Lokakuun gallupanalyysi

Helsingin Sanomien kuukausittainen gallup on julkaistu. Keräysaika on ollut 14.9-16.10, laatijana TNS Kantar.

Muutokset ovat tällä kertaa erittäin pieniä. Virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla 2,1% suuntaansa, joten kaikkien puolueiden muutokset mahtuvat helposti sen sisään. Hallituspuolueiden vs oppositiopuolueiden kannatusjakaumakin on pysynyt samana, noin 55% hallitus – 45% oppositio.  Jotain tuloksista saa silti irti, varsinkin kun tarkastelee muutaman kuukauden ajan muutosta (graafissa tällä kertaa kannatusten kehitys vuoden ajalta).

Perussuomalaisten kannatus on ollut melko vahvassa kasvussa jo muutaman kuukauden. Sen sijaan Kokoomuksen ja Vihreiden trendi on alaspäin. Mitä tästä päätellä? Johtopäätös on, että PS on syönyt Kokoomusta ja SDP (käytännössä Sanna Marin) on syönyt Vihreitä.

Aiemmin identiteettipoliittinen kamppailu käytiin Perussuomalaisten ja Vihreiden välillä – nyt se on siirtynyt Perussuomalaisten ja Sanna Marinin välille. Näin on ehkä luontevampaa, koska molemmat ovat suuria puolueita.

Tämän seurauksena Vihreät ovat lievässä laskussa ja paitsiossa. Erottuminen hallituksen sisällä on vaikeaa, toisin kuin vielä Antti Rinteen aikana.

Oppositiossa on mielenkiintoista seurata Perussuomalaisten ja Kokoomusen välistä kamppailua. Kaksi pääoikeistopuoluetta kun olivat vielä muutama kuukausi sitten tasavahvoja. Nyt Perussuomalaiset on kirinyt yli kolmen prosenttiyksikön kaulan ja on selkeästi pääoppositiopuolue. Kuntavaaleihin lähdetäänkin näillä näkymin asetelmasta onko suurin puolue SDP vai PS.

Käyn suurimpien puolueiden kannatukset ja asemat läpi lyhyesti:

 

SDP: 20,9%, -0,1%, trendi viime kuukausina lievästi alaspäin

Sosisalirattien kannatustaso on korkea. Kuntavaaleihin on mukavaa lähteä yli 20 prosentin lukemista. Haasteena on huippusuositun pääministerin ja puheenjohtajan Sanna Marinin vaikutuksen ulottaminen kaikkialle Suomeen. Kampanja saattaa olla henkilövetoinen? Ken tietää. Kuntavaalien asetelma tulee olemaan PS:n ja SDP:n kamppailu ykkössijasta, joka oletettavasti suosii molempia puolueita.

Marinin vaikutusta on myös puolueen nuorisokannatuksen nousu. Taannoin julkaistussa Alkio-ajatuspajan tutkimuksessa      SDP:n nuorisokannatus oli ylittänyt Kokoomuksen ja Vas.liiton tason. En muista milloin tällaista olisi nähty viimeksi. Kokonaisuutena SDP:n tilanne vaikuttaa erinomaiselta. Korkea kannatus, huippusuosittu pääministeri ja hyvä vastakkainasettelu PerusS:n kanssa kohti kuntavaaleja.

 

PerusS: 19,9%, +0,4% trendi viime kuukausina selvästi ylöspäin

Persut kävivät viime talvena reilusti Suomen suurimpana puolueena yli 20 prosentin kannatuksella. Kevään koronapaniikki söi kannatuksen ja nosti SDP:n huippulukemiin. Nyt tilanne on PS:n osalta tasautumassa, ja paluu yli 20% näyttää toteutuvan. Puolueen ehdokasasettelu kuntavaaleja kohden vaikuttaa myös onnistuvan. Eräässä kuntavaaliehdokkaiden määrää kartoittaneessa uutisessa PS:llä taisi olla kaikkein eniten ehdokkaita nyt kasassa, 2300.

Yleensä PS on kuitenkin alisuorittanut kuntavaaleissa (ja ylisuorittanut eduskuntavaaleissa) verrattuna gallupeihin. Menneisyys ei ole tae tulevasta ja nyt voi olla toisin. Kuntavaaleissa ehdokasasettelu ja ehdokkaiden määrä ratkaisee paljon, ja siihen PS nyt selvästi panostaa. Strategiana tuntuu olevan erityisesti Keskustan nakertaminen maaseudulla. Perinteisillä maaseutualueilla Keskustalla ei ole aiemmin ollut haastajaa, mutta Halla-ahon vetovoima voi purra ohi ”city” Annika Saarikon. Perussuomalaisia auttaa keskeisesti nousu ykkösoppositiopuolueeksi ja sen tuoma vastakkainasettelu Demareiden kanssa.

