Ansaitut työeläkkeet nauttivat perustuslain suojaa

Bruttokansantuotteen kehitys Suomessa ja naapurimaissa.

Ansaitut työeläkkeet nauttivat perustuslain suojaa

Ansaitun omaisuuden suoja on yksi keskeinen elementti demokraattisten valtioiden perustuslaissa, kuten myös EU:n perussopimuksissa. Kansandemokratioissa tällaista omaisuuden suojaa ei ole ja ansaittu omaisuus voidaan sosialisoida, kuten edesmenneessä Itä-Saksassa tehtiin.

Suomessa 3 500 euron kuukausipalkasta maksetaan työeläkemaksuja noin 854 euroa kuukaudessa. Korkoa korolle laskemalla tästä kertyy yli miljoonaa euroa 40 vuoden työuran jälkeen, jos rahaston keskimääräinen vuosituotto on 7 prosenttia ja inflaatio on 3 prosenttia.

Ikävä kyllä vain 16,7 prosenttia eläkemaksuista rahastoidaan, mutta siitäkin huolimatta työeläkeyhtiöiden rahat ovat riittäneet toistaiseksi hyvin eläkkeiden maksuun. Eli eläkeläiset ovat eläkkeensä itse ansainneet.

Eläkkeitä on kahdenlaisia: eläkeyhtiöiden maksamat työeläkkeet ja pienemmät valtion maksamat kansaneläkkeet. Työeläkkeiden leikkaukset eivät säästä valtion rahaa – sen sijaan ne pienentävät valtion ja kuntien verotuloja, koska työeläkkeistä maksetaan veroa enemmän kuin palkkatuloista.

Työeläkkeiden vuosittaiset korotukset ovat perinteisesti olleet pienempiä kuin palkkojen korotukset, koska vuoden 1996 alusta siirryttiin ns. taitettuun indeksiin, jossa palkkojen muutosten vaikutus on vain 20 prosenttia ja hintojen muutosten vaikutus on 80 prosenttia. Tämä leikkuri pienentää eläkkeitä automaattisesti.

Nyt kahtena viime vuotena eläkkeet nousivat vähän enemmän kuin palkat, koska inflaatio oli poikkeuksellisen suuri. Tämä ohimenevä ilmiö ei ole kuitenkaan riittävä perustelu lisäleikkauksille.

Todellisia säästöjä saadaan aikaan nostamalla eläkeikää, kuten viime vuosina on tehty. Tällöinkin tulee ottaa huomioon, että työtehtävien kuluttavuudessa ja ihmisten jaksamisessa on suuria eroja.

Poliittisten puolueiden kannattaa myös muistaa eläkkeitä miettiessään, että eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa ja he ovat parhaassa äänestysiässä.

Seniorit käyttävät runsaasti julkisia palveluja, joiden hintataso riippuu eläkkeen suuruudesta. Esimerkiksi palveluasumisen maksuina hyvinvointialueet laskuttavat asiakkaalta lähes koko eläkkeen. Jos eläkkeitä lasketaan, niin hyvinvointialueiden ja yksityisten palvelulaitosten tulot vähenevät samassa suhteessa.

Nykyiset eläkeläiset ovat ensin maksaneet omat opintonsa opintolainoilla ja kesätöillä. Tämän jälkeen he ovat veroillaan maksaneet tämän nykyisen aktiiviväestön opinto- ja asumistuet, vanhempainrahat sekä rakentaneet tämän yhteiskunnan sosiaaliset ja tekniset palvelut.

Lisäksi he ovat maksaneet edellisen sodan kokeneen sukupolven eläkkeet työeläkemaksujen muodossa. Nyt heidän pitäisi vielä tinkiä itse ansaituista eläkkeistään. Tämä ei kuulosta sukupolvien väliseltä tasa-arvolta.

Julkisen talouden leikkauskeskusteluissa on osin vajottu pikkulasten tasolle. Keskustellaan siitä, miten kakkua jaetaan, kun meidän pitäisi keskustella siitä, miten jaettavaa kakkua tehdään lisää. Elinvoimainen talouselämä ja teollisuus sekä lapset ovat hyvinvoinnin, sosiaaliturvan ja eläkkeiden perusta.

Suomessa talouselämän ja yritysten toimintaedellytyksiä on johdonmukaisesti ajettu alas viimeisten 15 vuoden aikana epärealististen työ- ja ympäristölainsäädännön sekä sosiaalitukien avulla. Naapurimaihin verrattuna Suomen bruttokansantuotteen kehitys on ollut erittäin murheellista seurattavaa, kuten oheisesta kuvasta nähdään.

Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden nimissä ei ole perusteltua turvata hyvää elintasoa niille työikäisille ja työkykyisille ihmisille, jotka eivät halua osallistua työllään tämän yhteiskunnan rakentamiseen. Sen sijaan meidän tulee turvata yhteiskunnan heikoimpien toimeentulo.

Tarvitsemme sellaisen sosiaaliturvajärjestelmän, jossa yhden luukun kautta arvioidaan asiakkaan elämäntilanne ja sosiaalitukien tarpeet, siten että asiakas voi olla varma siitä, että töiden tekeminen kannattaa aina.

Eläkeläisten eläkkeiden leikkaus ei tuo merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle, varsinkaan jos leikkaukset siirtävät heidät yhteiskunnan muiden tukien asiakkaiksi. Rahojen siirto taskusta toiseen ei säästä yhteiskunnan rahoja.

Antti Roine, Ulvila 7.4.2024
_____________________
JULKAISTU:
8.4.2024 Suomenmaa
9.4.2024 Sydän-Satakunta
11.4.2024 Ulvilan Seutu
18.4.2024 Forssan Lehti

BKT_kehitys_Eurostat

Tyoelakelaskin-02-01-2024

antti-roine
Kokoomus Ulvila

Antti Roine työskentelee teknologia johtajana monikansallisessa tiimissä, joka kehittää HSC Chemistry mallinnus- ja simulointiohjelmistoa, jonka avulla suunnitellaan tehokkaita ja ympäristöystävällisiä metallien ja kemikaalien valmistusprosesseja. Samoja malleja käytetään myös prosessien digitaalisten kaksosten aivoina ja laskentamoottoreina. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori.

Toimiva yhteiskunta on hyvinvointimme perusta. Yhteiskuntaa voidaan kehittää esimerkiksi työn, harrastusten ja kirjoittamisen kautta. Viime kädessä kuitenkin poliittinen päätöksenteko määrää kehityksen suunnan, siksi haluan osallistua myös tämän keinon avulla yhteiskunnan rakentamiseen.

Kestävä hyvinvointi perustuu menestyviin yksityisiin yrityksiin, jotka tuovat yhteiskuntaan työtä ja rahaa. Kestävä tulevaisuus perustuu lapsiin, onnellisiin perheisiin, laadukkaaseen päivähoitoon ja koulutukseen. Haluan olla mukana rakentamassa kestävää yhteiskuntaa tukemalla positiivista yritysmyönteistä ilmapiiriä, laadukkaiden peruspalvelujen kehitystä, kulttuuria ja ympäristön suojelua.

Tulevaisuus rakennetaan tänään. Menneitä ei kannata liikaa murehtia, mutta kokemuksista kannattaa oppia. Tulevaisuutta kannattaa suunnitella, mutta vain tänään voimme muuttaa maailmaa.

Antti Roine on valittu 2021 Ulvilan kaupunginvaltuustoon ja tarkastuslautakuntaan, sekä Satakunnan maakuntavaltuustoon. Lisäksi hän on Satakuntaliiton ja Satakunnan hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien varajäsen.

https://fi.linkedin.com/in/antti-roine-83169912b

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu