Marraskuun gallupanalyysi

 

Yleisradion marraskuun gallup on julkaistu. Vastaajia oli 1661 ja virhemarginaali on 2,0% suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Kovin jyrkkiä muutoksia ei taaskaan tapahtunut, mutta pidempään kestäneet trendit jatkuivat.  Perussuomalaiset on ottanut opposition johtopaikan yhä selvemmin Kokoomukselta, ja triangelissa SDP-Vihr-Vas on valtikka yhä vahvemmin Sanna Marinilla, vaikka SDP:n kannatus koronahuipuista laskeekin.

Ehkä keskeisin havainto gallupissa on Keskustan kannatuksen piristyminen. 12,4 prosenttia on edelleen surkea luku, mutta puheet painumisesta alle 10% alle voi jo unohtaa. Saa nähdä jääkö tämä yksittäiseksi nousuksi.

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on pysynyt noin 55 prosentissa, joten tunteita herättäneet budjettiriihet ja lisätalousarviot huippuvelkaantumisineen eivät ole vaikuttaneet juurikaan.

Käyn alla läpi kaikkien ei-marginaalisten puolueiden asemat kannatuksineen. Kannatuksen yhteydessä mainitsen puolueen trendin, jolla viittaan noin viimeisen 6kk kannatusmuutoksiin.

 

SDP, 21,2%, trendi lievästi alaspäin

Demareiden tilanne kohti kunnallisvaaleja on vahva. Puheenjohtajana on Suomen suosituin poliitikko, ellei ehkä presidenttiä lasketa. Kannatus on laskenut kesän 23 prosentista 21 prosenttiin, mutta ykköspaikka on edelleen melko selkeä. Kannatuksen kasvulla on myös selkeä lähde. Maria Ohisalon ja Li Anderssonin säteily himmeni, kun Sanna Marin astui huoneeseen.

Vihreiden kannatus oli noin 14 prosenttia kun Sanna valittiin pääministeriksi. Nyt se on 11 prosenttia. Puna-viher-triangelin johtoasema on Sanna Marinilla niin vahvasti, että puolueen kannatus ja asemat ovat turvatut. Myös jatkuvuus on turvattu, sillä kaadereihin on Marinin myötä ilmaantunut suuri määrä koulutettuja nuoria (nais)kannattajia.

Kunnallisvaaleissa puolueen haasteena on, että suurimmissa kaupungeissa kannatus on heikko. Helsingissä, Espoossa, Oulussa ja Turussa SDP ei ole kilpaillut uskottavasti kärkisijoista ikuisuuksiin. Kuudesta suurimmasta kaupungista vain Vantaa ja Tampere ovat vahvoja. Tämä voi tuottaa ongelmia, jos cityäänestäjät alkavat valita suurimpien kesken ja jättävät demarit sivuun.

 

PerusS: 19,5%, trendi ylöspäin

Perussuomalaiset olivat vahvassa vedossa syksyllä 2019, ennen koronaviruksen vuotta. Sanna Marinin noustua pääministeriksi ja koronaviruksen puhjettua puolueen kannatus laski noin 18 prosenttiin. Sen jälkeen PerusS on kasvattanut taas Jussi Halla-ahon johdolla suosiotaan. Mielenkiintoista on, että Ylen tietojen mukaan persujen kannatus on noussut erityisesti naisten keskuudessa. Sama ilmiö nähtiin syksyllä 2019.

Nousu yli 20 prosentin voi olla koska tahansa mahdollinen, millä olisi suuri psykologinen vaikutus. Näillä näkymin kuntavaaleihin lähdetään SDP-PS vastakkainasettelusta, ellei koronavirus sotke taas asetelmia. Joka tapauksessa PerusS tekee historiansa parhaan kuntavaalituloksen.

Oikeastaan vain anoturtiais-maiset kömmähdykset tai jokin koronavirukseen liittyvä yllätys voisi enää sotkea PS:n kuntavaalimenestyksen. Ehdokashankinta heillä on sujunut ilmeisen hyvin.

 

Kokoomus, 16,6%, trendi alaspäin

Kykypuolueen tilanne on surkea. 16,6% on puolueen huonoimpia kannatuslukemia kymmeneen vuoteen. Tilannetta pahentaa se, että Kokoomus on oppositiossa, ja kanntuksenhan pitäisi kasvaa siellä. Lisäksi vaalit ovat viiden kuukauden päässä. Mistä kiikastaa?

No kiikastaa perussuomalaisista. Kokoomuksella ei ole aiemmin ollut haastajaa oikealla puolella, eikä puolue ole tottunut siihen. Kokoomus ei ole vielä oppinut elämään sen kanssa, että Suomessa on suuri oikeistokonservatiivinen puolue, joka haastaa kokoomuslaisia oikealta. Lisäksi Petteri Orpo jää Jussi Halla-ahon varjoon.

Helsingissä vaikuttaa muuten siltä, että Kokoomus on menettämässä ykköspuolueen paikan ensimmäistä kertaa miesmuistiin. Helsinki on ollut kokoomusjohtoinen kunta iät ja ajat. Nyt vihreät ovat lähellä napata ykköspaikan, koska Jan Vapaavuori ei ole ehdolla pormestariksi.

En henkilökohtaisesti osaa sanoa, mitä Kokoomuksen pitäisi tehdä. Liukuminen kohti urbaaniliberaaleja veisi (mies)äänestäjiä persuihin. Vastaavasti liukuminen kohti konservatiivisuutta veisi (nais)äänestäjiä vihreisiin ja demareihin. Suo siellä, vetelä täällä.

 

Keskusta, 12,4%, trendi kääntynyt

Keskustan tilanne ei ole hyvä – se sanottakoon. Tilanne on kuitenkin nyt huomattavasti parempi kuin kertaakaan viimeisen puolen vuoden aikana. Annika Saarikon alkutaival ei ole ollut helppo. Miten selittää puolueen konservatiivisemmille tai oikeistolaisemmille jäsenille, että Keskusta on punavihreässä hallituksessa kannattamassa 20 miljardin euron velkaantumista? Ei se ole helppo tehtävä. Pitkään vaikutti siltä, että kannatus voisi laskea alle 10%:n uskottavuusrajan. Näin ei nyt ole käymässä.

Viime kuntavaaleissa puolue sai 17,5% kannatuksen, ja sitä pidettiin torjuntavoittona. Nyt moisiin lukemiin ei ylletä, mutta katsotaan miten kepun käy. Suurten puolueiden sarjaan ei tällä kertaa ole asiaa, sillä demareihin ja perussuomalaisiin on 7-9 prosenttiyksikön kaula.

Pidemmällä aikavälillä puolueen haaste on, että maaseudulla sillä on ensimmäistä kertaa haastaja. Keskusta eli maaseudulla kuten RKP ruotsinkielisillä alueilla – yksinvaltiaana. RKP:tä ei edelleenkään uhkaa rantaruotsalaisilla alueilla mikään, mutta Keskustaa uhkaa nyt syvällä maaseudulla PerusS. Jää vielä nähtäväksi, miten Keskusta oppii elämään tämän haasteen kanssa.

 

Vihreät: 10,8%, trendi alaspäin

Uuskykypuolueen kannatus on huonoimmillaan sitten maaliskuun 2016 (!) ja syykin on selvillä. Puolueen ydinkannattakunta koostuu nuorista, akateemisista kaupunkilaisnaisista, eli… Sanna Marinin kannattajista. Kun Antti Rinne oli SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri, vihreiden kannatus oli 14-15 prosenttia. Kun keski-ikäinen miespuolinen vasemmistodemari vaihdettiin nuoreen naispuoliseen vasemmistodemariin, vihreiden kannatus romahti. Maria Ohisalon ongelma on, ettei Marinista oikein pääse vihreän kautta ohitse.

Vihreiden olisi laajennettava kannattajakuntaansa urbaaneiden akateemisten naisten ulkopuolelle voidakseen kiertää Sanna Marinin, mutta toistaiseksi vihreillä on ollut tähän laihat eväät.

Vihreiden onni on sama kuin aiemmin mainittu Kokoomuksen epäonni, eli Helsingin pormestarikisa. Kun Jan Vapaavuori jättää paikkansa, vihreät ovat jopa ennakkosuosikkeja Helsingin ykköspuolueeksi. Koska Helsingissä on yli 650 000 asukasta, eli suunnilleen Varsinais-Suomi ja Lappi yhteensä, voi huippumenestys Helsingissä nostaa vihreitä valtakunnallisissakin luvuissa.

Jyväskylän viimekertainen ykköspaikka ei tule toistumaan Touko Aallon muutettua Etelä-Suomeen. Myös yllätyksellinen ykkössija Nokialla (!) jää tällä kertaa haaveeksi.

 

Vasemmisto: 7,7%, trendi olematon

Li Anderssonin joukkojen kannatus on 7,5 ja 8,5 prosentin välillä niin tiiviisti, että ajoittain jopa turhauttaa kirjoittaa puolueesta. Marraskuu ei tuo tähän muutosta.

Kuntavaaliasetelmien kannalta mielenkiintoista on, että pj Andersson jää äitiyslomalle piakkoin. Kuntavaaleihin puolueen luotsaa Jussi Saramo. Vaalimenestyksen kannalta oleellista on Saramon hyvä onnistuminen kampanjassa.

Suurista kaupungeista vassi kilpailee lähinnä Oulussa, jossa Keskustan kannatuksen voimakas lasku voi avata joitain ovia. Mene ja tiedä?

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu