Helmikuun gallupanalyysi

Helmikuun HS-gallup on julkaistu. Laatijana perinteiseen tapaan Kantar TNS, otoskoko 2480 haastateltua.

 

Muutokset olivat tällä kertaa niin pieniä, että ne mahtuvat kaikki virhemarginaaliin. Puolueiden keskinäiseen järjestykseenkään ei tullut muutoksia. Kuntavaalit ovat kuitenkin niin lähellä (18.4.) ettei voi oikein jättää analysoimattakaan.

Yleinen havainto on, että vihreät ovat yhä pahemmassa sillassa ja valahtaneet uudelle kymmenluvulle. Siis alle kymmenen prosentin. Se on kamala tilanne vaalien kolkuttaessa ovella.  Maria Ohisalo ei ole tehnyt pahempia virheitä, eikä Pekka Haaviston al-Hol -kohu varmaankaan enää paina. Vihreiden ongelmana on sen sijaan Sanna Marinin loistavuus. Vihreitä ei tunnut helpottavan se, että Marinia voi äänestää vain Tampereella. Imago näkyy ja kuuluu kaikkialle.

Kärkikaksikko PS-SDP erottuu yhä selvästi, eikä Kokoomus ole päässyt kirimään kantaan yritetystä ryhtiliikkeestä huolimatta. 16 prosentin kannatus kahta kuukautta ennen vaaleja ei imartele kolmien edellisten kuntavaalien voittajaa. Kaiken lisäksi puoluetta ravistelee ilmiselvä linjakiista. Kokoomus jakautuu arvoliberaaleihin ja arvokonservatiiveihin siten, että edellä mainitut pitävät puolueessa tiukkaa jöötä, vaikka äänestäjäkunnassa on paljon konservatiiveja. Erityisen selvästi tämä näkyy Helsingissä.

Jos Kokoomus ei kykene perustelemaan oikeistolaisemmille ja konservatiivisemmille äänestäjilleen, miksi heidän kannattaa edelleen pysyä puolueessa, on vuoto perussuomalaisiin ilmiselvä. Helppoja kortteja ei ole jäljellä.

Kärkiasetelma auttaa varmasti sekä SDP:tä että perussuomalaisia, koska kaksinkamppailussa ihmiset pääsevät valitsemaan puolensa ja Marin ja Halla-aho korostuvat. Muut puoluejohtajat ajautuvat taustalle tai kakkosketjuun.

Analysoin tässä kuuden suurimman puolueen tilanteen kuntavaaleja silmällä pitäen.

 

PS: 21,1%, muutos +0,1%, trendi tasainen

Jussi Halla-ahon oppositiojohtajakaudella PS on vakiinnuttanut asemansa opposition ykköspuolueena. Kokoomus on jäänyt selkeästi jalkoihin olemalla hähmäisempi ja vaikeammin hahmotettava. Kuntavaaliehdokkaita on ilmeisesti (?) kasassa yli 4500, mikä on puolueen ennätys. Siten aikaisempi ongelma eli heikko ehdokasasettelu ei tällä kertaa haitanne PS:ää. Kyse taitaa enää olla siitä kuinka hyvin puolue kykenee lunastamaan potentiaalinsa kuntavaaleissa. Toisin sanoen, uurnille vai kotisohvalle.

Ykköspaikan kamppailu SDP:n ja PS:n välillä johtanee keskustaäänestäjien ja kokoomuslaisten jonkinlaiseen valumaan kohti PS:ää. Tätä edesauttanee Kokoomuksen selvä arvovalinta profiloitua arvoliberaaliksi kaupunkilaispuolueeksi, vähän brittien Lib Demin tai Saksan FDP:n tapaan. Varsinkin miespuolisia arvokonservatiivisia äänestäjiä tämä nyppii.

 

SDP: 21,0%, muutos +0,2%, trendi tasainen

Kakkospaikka promillen erolla PS:n takana. SDP:n kannatus on vakiintunut yli 20 prosentin tasolle, mitä aiemmin pidettiin haamurajana SDP:lle. Edellisissä kuntavaaleissa se jäi niukasti saavuttamatta.

Kun ehdokashankinta on sujunut hyvin, ilmeisesti noin 4200-4400 ehdokasta, lienee kuntavaalimenestyksestä tulossa hyvä. Tätä helpottaa kuntavaalien matalampi äänestysaktiivisuus, jolloin puoluekannastaan varmojen SDP-ikäihmisten rooli korostuu.