 

Kokoomus:  16,8%, -0,2%, trendi viime kuukausina lievästi alaspäin

Kokoomuksen ongelmana on ollut jääminen Perussuomalaisten ja Jussi Halla-ahon varjoon.  Puolue ei ole luonteeltaan oppositiopuolue, vaan vallankäytön puolue. Sama pätee puheenjohtaja Orpoon. Perinteinen ”räksyttäminen” oppositiossa luontuu paremmin PerusS:ltä.

Puolue on kuntavaaleissa nojannut suurimpiin kaupunkeihin ja niin lienee nytkin. Viime kuntavaaleissa 2017 Kok kepitti demarit Helsingissä noin 47 000 äänellä ja Espoossa noin 27 000 äänellä, mikä ratkaisi valtakunnallisen voiton Kokoomukselle. Tällä kertaa Kokoomus ei kilpaile ykköspaikasta (ellei ihmeellisiä tapahdu), mutta Helsingin, Espoon ja Turun kaltaisissa kaupungeissa Kokoomus pärjää varmasti vahvasti. Kokoomuksen kannatus onkin riippuvaista siitä, miten hyvin puolue onnistuu suurimmissa kaupungeissa, joissa päävastustajana on nykyään usein Vihreät. Itse asiassa Helsingissä Jan Vapaavuori saattaa menettää pormestarin paikkansa, mutta en pidä sitä todennäköisenä.

 

Keskusta: 11,2%, +0,4%, trendi viime kuukausina vaihteleva

Keskustan asema on hankala. Puolue on ”punavihreässä” punavihermultahallituksessa, johon se ei ongelmitta istu. Aiemminkin on ollut punamulta- ja kansanrintamahallituksia, mutta ne eivät ole olleet näin ”punavihreitä”. Lisäksi toistuvat puheenjohtajavaihdokset luovat eripuraa.

Pahin ongelma on kuitenkin pitkällä tähtäimellä PerusS:n nousu maaseudulla. Perinteisesti yli puolet Suomesta on Keskustan yksinvaltiasaluetta. Nyt heillä on ensimmäisen kerran haastaja. Perussuomalaiset ovat iskemässä maaseudulle. Valtakunnallisten kannatusten ollessa noin 20% – 11%, tämä enteilee myös Keskustan ykköspaikan menetystä monessa harvaan asutussa kunnassa.

Keskusta tarvitsee seuraavien kuukausien aikana ihmelääkkeen välttääkseen kaikkien aikojen huonoimman kuntavaalituloksen.

 

Vihreät: 11,0%, -0,8%, trendi viime kuukausina lievästi alaspäin

Vihreät tavoitteli vielä Viile Niinistön aikaan uskottavasti suurimman tai toiseksi suurimman puolueen asemaa. Puolueen piti pitkään olla ”uusi demarit”, joka ottaa vanhenevalta SDP:ltä keskustavasemmiston roolin puoluekartalla. Nyt Sanna Marinin noustua ja Vihreiden puheenjohtajan vaihduttua muutaman kerran tilanne on toinen. SDP:n kannatus on noin 2x Vihreät ja nuorisokannatuskin on tasaantunut.

Vihreiden keskeinen ongelma hallituksessa on, miten erottua Sanna Marinista ja yleisesti hyvin ”punavihreästä” hallituspohjasta. Vielä Antti Rinteen aikana Maria Ohisalon oli helpompi erottua. Sen sijaan Sanna Marinista ei pääse vihreän kautta ohi. Suomessa ei ole ikinä ollut niin ympäristö- , tasa-arvo-, ja ilmastomyönteistä pääministeriä kuin nyt on. Se on vihreiden ongelma.

Kuntavaaleissa Vihreitä helpottaa kuitenkin vastakkainasettelu Kokoomuksen kanssa suurimmissa kaupungeissa. Ensimmäistä kertaa Vihreillä on aito mahdollisuus nousta Helsingin suurimmaksi ja syrjäyttää Jan Vapaavuori. Ilmeisesti myös Turussa ja Jyväskylässä on mahdollisuudet ykköspaikkaan.

 

Vas.liitto: 7,8%, +0,2%, trendi viime kuukausina tasainen

Lyhyesti sanottuna Vasemmiston kannatus on jämähtänyt 8%:iin eikä mikään muuta sitä. En edes muista milloin kannatus olisi ollut selkeästi matalampi tai korkeampi. Ehkä joskus Li Anderssonin pj-kauden alkuaikoina 2016?

Sanna Marinin nousu pääministeriksi sotkee myös Vas.liiton pasmat. Marin on niin vasemmistolainen, ettei hänestä pääse vasemmalta ohi. Myöskään vihreän kautta hänestä ei pääse ohi, joten Vas.liiton rooliksi jää tukea Marinia. Perinteinen 8% kannatus kuntavaaleissa ei kuitenkaan ole puolueelle huono.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu