Faktantarkistus: Rikosylikomisario Jari Kinnunen valehtelee lakivaliokunnalle

Tänään aamulla lakivaliokunta kuuli kutsumiaan asiantuntijoita, aloitteen tekijöitä ja rikosylikomisario Jari Kinnusta kansalaisaloitteesta kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta.

Valitettavasti rikosylikomisario Kinnunen ei malttanut pysyä asiassa. Hänen jättämänsä kirjallinen lausunto vilisee asiavirheitä, sekavia väitteitä ja ihan suoria valheita.

Käsittelen niistä tässä osan. Muitakin oli, mutta jätin osan käsittelemättä, sillä en löytänyt hyviä lähteitä. Kaikki kirjoitusvirheet alkuperäisen kirjoittajan.

Valhe 1: RL 50 lukua aikoinaan säädettäessä ei ole voitu ennakoida Cannabis kasveista jatkuvasti kehiteltävien kymmenien eri hybridi-muunnosten yleistymistä. Tätä aloitteessa ei jostakin syystä haluta kirjoittaa julki, vaan pitäydytään vanhassa ja jo ajastaan jäljessä olevassa ”hamppu-nimityksessä”.

Mitä Kinnunen tarkoittaa ”hybridi-muunnoksilla”, jää epäselväksi. Yleensä hybridi-hampulla tarkoitetaan sativa-, indica ja ruderalis-alalajikkeiden risteytyksiä, jotka saattavat esimerkiksi kasvaa pienemmiksi, kuten indicat, mutta joiden vaikutukset ovat piristävämpiä, kuten sativoilla, tai kenties kukkivat jatkuvassa valossa, kuten ruderalis. Nämä kaikki tietenkin ovat hamppua. Erilaisia lajikkeita on tunnistettu yli 700. Hamppu on suomenkielinen nimi kaikille cannabis sativa -lajin kasveille. Kannabis ja hamppu ovat synonyymeja.

Valhe 2: Hampulla tarkoitetaan sellaista Cannabis Sativa kasvia, jonka Tetrahydrokannabinoli (THC)-pitoisuus on alle 0.3 % kasvin kuiva-ainepitoisuudesta. Hamppua käytetään laillisesti ja laajasti maailmalla muuhun kuin päihdekäyttöön.

Kuten yllä todettiin, ”hamppu” on yksinkertaisesti suomenkielinen nimitys kaikille cannabis sativa -lajin kasveille. Kinnunen viitannee 0,3 % THC-pitoisuudella EU:n viljelytuille asettamaan THC-rajaan, joka on kylläkin 0,2 %. Kaikkia hamppulajikkeita on Suomessa laillista kasvattaa muuhun käyttöön kuin huumausaineeksi, mutta vain tietyille lajikkeille voi saada viljelytukea.

Valhe 3: Poliisin näkökulmasta voidaan kuitenkin todeta, että Kannabis on mukana erittäin usein poliisitehtävillä, kuolemansyyn tutkinnasta kotihälytyksiin. Tätä tosiseikkaa ei kannabiksen käytön, hallussa pitämisen ja kasvattamisen laillistaminen tule poistamaan.

Kinnunen antaa ymmärtää, että kannabis olisi syy mainituille poliisitehtäville. Tosiasiassa kannabista suureksi osaksi vain löydetään sattumalta aivan muiden poliisitehtävien yhteydessä, tai laittomasti suoritetuilla kotietsinnöillä. Poliisi on kertonut mm. opinnäytetyötä varten tehdyissä haastatteluissa, että pääasiassa kannabista löytyy hajun perusteella tehtyjen vihjesoittojen vuoksi, tai jos poliisi haistaa naapuriasunnosta kannabiksen hajua muuta tehtävää suorittaessaan. Tällaiset kotietsinnät ovat tietenkin laittomia, sillä hampun kasvattaminen on lähtökohtaisesti laillista, eikä haju kerro mitään kasvatustarkoituksesta.

Valhe 4: Tilastokeskuksen kirjaamat, huumausaineista johtuvat kuolemat vuosilta 2009 -2019 (Tilastokeskus, Kuolemansyytilasto -taulukko neljä) antavat aiheen vilkaista lukujen taakse. Tapauksissa,joissa huumausaineita on voitu osoittaa vainajan kemiallisista näytteistä, on lähes poikkeuksetta katsottu kuoleman aiheutuneen kannabiksen ja muiden huumaavien aineiden yhteisvaikutuksesta.

Tilastokeskus ei raportoi kuolemansyytilastossa löydettyjä huumausaineita. Kyseisen tilaston liitetaulukko 4 sisältää ainoastaan kaikki kuolemat, joiden katsotaan johtuneen huumausaineista. THL:n julkaisema Huumetilanne Suomessa 2020 sen sijaan kertoo tiedon. Vuonna 2019 kuoli 234 ihmistä huumausaineisiin. Yleisin löydös kuolemissa oli buprenorfiini, tärkeimpänä löydöksenä 91 kuolemassa, eli 39 %:ssa tapauksista. Jos kaikki muutkin opioidit lasketaan yhteen, aiheuttivat ne 80 % huumausainekuolemista. Kannabis esiintyy tilastoissa ainoastaan kuolinsyystä riippumattomana huumausainelöydöksenä. Tällaisia oli 433 löydöksestä 156, eli 36 %.

Valhe 5: Viime vuonna nuorin SiSu PL.n alueella huumausaineisiin kuollut oli kolmetoistavuotias. Vainajan alta löytyi kannabiksen kukintoa, huumaavia lääkkeitä sekä muita huumausaineita.

Kinnunen mainitsee tämän samassa kappaleessa kuin Tilastokeskuksen kuolinsyytilaston. Tilastokeskus ei kuitenkaan ole vielä julkaissut viime vuoden tilastoja. Vuonna 2019 ei kuollut yksikään 0-14 -vuotias huumausaineiden vuoksi, kuten ei ole minään muunakaan vuonna tilaston sisältäminä vuosina 2006–2019.

Valhe 6: Kannabis on liitetty noin 70 %:n itsemurhaepäilyistä tapauksissa, joissa päihteiden käyttö on voitu osoittaa yhtenä kuolemaan johtaneena syynä.

Itsemurhakuolemat Suomessa 2016–2018 -raportin mukaan kannabista löytyi 5,3 %:sta itsemurhakuolemista. Huumausaineita ylipäätään löytyi verestä 222:lta itsemurhan tehneeltä henkilöltä, joista kannabiksen osuus olisi 57 %. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kannabis olisi ollut osatekijä tapahtuneessa, kyseessä on vain oikeuskemian löydös. Yliannostusta kannabiksella ei pysty ottamaan.

Valhe 7: Kiinnittää huomio itsemurhan tehneiden ikään. Alle 21-vuotiaiden osuus oli noin 1/3 kokonaismäärästä.

No me kiinnittää. Alle 21-vuotiaiden osuus huumausaineisiin liittyvistä itsemurhista on epämääräinen. Tilastokeskuksen ikäryhmä kun on 20–24. Tämän ikäisiä oli tilastossa vuonna 2019 4 %: yksi henkilö 25:stä itsemurhan huumeilla tehneistä oli alle 20–24-vuotias. Tilastokeskus tarjoaa tietoja vuosilta 2006–2019, ja suurin osuus oli vuonna 2017: 3/18, eli 17 % oli 20–24-vuotiaita. Yksikään näistä ei liity kannabikseen.

Valhe 7: Vuodesta 2014 lähtien on poliisi Pirkanmaalla – varmaan muuallakin – tutkinut useita henkirikoksia ja niiden yrityksiä, joissa epäillyt ovat olleet alle 18 vuotiaita. Olen toiminut tutkinnanjohtajana useimmissa alueellamme. Yhtään sellaista tapausta ei ole, joissa kannabis ei olisi astunut nuoren elämään jo varhaisessa vaiheessa.

Vuosina 2014–2019 on Tilastokeskuksen mukaan Pirkanmaalla tapahtunut yksi (1) henkirikos, jossa on epäillyt ovat olleet alle 18-vuotiaita. Yrityksiä on ollut 4. Kannabiksen osuutta asiaan ei löydy mistään tilastoista, mutta on valheellista esittää, että kannabis liittyisi henkirikoksiin. Esimerksi Cannabis and crime: findings from a longitudinal study toteaa, että kannabiksen ja rikollisuuden välinen linkki liittyy pelkästään siihen, että kannabiksen käyttö itsessään on rikollista.

Valhe 8: Henkilökohtaisten haittojen vähentäminen ei ole kytköksissä sen kanssa, että käyttö, kasvattaminen ja hallussapito ovat nyt laittomia. – – Yleisesti voitaneen todeta, että huumausainehaittojen edullisinta vähentämistä lienee käytön ennalta estäminen – ei käytön salliminen.

Käytön, kasvatuksen ja hallussapidon laittomuudesta aiheutuu suoraan haittoja. Joka kerta, kun poliisi puuttuu henkilön yksityiselämään, tälle aiheutuu poliisin toimista haittoja. Tämän pitäisi olla itsestään selvää. Kaikki haitat eivät tietenkään poistu dekriminalisaation myötä, mutta lailla suoraan aiheutetut haitat tietenkin poistuvat, ja on epärehellistä väittää muuta. Kansainväliset tutkimukset ovat yhä uudelleen ja uudelleen todenneet huumausaineiden laittomuuden lisäävän haittoja. Esimerkiksi Harm Reduction Policing: From Drug Law Enforcement to Protection.

Valhe 9: Lääkekannabiksen ja huumausaineena käytettävän kannabiksen vertaaminen toisiinsa on asiaan liittymätöntä. Kannabiksen lääkinnällisen käytön sallimisella ja lääkekannabiksen THC-pitoisuuksien kontrollilla ei ole tässä yhteydessä merkitystä.

Vertaaminen toisiinsa ei ole asiaan liittymätöntä: lääkekannabiksella ja huumausaineena käytettävällä kannabiksella ei ole mitään muuta eroa kuin lääkekannabiksen tasalaatuisuus. Moni käyttää laittomasti hankittua kannabista lääkkeenä, sillä viranomaiset ovat pyrkineet parhaansa mukaan sulkemaan lailliset reitit lääkekannabiksen hankkimiselle. En tiedä, mihin Kinnunen viittaa ”lääkekannabiksen THC-pitoisuuksien kontrollilla”. Lääkekannabiksen THC-pitoisuus on usein huomattavasti suurempi kuin katukaupasta löytyvän. Esimerkiksi Bedrocan-lääkekannabislajikkeen THC-pitoisuus on 22 %.

Valhe 10: Huomio siitä, että ”huumekauppa on” rikollisten käsissä on terävä havainto ja pitää paikkansa, sillä kannabiksen käyttö, hallussapito ja kasvattaminen on laissa kielletty. Väite siitä, että laillistaminen johtaa järjestäytyneen rikollisuuden kasvuedellytysten heikkenemiseen on harhaa ja vaarallisen harhaanjohtava.

Ensinnäkin tulee huomata, ettei kansalaisaloite ehdota kannabiksen kauppaa laillistettavaksi. Suomessakin on jo omakohtaisia kokemuksia järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan kasvusta ja katoamisesta kieltolain mukana vuosilta 1919–1932. Kansainvälisissä tutkimuksissa on ehdotettu laillista kauppaa ratkaisuksi järjestäytyneen rikollisuuden huumausainerikollisuudelle. Esimerkiksi International Drug Trafficking: A Global Problem with a Domestic Solution.

Valhe 11: Kuka tien päällä määrittelee nauttimisen rajat, millä osoitetaan se, että tosiasiassa kysymys ei ole omasta käytöstä vaan myyntitarkoituksesta? Kyseinen aloite toteutuessaan tuo kadulle 5 x 5g myyntipakkaukset.

En tiedä, miten päihteitä voisi nauttia siten, että kyseessä ei olisi oma käyttö. Aloite ei sallisi myyntiä, vaan hallussapidon omaan käyttöön. Jo nyt laki erittelee hallussapidon omaan käyttöön, joka on huumausaineen käyttörikos, ja hallussapidon myyntiä varten, joka on huumausainerikos. Kuka rajan määrittelee? No tuomioistuin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu