissa hän keräsi eniten ääniä puolueen listoilla. Niikko uusinee siis jälleen valtakirjansa.

Sen sijaan tuusulalainen Ari Koponen saa tehdä kovasti töitä jatkokautensa eteen. Kuntavaaleissa Koponen keräsi toiseksi suurimman äänipotin koko Tuusulassa. Aluevaaleissa hän oli Keski-Uudellamaalla puolueen listan neljäs.

Istuvat kansanedustajat saavat kovia haastajia, joista on syytä nostaa esiin viisi nimeä.

Todennäköisin uusi puolueen kansanedustaja on järvenpääläinen Jorma Piisinen, joka tuli jo 1990-luvulla valtakunnallisesti tunnetuksi TV:n ”Remontti-Reiskana” Joka kodin asuntomarkkinat -ohjelman juontajana. Piisinen keräsi politiikan keltanokkana ensimmäisissä kuntavaaleissaan heti Järvenpään äänikuninkuuteen oikeuttavat 1 038 ääntä. Aluevaaleissa hän oli niin ikään puolueen ääniharava Keski-Uusimaalla. Piisinen menee siis todennäköisesti läpi.

Mäntsäläläinen vanhempi rikoskonstaapeli Satu Lampi keräsi jo viime vaaleissa yli 3 000 ääntä. Kuntavaaleissa hän oli koko Mäntsälän ääniharava – keräten muuten yli kaksi kertaa enemmän ääniä kuin Antti Rinne. Myös aluevaltuustoon Lampi sai paikan puolueen listan viidentenä. Vaikka Lampi lähtee haastajana vaaliin, hän voi olla potentiaalinen läpimenijä.

Espoolainen toiminnanjohtaja Simo Grönroos keräsi neljä vuotta sitten noin 2 500 ääntä. Kuntavaaleissa hän sen sijaan onnistui erinomaisesti ollen puolueen ääniharava Espoossa noin 1 900 äänellä ja voittaen muun muassa Arja Juvosen. Aluevaaleissa hän oli puolueen neljäs Keski-Uudellamaalla. Grönroos on Perussuomalaisten entinen puoluesihteeri ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja. Grönroos on hyvin potentiaalinen läpimenijä tällä kertaa.

Nostetaan esiin vielä nurmijärveläinen hankintapäällikkö Maiju Tapiolinna, joka on kerännyt hyvät äänimäärät sekä kunta- että aluevaaleissa. Aluevaaleissa hän oli Piisisen jälkeen listan toinen Keski-Uudellamaalla ja kuntavaaleissa koko Nurmijärven kakkonen Matti Vanhasen jälkeen.

Listan todellinen musta hevonen on filosofian tohtori, historioitsija Teemu Keskisarja. Hänen ehdokkuudestaan ilmoitettiin viimeisenä päivänä, kun listat olivat auki. Keskisarja on tullut suuren yleisön tuntemaksi hyvin tuotteliaana tietokirjailijana, ahkerana yleisötilaisuuksien järjestäjänä sekä historiaa popularisoivana TV-kasvona. Vaikka aiempaa taustaa politiikassa ei ole, Keskisarja voi ’julkkisehdokkaana’ kerätä niin ison äänipotin, että se riittää läpimenoon.

Seitsemänteen paikkaan puolue tarvitsee vain pienen lisäkannatuksen. Kahteen lisäpaikkaan sen sijaan jo noin 13 000 ääntä lisää.

Vihreät

Vihreille povataan vaalitappiota myös Uudellamaalla. Viidestä istuvasta kansanedustajasta Pirkka-Pekka Petelius ei hae jatkokautta. Hän oli viimeksi puolueen ääniharava yli 6 300 äänellä.

Muut neljä istuvaa edustajaa kamppailevat jatkokaudesta ja heidän välillään käydään hyvin tasainen kilpa. Myös haastajien joukosta ovet eduskuntaan voivat avautua.

Kaikki istuvat ja vaaleissa ehdolla olevat edustajat ovat espoolaisia.

Luokanopettaja Inka Hopsu hakee toiselle kaudelle. Viimeksi hän oli listan kakkonen yli 6 200 äänellä. Hopsu oli myös nelikon suosituin ehdokas kuntavaaleissa keräten Espoossa 1 572 ääntä. Aluevaleissa Hopsu ei ollut ehdolla. Hän uusinee valtakirjansa.

Diplomi-insinööri Saara Hyrkkö oli kuntavaaleissa puolueen listan kolmas Espoossa ja aluevaaleissa Vihreiden ääniharava Länsi-Uudellamaalla. Myös Hyrkkö on vahva ehdokas läpimenijäksi.

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tiina Elo oli viimeksi Vihreiden listan viimeinen läpimenijä noin 4 200 äänellä. Hän joutuu kampanjoimaan kovaa uusiakseen paikkansa. Kuntavaaleissa Elo tosin onnistui ja oli puolueen listan kakkonen Espoossa.

Myös fysioterapeutti Noora Koponen joutuu tekemään näkyvän kampanjan ja hän on myös putoamisvaarassa. Eduskuntavaaleissa hän oli listan kolmas noin 4 750 äänellä. Kuntavaaleissa Koponen oli kuitenkin vasta puolueen listan kymmenes, kaukana edellä mainitusta kolmikosta. Aluevaaleissa Koponen oli Länsi-Uudellamaalla puolueen listan viides. Neljästä istuvasta edustajasta hänen paikkansa lienee kaikkein eniten vaarassa.

Kovin haastaja on kirkkonummelainen historian kandidaatti, yrittäjä Markus Myllyniemi. Neljä vuotta sitten Myllyniemi oli vielä SDP:n ehdokkaana keräten vajaat 1 400 ääntä eduskuntavaaleissa. Vihreisiin siirryttyään hän oli kuntavaaleissa Kirkkonummen kolmanneksi. eniten ääniä kerännyt valtuutettu. Aluevaaleissa hän kokosi Länsi-Uudellamaalla noin 1 700 ääntä ja oli Vihreiden listan kakkonen vain 65 ääntä Hyrkön perässä mutta voittaen selvästi istuvan edustajan Koposen.

Myös vantaalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Olga Gilbert on vahva ehdokas. Aluevaaleissa hän keräsi Vantaan ja Keravan alueella noin 1 000 ääntä, joka riitti Vihreiden ääniharavan paikkaan. Kuntavaleissa hän ei ollut ehdolla. Gilbert voikin kerätä Vihreiden äänet Vantaalta ja sen ympäristöstä ja nousta tällä potilla uutena kasvona eduskuntaan.

Eläintenkouluttaja, tietokirjailija Tuire Kaimio menestyi hyvin viime eduskuntavaaleissa keräten yli 3 100 ääntä. Vantaalainen Kaimio istuu myös kaupungin- ja aluevaltuustossa. Aluevaaleissa hän hävisi Vantaan ja Keravan alueella Gilbertille noin 500 äänellä, joten äänipottia pitää nostaa selvästi, jos mielii neljän joukkoon.

Niin ikään Vantaalta ehdolla on ympäristötekniikan Master of Science Sirpa (Siru) Kauppinen. Hänet valittiin Vantaan kaupunginvaltuustoon Vihreiden listan suurimmalla äänimäärällä. Kauppinen istuu myös aluevaltuustossa, mutta esimerkiksi aluevaalien äänimäärissä hän jäi selvästi Gilbertille.

Arkkitehti Henna Partanen keräsi hyvän äänipotin viime kuntavaaleissa Espoossa. Hänet valittiin istuvien kansanedustajien jälkeen listan neljäntenä valtuustoon. Myös aluevaaleissa hänet valittiin Länsi-Uudellamaalla listan neljänneksi suurimmalla potilla. Partanen on Espoon kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja.

Vihreiden listan musta hevonen on tutkinnanjohtaja, yrittäjä Thomas Elfgren Vantaalta. Elfgren on vuosien varrella tullut suurelle yleisölle tunnetuksi toimiessaan keskusrikospoliisin rikosylikomisariona ja tutkinnanjohtajana eri tapauksissa. Viime vuosien vaaleissa Elfgren ei ole ollut ehdolla mutta voi kerätä nyt yllättävän suurenkin äänimäärän.

RKP

Neljä vuotta sitten RKP menetti neljännen paikan Uudellamaalla vain noin tuhannella äänellä. Näissä vaaleissa gallupit eivät lupaa neljättä paikkaa mutta se on täysin mahdollinen, koska puolue suuntaan vaaleihin kovalla listalla.

RKP:n kolmesta istuvasta edustajasta Veronica Rehn-Kivi Kauniaisista jättää eduskunnan. Hänen jäljiltään uusjaossa on 5 660 ääntä. Kaksi istuvaa edustajaa joutuvat tekemään kovan kampanjan, koska takaa tulee nimekkäitä haastajia.

Puolueen listan kärkinimeksi ei tällä kertaa poikkeuksellisesti nousekaan istuvaa kansanedustajaa, vaan erittäin suosittu inkoolainen valtiotieteiden maisteri Henrik Wickström. Inkoolainen Wickström teki viime vuoden aluevaaleissa todella kovan tuloksen. Hän keräsi Länsi-Uudellamaalla peräti 5 865 äänen potin, jolla oli koko alueen ääniharava. Wickströmin menestystä voi osaltaan selittää se, että istuvat edustajat Adlercreutz ja Blomqvist eivät olleet ehdolla aluevaaleissa. Wickström keräsi jo neljä vuotta sitten yli 3 200 ääntä. Wickströmin suosiosta kertoo jotain se, että kuntavaaleissa hän keräsi Inkoossa 44 prosenttia koko kunnan äänistä. Hänelle voikin povata näissä vaaleissa komeaa äänipottia ja jopa ykköspaikkaa puolueen listalla.

Kirkkonummelainen Anders Adlercreutz uusinee myös paikkansa kolmannelle kaudelle. Adlercreutz oli viimeksi RKP:n listan ääniharava yli 9 400 äänellä. Adlercreutz oli kuntavaaleissa koko Kirkkonummen selkeä ääniharava. Aluevaaleissa hän ei ollut ehdolla.

Kolmannesta paikasta sen sijaan tulee kova kisa ja sitä hamuavat ainakin seuraavat viisi nimeä.

Harvemmin istuva ministeri joutuu lähtemään eduskuntavaaleihin puolustusasemista tai jopa haastajana, mutta tällä kertaa on näin. Raaseporilainen Thomas Blomqvist pyrkii jo viidennelle kaudelle ja on toiminut viimeiset neljä vuotta Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerinä. Blomqvist on kuitenkin ministerinsalkusta huolimatta jäänyt poikkeuksellisen tuntemattomaksi ja näkymättömäksi nimeksi valtakunnallisesti. Kuntavaaleissa hän oli kuitenkin Raaseporin selkeä ääniharava. Blomqvist joutuu nyt kamppailemaan Länsi-Uudenmaan äänistä Wickströmin ja Adlercreutzin kanssa. Blomqvist on selkeästi putoamisvaarassa.

Porvoolainen Mikaela Nylander putosi viime vaaleissa eduskunnassa istuttuaan siellä neljä kautta. Nylander yrittää nyt paluuta. Viimeksi hän hävisi edustajanpaikan noin tuhannella äänellä. Nylander on erittäin suosittu poliitikko Porvoossa: hän keräsi kuntavaaleissa kaupungin ylivoimaisesti suurimman äänipotin ja noin neljänneksen RKP:n äänistä. Myös aluevaaleissa Nylander oli puolueen ääniharava Itä-Uudellamaalla. Hän on siis potentiaalinen ehdokas uusimaan paikkansa.

Itä-Uudeltamaalta kova haastaja on myös ministeriryhmän erityisavustaja Otto Andersson. Loviisalainen Andersson oli aluevaaleissa Itä-Uudellamaalla puolueen listan kakkonen Nylanderin jälkeen. Neljä vuotta sitten hän keräsi eduskuntavaaleissa yli 3 300 ääntä, joka oli silloin noin 100 ääntä Wickströmiä enemmän. Andersson oli myös kuntavaaleissa Loviisan ylivoimainen ääniharava – keräten noin 30 prosenttia RKP:n äänistä. Näihin vaaleihin Andersson lähtee kuitenkin selvästi haastajana.

Veronica Rehn-Kiven äänipotin perijäksi voi ilmoittautua samalta paikkakunnalta – Kauniaisista – kotoisin oleva valmentaja Henrik Dettman. Suurelle yleisölle Dettman on tullut tunnetuksi Suomen koripallomaajoukkueen pitkäaikaisena päävalmentajana. Hän on myös suosittu kouluttaja ja esiintyjä. Vaaleihin Dettman ei ole viime vuosina osallistunut, mutta hän on listan musta hevonen ja voi kerätä huomattavan äänimäärän.

Rehn-Kiven ääniä hamuaa myös espoolainen juristi, hallitussihteeri Karin Cederlöf. Hän oli aluevaaleissa Länsi-Uudellamaalla puolueen listan kolmonen Wickströmin ja Rehn-Kiven jälkeen. Kuntavaaleissa hän oli puolueen listan kakkonen Espoossa noin 1 000 äänellä. Cederlöfin kerrotaan tekevän näkyvää kampanjaa ja hän voi kamppailla tosissaan puolueen kolmannesta paikasta.

RKP:llä on viimeksi ollut neljä edustajaa Uudeltamaalta kaudella 2015-19. Neljäs paikka on mahdollinen senkin takia, että Uusimaa saa yhden lisäpaikan.

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitolle povataan näissäkin vaaleissa kahta paikkaa Uudellamaalla. Listan selkeä kärkinimi on Marinin hallituksessa opetusministerinäkin piipahtanut puolueen eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja Jussi Saramo. Vantaalainen Saramo keräsi kuntavaaleissa puolueensa selvästi suurimman äänimäärän ja oli myös aluevaaleissa Vasemmistoliiton ääniharava Vantaan ja Keravan alueella. Eduskunnassa varsin näkyväksi poliitikoksi noussut Saramo uusii valtakirjansa toiselle kaudelle.

Sen sijaan puolueen toisesta paikasta tulee tiukka kisa. Keravalainen Pia Lohikoski pääsi viimeksi läpi Uudenmaan pienimmällä äänimäärällä (2 544). Keravalla Lohikoski keräsi kaupungin toiseksi suurimman äänimäärän kuntavaaleissa. Aluevaaleissa hän meni läpi Saramon jälkeen puolueen toiseksi suurimmalla äänimäärällä.

Lohikosken vahvin haastaja on vantaalainen lähihoitaja Funda Demiri. Hän oli aluevaaleissa Vantaan ja Keravan alueella puolueen listan kolmas häviten vain 15 äänellä Lohikoskelle. Kuntavaaleissa Demiri oli Saramon perässä puolueen toiseksi suosituin valtuutettu Vantaalla.

Länsi-Uudeltamaalta vahvimmaksi haastajaksi voisi nimetä karkkilalaisen sairaanhoitajan Heli Ahjoniemen, joka oli aluevaaleissa Länsi-Uudellamaalla puolueen listan toinen.

Keskusta

Keskustan listan ylivoimainen kärkinimi on puolustusministeri Antti Kaikkonen. Tuusulalainen Kaikkonen hakee valtakirjaa jo kuudennelle kaudelleen. Viimeksi tuloksena oli yli 10 000 äänen potti. Kaikkonen saanee tälläkin kertaa erinomaisen äänimäärän ja menee läpi listan ylivoimaisena ykkösenä.

Eduskunnan puhemies ja entinen pääministeri Matti Vanhanen eläköityy parlamentaarikon uralta ja hänen jäljiltään uusjakoon menee yli 5 200 ääntä.

Vahvin ehdokas Keskustan toiseksi edustajaksi on vihtiläinen Eerikki Viljanen. Hän toimi kansanedustajana jo 2015-19 ja putosi viime vaaleissa vajaalla 3 900 äänellä. Vihdin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiva Viljanen oli puolueen ääniharava viime vuoden aluevaaleissa Länsi-Uudellamaalla.

Toisena haastajana mainittakoon Keskustan varapuheenjohtaja, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen. Hän toimi myös vuosina 2009-14 europarlamentaarikkona. Espoolainen Pakarinen valittiin viime vuonna aluevaltuutetuksi Länsi-Uudeltamaalta. Äänimäärissä hän kuitenkin hävisi Viljaselle selvästi.

Liike Nyt

Liike Nytin puheenjohtajan Harry ”Hjallis” Harkimon pahin vastustaja näissä vaaleissa eivät ole puolueen muut ehdokkaat, vaan vaalipiirin äänikynnys. Yhden lisäpaikan myötä vaalipiirin äänikynnys asettunee noin 12 500 tienoille. Viime vaaleissa Harkimo keräsi lähes 13 000 ääntä.

Liike Nytin lista on tälläkin kertaa täynnä. Listalta löytyy myös useita julkisuudesta tunnettuja ehdokkaita, esimerkiksi yrittäjä Amanda Harkimo, muusikko Kristian Meurman, valtiotieteen tohtori Alpo Rusi sekä palomies, levylaulaja Joonas ”Jontte” Valosaari.

Neljä vuotta sitten puolueen toinen paikka jäi vain alle tuhannen äänen päähän. Silloin listalla Harkimon jälkeen toiseksi tullut vantaalainen yrittäjä Nina Nummela on tälläkin kertaa ehdolla. Kuntavaaleissa Nummela keräsi lähes 1 000 ääntä.

Liike Nyt uusii siis jälleen yhden paikan ja puoluejohtaja Harkimo saa valtakirjan kolmannelle kaudelle.

Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraatit on mielipidetiedustelujen mukaan uusimassa yhden paikan, mutta peli on täysin auki, koska istuva edustaja Antero Laukkanen jättää eduskunnan. Laukkanen keräsi viimeksi noin 3 500 ääntä.

Vahva ehdokas uudeksi kansanedustajaksi on vantaalainen lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela. Hän ylsi jo neljä vuotta sitten varaedustajaksi vajaan 2 000 äänen potilla. Tuomela oli aluevaaleissa Vantaan ja Keravan alueella puolueen selvä ääniharava noin 1 300 äänellä. Myös kuntavaaleissa hän keräsi Vantaalla lähes 1 000 ääntä.

Tuomelan haastaa espoolainen yrittäjä Mika Poutala, jonka suuri yleisö tuntee menestyneenä pikaluistelijana, joka edusti Suomea neljissä olympialaisissa. Poutala vaikuttaa myös Suomen Olympiakomitean hallituksessa. Kuntavaaleissa Poutala pääsi Espoossa läpi puolueen toiseksi suurimmalla äänimäärällä Laukkasen jälkeen. Aluevaaleissakin hän oli ehdolla mutta jäi Länsi-Uudellamaalla varasijalle.

Vai voisiko uusi edustaja olla sittenkin lohjalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Mönttinen. Hän keräsi viime vuoden aluevaaleissa Länsi-Uudellamaalla peräti 1 550 ääntä – tämä oli lähes 900 enemmän kuin Poutalan äänipotti. Kuntavaaleissa Mönttinen ei ollut ehdolla.

Näyttääkin siltä, että edustajanpaikasta kisaavat vahvimmin Tuomela ja Mönttinen. Poutala on kuitenkin haastajista valtakunnallisesti tunnetuin mutta joutuu tekemään kovan kampanjan, että Arkadianmäen ovet avautuvat.

Muut puolueet

Uusimaa on ainoa vaalipiiri, josta kaikilla eduskuntapuolueilla on edustaja. Muilla puolueilla ei ole mahdollisuuksia edustajanpaikkaan.

Sinimusta Liike suuntaa vaaleihin täydellä listalla.

Pienistä puolueista Feministinen puolue ja Eläinoikeuspuolue ovat vaaliliitossa. Myös Suomen Kansa Ensin, Kristallipuolue ja Vapauden liitto ovat vaaliliitossa.

Yhteenveto: varteenotettavat läpimenijät puolueittain: (vuodet, jolloin ollut eduskunnassa)

• Kokoomus:
  • Kai Mykkänen (2015-), Jarno Limnell, Sari Multala (2015-), Mia Laiho (2018-), Heikki Vestman (2019-), Pia Kauma (2011-15, 2017-)
  • vahvimmat haastajat: Susanne Päivärinta, Pekka Toveri, Pihla Keto-Huovinen (2019-), Tere Sammallahti, Henrik Vuornos, Sture Fjäder, Lasse Lehtonen
• SDP:
  • Antti Lindtman (2011-), Maria Guzenina (2007-), Miapetra Kumpula-Natri (2003-14), Kimmo Kiljunen (1995-2011, 2019-)
  • vahvimmat haastajat: Antti Rinne (2015-), Johan Kvarnström (2019-), Eemeli Peltonen, Sirkka-Liisa Kähärä, Joona Räsänen (2015-19), Pinja Perholehto, Irma Pahlman, Johanna Värmälä, Hussein al-Taee (2019-)
• Perussuomalaiset:
  • Riikka Purra (2019-), Leena Meri (2015-), Arja Juvonen (2011-), Mika Niikko (2011-), Jorma Piisinen
  • vahvimmat haastajat: Ari Koponen (2019-), Satu Lampi, Simo Grönroos, Teemu Keskisarja, Maiju Tapiolinna
• Vihreät:
  • Inka Hopsu (2019-), Saara Hyrkkö (2019-), Tiina Elo (2019-)
  • vahvimmat haastajat: Markus Myllyniemi, Noora Koponen (2019-), Henna Partanen, Siru Kauppinen, Tuire Kaimio, Thomas Elfgren
• RKP:
  • Henrik Wickström, Anders Adlercreutz (2015-)
  • vahvimmat haastajat: Thomas Blomqvist (2007-), Mikaela Nylander (2003-19), Otto Andersson, Henrik Dettman, Karin Cederlöf
• Vasemmistoliitto:
  • Jussi Saramo (2019-)
  • toisesta paikasta kisaavat: Pia Lohikoski (2019-), Funda Demiri
• Keskusta:
  • Antti Kaikkonen (2003-)
  • toisesta paikasta kisaavat: Eerikki Viljanen (2015-19), Riikka Pakarinen
• Kristillisdemokraatit:
  • paikasta kisaavat: Tiina Tuomela, Ari Mönttinen, Mika Poutala
• Liike Nyt:
  • Hjallis Harkimo (2015-)

p.s.

Mutta miten käy Ahvenanmaalla?

Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan yksi kansanedustaja. Ahvenanmaan edustajanpaikka ei määräydy väestömäärän vaan perustuslain mukaan.

Ehdolle on asetettu neljä eri listaa, joissa on yhteensä 15 ehdokasta. Ylivoimainen suosikki on För Åland -listan riveistä ehdolla oleva Mats Löfström, joka on kolmannelle kaudelle pyrkivä istuva kansanedustaja. Eduskunnassa Ahvenanmaan edustaja istuu tunnetusti RKP:n eduskuntaryhmässä.