Pienenä jokerikorttina, jonka toteutumista kukaan ei toivo, on koronatilanteen muutos pahempaan. Jos uusia rajoituksia tulee, ja viime kevään rally-around-the-flag ilmiö toistuu, voi Sanna Marinin ja demareiden kannatus kohota merkittävästikin.

 

Kokoomus 16,4%, muutos +0,2%, trendi tasainen

Oppositioasema ei istu hyvin Kokoomukselle. Valtionhoitajapuolue ei ole osannut asemoitua oppositiossa ollenkaan. Ero PS:n oppositiopolitiikkaan on selvä.

Kokoomuksen omassa sisäisessä selvityksessä havaittiin, että puolueen kannattajat jakautuvat liberaaleihin ja konservatiiveihin, siten että rajapinta perussuomalaisiin on suurempi. Jostain syystä puolueen johto jatkaa kuitenkin liberaalivankkureilla ajamista. Tätä on jatkunut ensin Jyrki Kataisen aikana, sitten erityisen selvästi Stubbin aikana, ja nyt Orpon. On selvää, että konservatiivikannattajien joukossa tämä ihmetyttää. PS ja Halla-aho kiittävät.

Jos kuntavaalien tulos on 16-17 prosenttia, ovat Petteri Orpon päivät pj:nä luetut. Jäädään seuraamaan, onko seuraajana konservatiivisiiven Antti Häkkänen vai joku liberaaleista.

 

Keskusta: 11,0%, muutos +0,2%, trendi tasainen

Vaalit lähestyvät ja Keskustan kannatus jatkaa 11 prosentin tasolla. Lisäksi ehdokashankinta ilmeisesti takkuaa. Perinteisesti kuntavaaleissa Keskusta on jyrännyt suurimmalla ehdokasmäärällään, mutta tällä kertaa määrä jäänee aiempia kertoja matalammaksi. Keskusta on saanut ydinalueillaan ensimmäistä kertaa haastajan eli PS:n.

On vaikea sanoa mitä keskustalaiset voisivat tilanteessa tehdä. Pj-vaihdos on jo kokeiltu, ei auttanut. Vihreiden haastaminen on kokeiltu, ei auttanut. Oppositioonkaan ei voi loikata, koska uudet vaalit olisivat katastrofi 10% kannatuksella.

Keskusta saanee historiansa huonoimman kuntavaalituloksen. Sen jälkeisen itsetutkinnan ja tulevaisuuspohdiskelun syvyyttä on vaikea arvioida.

 

Vihreät: 9,9%, muutos -0,7%, trendi laskeva

Vielä muutama vuosi sitten, Ville Niinistön puheenjohtajakaudella, vihreiden oletettiin nousevan suurten joukkoon. Narratiivi kertoi, että vihreät ottavat SDP:n paikan puoluekentällä.

Nyt kannatus on löytänytkin uuden kymmenluvun. Nimittäin alaspäin. Kannatus 9,9% on symbolisesti hirveä. Se korostaa paluuta 2010-luvun alun kannatustasolle. Asema SDP:n apupuolueena korostuu.

Vihreiden ohuena toivonkipinänä on mahdollisuus napata Helsingissä ykköspaikka. Se nostaisi vihreät moraaliseksi voittajaksi vaaleissa. Omille kannattajille voisi osoittaa konkreettista voittoa.

9,9% kannatuksella tosin ei napata ykköspaikkaa yhtään missään. Vihreiden on onnistuttava vaalikamppailussa. Kannatuksen keskittyminen suurimpiin yliopistokaupunkeihin ja äänestysaktiivisuudeltaan epävarmoihin nuoriin tekee tästä vaikeampaa.

 

Vasemmistoliitto: 7,6%, muutos -0,1%, trendi tasainen

Satoi tai paistoi, Vasemmistoliiton kannatus on 7,x prosenttia. Se hyöty tästä on, ettei huippusuositun puheenjohtajan Li Anderssonin jääminen äitiyslomalle haitannut kannatusta nähtävästi yhtään. Se helpottaa Jussi Saramon työtä.

Kannatuksen betonoituminen kertoo toisaalta eriytymisestä. Vasemmistoliitto on niin kaukana omassa poterossaan, että uusien äänestäjien saaminen voi olla vaikeaa.

 

____

Kuntavaaleiehdokkaiden hankinta päättyy noin kolmen viikon päästä maaliskuun alkupuolella. Siihen asti kaikki puolueet keskittyvät hamstraamaan täydet listat. Kun listat julkaistaan 18.3, voidaan uskottavammin arvioida tulevaa menestystä.

Linkki gallupiin: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007812241.html

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu