Hallitusvastuun pakoilu on äänestäjien pettämistä
Hallitusvastuun pakoilu on äänestäjien pettämistä
Tärkeimmät päätökset tehdään hallituksessa – oli kyse yrityksestä, yhdistyksestä, kunnasta tai valtiosta. Yhtiökokoukset, valtuustot ja eduskunta toimivat pitkälti hallitusten päätösten kumileimasimina, koska hallitus päättää esille otettavat asiat ja esitysten sanamuodot.
Tässä mielessä on kerrassaan kummallista, että eduskuntaan valitut puolueet jo etukäteen sanoutuvat irti hallitusvastuusta, esittävät ylimitoitettuja vaatimuksia hallitusohjelmaan tai eivät edes vastaa hallitustunnustelijan kysymyksiin. Miksi ihmeessä puolue haluaa eduskuntaan, jos se ei halua ajaa omien äänestäjiensä asioita hallituksessa?
Ruotsalainen kansanpuolue on hyvä esimerkki puolueesta, joka on aktiivisesti ottanut osaa hallitusvastuuseen ja saanut omien kannattajiensa äänen kuuluviin hallitusten päätöksenteossa. Monien hallitusvuosien aikana puolueen kumulatiivinen vaikutus on ollut merkittävä koko Suomen kannalta.
Myös Kristillisdemokraatit ovat onnistuneet edistämään oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehitystä kristillisten arvojen ja monien vuosien hallitustyöskentelyn kautta. Kehittämällä raamatuntulkintaa inhimillisempään suuntaan tätä vaikutusta voitaisiin vielä merkittävästi kasvattaa.
Sosiaalidemokraatit ovat ansiokkaasti ajaneet kattavaa sosiaaliturvaa, joka on kestävän yhteiskunnan yksi perusjalka. Ikävä kyllä, he ovat liian usein unohtaneet, että yritysten taloudellinen hyvinvointi on toinen kestävän yhteiskunnan perusjalka. Lainaa on helppo ottaa ja veroja kiristää, mutta pidemmän päälle lopputulos on huono.
Keskustapuolue on perinteisesti ajanut maaseudun ja maakuntien tärkeitä asioita ja osallistunut kiitettävästi hallitusten työskentelyyn. Viime aikoina se ei kuitenkaan ole onnistunut hallitustyöskentelyssä edistämään kannattajilleen tärkeitä arvoja. Tässä tilanteessa käsien nostaminen pystyyn ei ole oikea ratkaisu.
Kokoomuksen näkökulman mukaan yritysten ja talouselämän menestys on kestävän yhteiskunnan perusta. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa voi menestyä työn ja yrittämisen avulla. Kansalaisten tulisi olla aina varmoja siitä, että töitä tekemällä ansiot kasvavat. Jatkossa puolueen kannattaisi katsoa asioita myös huono-osaisten ihmisten näkökulmasta, koska ihmiset ovat erilaisia.
Olen aina ihaillut Vihreä liiton kannattajien rohkeutta, kun he puolustavat luontoarvoja ja kestävää kehitystä. Tämä työ perustuu kuitenkin liian usein tunteeseen ja mututieteeseen. Paljon parempiin tuloksiin päästäisiin jos kokonaisuus otettaisiin huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Vasemmistoliitto tavoittelee oikeudenmukaista maailmantaloutta, joka on hyvä tavoite. En kuitenkaan usko, että tätä tavoitetta saavutetaan kommunismin avulla, koska yhdessäkään testissä tällainen järjestelmä ei ole tuottanut tasa-arvoa ja hyvinvointia.
Perussuomalaiset ajavat monia ihmisille tärkeitä paikallisia asioita. Puolueen mukaan ratkaisu kaikkiin ongelmiin on EU-ero ja paluu Suomen markkaan, tämä ei kuitenkaan vakuuta kaikkia äänestäjiä.
Oikeastaan lähes kaikilla puolueilla on samat tavoitteet – ihmisten hyvinvointi ja kestävä kehitys, mutta keinot ovat erilaisia. Tässä mielessä luulisi, että kaikki puolueet haluaisivat osallistua rakentavasti hallitusneuvotteluihin.
Myös äänestäjien tulisi vihdoin ymmärtää, että yleensä oma puolue saavuttaa paljon enemmän tinkimällä vähän omista tavoitteistaan ja menemällä hallitukseen – kuin jättäytymällä oppositioon kannatuksen kasvun toivossa.
Antti Roine, Ulvila 19.4.2023
JULKAISTU:
21.4.2023 Turun Sanomat
21.4.2023 Sydän-Satakunta
24.4.2023 Merikarvia-lehti
25.4.2023 Satakunnan Kansa
26.4.2023 Ulvilan Seutu
26.4.2023 Ilkka-Pohjalainen
Aika passeli inventaarion paikka. Mitenhän hartaasti näitä on tapana hautoa, tai edes aktiivisesti, vai meneekö jälkimmäinen yleensä (M/m)aan tavan mukaan överipuolelle.
Nykyään jonkin verran perätään laadun päälle, ja tämä liitetään osuvuuteen ja tehokkuuteen, ts myös siihen, ettei tehdä hankalasti huti, ja tosiaan vahvan vievästi ja kuormittavuutta aiheuttaen.
Kommentti on yleisluontoinen. Tuli mieleen Tony Tunderfeldtin luennolta, jossa kertoi uusista parisuhteen odotuksista.
Siinä mielessä aiheeseen koplattava teema, että voi olla osa sellaista kehityksellisyysodotusilmapiiriä (ark. toimivuus), joka pitää sisällään sellaista kulkuodotusväännettä, josta odottaa muutakin kuin vakavahenkistä pysähdystä, mutta sitäkin enemmän pseudotoimivaa, tai jotain kautta viimein sitä velkavetoisuuden kumulaa.
Kun kommunismi ei oikein toimi, ja yhteisestä otetaan, tuottamispuolen minimoituessa monissa yhteyksissä, näissä ei oikein ajatella keinoja, joihin toista kautta on pyrkyä, ja tosiaan vahvemmin. Tämä selittää paitsi parempien tulosten esiintyvyyden, niin toisaalta hajoitusta ja ongelmaseurauksia.
Jälkimmäinen kappale jotenkin napakammin, jotta toimintamahdollisuuksista, ja etenkin seurauksista voisi ajatella sitä, mitä ne oikeasti ovat olleet nykyisellä linjalla. Itä on tässä mielessä nähtävissä käytännön oppositiona, vaikka kannatus on ollut marginaalista, kuin mitä marginaalipuolueilla muutenkin.
Iso totuus voi olla vaikea, ja tässä voi tarkoittaa vain sitä, mikä toimii, ja mistä ei ole niin odottaa. Kun jotain tehtävä, tällaisen olemassolon edellytyspuolen, nykyodotuksin, voi helposti unohtaa, tai jättää taka-alalle.
Ilmoita asiaton viesti
Tietääkseni Marinin hallitus tuki yrittäjiä aika avokätöisesti ja näin esti konkursseja
Ilmoita asiaton viesti
Hei Jaakko,
Mistä johtuu, että:
– Suomessa palkat ovat alhaisemmat kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa?
– Suomessa veroaste on korkeampi kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa?
– Bruttokansantuote kasvaa Suomessa hitaammin kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa?
https://www.verkkouutiset.fi/a/pysayttavat-luvut-nain-suomi-jai-jalkeen-muista-pohjoismaista/#861120e0
Jos yhteiskunta ja yritykset toimivat terveellä pohjalla, niin hallituksen ei tarvitse tukea avokätisesti yrityksiä verorahoilla…. Vai mitä mieltä olet ?
Ilmoita asiaton viesti
Se on tuhannentaalan kysymys. Olin itse aikanaan Ruotsissa töissä 1970-luvulla ja silloin erot olivat jo melkoiset. No yrityksiä tuettiin pandemian aikana poikkeuksellisesti, ja hyvä niin. Kuten tänään uutisissa TV1 klo18.00 tuli ilmi, että sota on nostanut raaka-aineiden hintaa ja pienet kivijalka yritykset ovat vaikeuksissa.
Olen ihmetellyt sitä miksi jäämme palkoissa jalkoihin, en nää muuta syytä siihen kuin, että ay-liike ei uskalla vaatia tarpeeksi suuria korotuksia. Tarvittaisiin Wällärin kaltainen mies johtoon, niin olisi ehkä mahdollisuus tasoittaa eroa, mutta yksi toinenkin merkittävä syy on ainakin Ruotsiin verrattaessa, vientiteollisuuden moninaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä usko, että pelkästään vaatimalla lisää liksaa homma korjaantuu. Tärkein keino on lisätä työn tuottavuutta ja helpottaa ideoiden muuttamista kansainvälisiksi tuotteiksi. Sitten firmoilla on varaa maksaa parempaa palkkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrohan miten nostat työntuottavuutta?
Ilmoita asiaton viesti
”Hallitusvastuun pakoilu on äänestäjien pettämistä”
Risto Ryille kerottiin, että se on rintamakarkuruutta.
Ilmoita asiaton viesti
Saanen ja kehdanneen kysyä kuinka paljon
”johtajana monikansallisessa tiimissä, joka kehittää HSC Chemistry mallinnus- ja simulointiohjelmistoa, jonka avulla suunnitellaan tehokkaita ja ympäristöystävällisiä metallien ja kemikaalien valmistusprosesseja”
tämän johtajuuden palkasta muodostuu julkisen verovaroin kustannetuista euroista?
Ilmoita asiaton viesti
Hei Tommi,
En tiedä mitä haet, mutta hyvä että kehtasit kysyä.
HSC softan avulla Suomesta on myyty monia 10 – 500 miljoonan euron tehtaita maailmalle, joilla tuotetaan metalleja ja kemikaaleja.
Softan lisenssejä on myyty yli 50 maahan. Harva suomalainen tieteellinen softa on tähän pystynyt – ehkä ei mikään muu.
Tällä pohjalla väittäisin, että johtajuuden palkka on tuonut melkoisen määrän veroja valtion ja kuntien kassoihin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti