Koulukiusaaminen -kiusaaminen – väkivalta – Elämänkaarellin kiusaaminen – väkivalta

Aihe on puhuttanut vuosikymmeniä..Etenkin koulukiusaaminen ja toisinaan työpaikkakiusaaminen ovat olleet esillä lehtien palstoilla. Muun muassa Hesarilla aihe alueesta lukuisia artikkeleita:https://www.hs.fi/aihe/kiusaaminen/

Kiusaaminen ja väkivalta halutaan kitkeä täysin pois yhteiskunnasta ja se on hieno asia. Miksi emme ole saannut sitä sitä ratkaistua? Vuosikymmeniä sitä on ollut, vuosikymmeniä siitä on puhuttu, miljoonia on laitettu erilaisiin kiusaamisohjelmiin ja suunnitelmiin sekä toteutukseen. Onko toimissa vikaa? Onko suhteellinen kiusaaminen lisääntynyt ja nykyiset toimet ja resurssit eivät enää riitä sitä kitkemään..? Onko asiaan suhtautuminen kotona, koulussa, harrastuksissa, työpaikoilla, ikäihmisten tapaamispaikoissa edelleen liian välinpitämätön asiaan? Onko osa ihmisistä edelleen välinpitämättömiä asian suhteen ja eivät tunnista ongelmaa? Onko individualismi yksi syy? Onko kodin ongelmat tai välinpitämättömyys syynä lapsen ja nuoren oireiluun? Onko työpaikkakiusaaja ollut kiusaaja jo koko elämänsä, vai onko hänen kiusaamisensa johtuvaa pahoinvoinnistaan omassa elämässään? Onko ikä-ihmisen toteuttama kiusaaminen toista ikä-ihmistä kohtaan mistä johtuvaa, pahoinvoinnista, lapsuuden taustoista tai muista elämän varrella tapahtuvista asioista?

Mielestäni kiusaamisessa kaikki lähtee siitä, miten vahvasti yksilöt itsessään sen tuomitsee.  Yhteiskunnan tehtävänä on osoittaa vahvoilla toimillaan sen tuomittavuus. Kaikki toiminta lähtee liikkeelle syntymästämme ja sen jälkeen opimme asioita. Lähtökohtaisesti ihminen on hyvä ja pyrkii tekemään hyvää ja edistämään asioita ympärillään, tätä kehitystä tulee tukea.

Lähtökohtaisesti lasten kiusatessa toisia, on kasvattajien (huoltajat, varhaiskasvattajat, opettajat) tehtävä opettaa miten toisia tulee kohdella ja toiset hyväksyä. Osa kasvattajista ja huoltajista tarvitsee tähän suurta tukea, koska heillä itsellään voi olla ongelmia.

Jokaisen tulisi arvostaa, kunnioittaa, välittää, hyväksyä, olla tukena, auttaa toisia, jotta jokaisella yhteiskunnassa elävällä on hyvä mieli ja kokee olevansa siinä mukana muiden kanssa.


Kiusaaja, väkivallan tekijä ei ole syntyessään tällainen. Ihmiset ovat lähtökohdallisesti hyviä. Pienestä lapsesta tulee välittää, huolehtia ja kasvattaa ihminen, joka ymmärtää mikä on oikein ja mikä väärin. Varhaiskasvatus ja koulut ovat lasten kasvattajina ”lasten työpaikassa”, kotona – vanhemmat tulee olla tämän kasvatuksen tukena – saaden lapsen tuntemaan välittämistä ja rakkautta sekä miten toisia ihmisiä tulee kohdella. Näin ei kuitenkaan kaikissa perheissä tapahtu: on perheitä, jotka eivät juurikaan lapsen elämään missään vaiheessa osallista – ja lapsi oppii muualta ympäristöstä näitä asioita. Osasta tulee silti vielä hyviä kansalaisia, jotka eivät aiheuta ongelmia muille – osa valitettavasti myös tämän vuoksi ajautuu ongelmiin.

Aihe on monimuotoinen ja pitkä. Elämämmekaari on pitkä. Matkan varrella voi jokainen tehdä virheitä, mutta tärkeintä on silloin heti muiden pystyvän siihen puuttumaan, jotta ei ajaudu ns. huonoille teille. Emme ole yksin vaan yhdessä vaikuttamassa, jotta muista ja itsestämme tulee sellaisia, jotka eivät aiheuta ongelmia toisille.


MITÄ MINÄ TEKISIN, KUNTAPOLITIIKKONA HELSINGISSÄ ?

Minulla on jo mielipide ja se hyvä asia, mutta se ei ole todennäköisesti oikea. Näin sanon, koska aihe on iso ja sitä on yritetty eri toimin ratkaista kymmmeniä vuosia. Lisäksi pidän asiantuntijoiden ja etenkin ruohonjuuritasolla olevien ihmisten kuulemista ja näkemystä asiaan, jotka arjessa näkevät tätä. Faktat puhuu puolestaan ja ratkaisuja sekä keinoja sitä kautta. Ei politiikon tule olla ”jumala”, joka määrää miten olisi oikein nyt tehtävä: esim. lisää rahaa ennaltaehkäisyyn, vartijat kouluun jne. EI!

Mielestäni on paljon asioita, joita tehdään ja kokeillaan mikä toimii ja mikä ei. Tällä hetkellä kouluissa on mm. #hätävilkku – #kiusaamisvilkkunappi toimintoa, jolloin voi ilmoittaa asiasta. Lisäksi on jo joitain sähköisiä kiusaamisnappeja, joissa voi ilmoittaa asiasta. Mikäli näistä hyviä kokemuksia ja prosessit etenee tätä kautta on se hyvä asia.

Laitamme miljoonia tähän kiusaamisen vastasiin ohjelmiin ja on erilaisia monimutkaisia ohjeita opettajien työkaluksi. Tärkeintä arjessa on, että kiusaaminen huomataa, siihen puututaan ja siitä on seuraukset.

Tiedämme monia asioita, jotka aiheuttavat kiusaamistilanteita. Näihin tulee puuttua jo ennaltaehkäisevästi, jossa huoltajat ovat keskiössä ja sitten tehokkaasti muut tahot: lastentukijärjestöt, psykologit, lastensuojelu ja vakavissa tapauksissa poliisi. Koulutusohjelmissa tulisi kiinnittää isosti huomiota tähän, jotta se tukisi hyvää kasvatusta. Koulu on opettamisen lisäksi myös kasvattaja. Kasvattajana tosin koulun tulisi saada velvoittamaan vanhemmat mukaan siihen.

On lukuisi tarinoita ja ongelmia mitä on tullut kiusaamisesta. Mielestäni kouluissa esimerkiksi opettajia tulisi valvoa, miten he kiusaamisiin puuttuvat. Toisaalta tulisi valvoa myös sitä miten vanhempia velvoitetaan ottamaan mukaan lapsensa kiusaamisen lopettamisessa. Mikäli toimet eivät auta, on seuraavat askeleet, psykologit, asiaan erikoistuvien järjestöjen toimet, lastensuojelu ja poliisi. Mielestäni lasten vanhemmat tulisi asettaa myös tämän avun piiriin mikäli huomataa, että myös vanhemmat oireilevat.


Itse uskon, että asioihin puuttuminen ja siitä puhuminen yhteiskunnassa auttavat asian edistämisessä. Toisaalta löydämme myös juurisyyt siihen, miksi ongelmia tulee. Näitä ongelmia tulee välttää, polittisessa päätöksenteossa, kun päätetään erinäisistä asioista.

Monesti erilaiset pahoinvointi oireet johtuvat perhetaustasta, perheen asettamista omista arvoistaan – jotka eivät ole yhtenäiset suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Yksi syy voi olla kasvatuksen ja läheisyyyden/turvanpuute: huoltajien laiminlyönti kasvatuksessa. Sosioekonominen tausta saattaa vaikuttaa osalla välillisesti (ko. asia ei kuitenkaan ole kuitenkaan useimmiten se perimmäinen syy lapsen pahoinvointiin). Näiden lisäksi myös esimerkiksi harrastusten puute voi olla syynä sekä yhteenkuulumattomuuden tunne tai hyväksymättömyyden tunne tai näköalattomuus tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa. Huoltajien päihdeongelmat, mielenterveysongelmat jne. ovat erityisen isoja ongelmia myös nuoren hyvinvoivaan kasvuun.

Asiat ovat monisyisiä, mutta lopulta yksinkertaisia. Mikäli ihmiset voivat hyvin, myös heidän jälkipolvensa voivat hyvin. Yhteiskunta tulee laittaa kuitenkin monipuolisesti resursseja tukemaan ihmisiä omalla polullaan. Ennaltaehkäiseviin toimiin tulee panostaa ja lapsille – nuorille tulee tarjota  harrastusmahdollisuuksia ja näköaloja hyvinvoivaan tulevaisuuteen.

Mikäli ihmiset ovat muualta tänne tulleita, on erityisen tärkeätä velvoittaa heidät yhteiskuntaan mukaan työllä ja kielemme tuntemisella sekä suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan tulevana. On erityisen huono asia, mikäli eri taustoista tulleet ovat vain samantaustalaisten kanssa, jolloin elävät niin sanotusti omassa yhteiskunnassaan yhteiskunnan sisällä – näin ei saa olla.

Huoltajien omiin ongelmiin tulee puuttua vahvasti ja se koskee kaikkia yhteiskunnan luokkia. Yhteiskuntaluokasta riippumatta vanhemmat voivat laiminlyödä kasvatusta ja se vaikuttaa lapseen. Huoltajien vastuuta ja seurauksia sen laiminlyönnistä tulisikin lisätä tässä lasten ongelmissa. Nyt ollaan huolissaan vain lapsesta – vaikka ongelman aloittaja onkin huoltaja.


Ennaltaehkäiseviä toimia tulee lisätä paljon ja ongelmia tuottaineita syy-seuraussuhteita tulee kitkeä pois. Uskoisin näillä olevan myöskin kiusaamisen ja lasten pahoinnin syy-seuraussuhteita. Tilastoja tarkastellessa nämä huomataan ja mielestäni tämänlaista ongelman jatkumista ei saisi nykyisissä mittakaavoissa tukea. Ko. asia muuten syö entistä enemmän resursseja ja yhteiskunnalla kulut lisääntyy niin avunpalveluntarjomisen vuoksi, ennaltaehkäisyn vuoksi ja vähentyvin verotulojen vuoksi.


Pahoittelen pitkää kirjoittelua.. hieman poukkoilevaa kirjoittelua..toistoa…Aihe on iso ja ongelmanratkaisuja monia, mutta ongelmiin tulee puuttua heti ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevästi. Faktatiedot puhuvat puolestaan ja niitä tulisikin monesti seurata päätöksenteossa enemmänkin.

 

 

0
antti-rahkola
Liike Nyt Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen 38-vuotias yrittäjä ja asustelen Koillis-Helsingissä pienen poikani ja vaimoni kanssa. Olen ollut monessa mukana ja mielestäni elämässä pitääkin olla aina uusi polkuja. Itse olen myös polkuja luonnut maailmaa pääasiassa reppuselässä kiertäen, opiskellen Liikunnan alalta AMK-tutkinnon ja monipuolisesti erilaisia töitä tehden.

Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja haluan aina luoda parempaa ja kehittää parempaa. En voi sietää, mikäli on nähtävissä vääryyttä tai toimimattomuutta, jota voisi kuitenkin muuttaa mikäli on vain halua ja tahtoa siihen. Politiikka on keino vaikuttaa asioihin ja siksi mukaan nyt ensimmäistä kertaa lähdin. Haluan aidosti auttaa ihmisiä, kuntaamme ja maatamme pysymään elinvoimaisena ja olla hyvinvoiva. Kaikki olemme tärkeitä ja apua aina oltava lähellä sitä tarvittaessa. Mekanismimme hyvään elämään tulee kuitenkin turvata ja se vaatii monenlaisia toimia. Välitän ihmisistä ja siitä, että asiat on niin - että epäoikeudenmukaisuutta ei ole ympärillämme - ihminen on keskiössä - ja jokainen päättää mitä hyvään elämäänsä valitsee.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu