Lapset ovat kestävän tulevaisuuden perusta

Lapset ovat kestävän tulevaisuuden perusta

Maakuntien monien ongelmien perussyy on alhainen syntyvyys ja työikäisien ihmisten muuttoliike suuriin kasvukeskuksiin. Tämän seurauksena elinkeinoelämä ja palvelut supistuvat. Samalla osaavan työvoiman saatavuus ja huoltosuhde heikkenevät, jotka laskevat kuntien elinvoimaa.

Ikäpolvien pieneneminen johtuu pääosin monista perheeseen ja lastenkasvatukseen liittyvistä normeista ja ennakkokäsityksistä, joilla ei ole faktapohjaa.

Luonto on tarkoittanut, että lapset tehdään nuorena. Tästä huolimatta yhteiskuntaan sitkeästi juurtuneen käsityksen mukaan, lapset tulisi hankkia vasta 30–40-vuotiaana, kun vanhempien koulutus, työura ja talous ovat kunnossa.

Naisten hedelmällisyys on huipussaan noin 18-vuotiaana – tällöin todennäköisyys tulla raskaaksi vuoden yrittämisellä on yli 90 %. Sen jälkeen todennäköisyys laskee nopeasti, 30-vuotiaana se on enää 63 %, 40-vuotiaana 35 %, 45-vuotiaana 5 %, ja 50-vuotiaana hedelmällisyys on lähes nolla.

Lisäksi keskenmenon riski kasvaa merkittävästi 35-ikävuoden jälkeen. Miestenkin hedelmällisyys laskee nopeasti vuosien myötä, mutta jatkuu pidempään kuin naisilla.

Haluttaessa järkevin lastenhankinta ikä voitaisiin selvittää Suomen terveys- ja verovirastojen arkistoista vertaamalla vanhempien lasten hankintaikää lasten yhteiskunnalliseen menestykseen.

Elämän koulussa perheen perustaminen ja lasten kasvatus edustavat korkeinta yliopistotasoa. Tässä mielessä näitä opintoja ei ole mitään syytä lykätä liian pitkälle.

Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, joka parhaimmillaan opettaa vanhemmille ja lapsille kärsivällisyyden, altruismin, suvaitsevuuden ja pitkämielisyyden hyveitä.

Vanhempien tavoitteena tulisi olla luottamuksen synnyttäminen lapsiin, jotta lapset oppivat, että yhteiskunnassa on myös ihmisiä, joihin voi luottaa. Ilman luottamusta ja ihmisten välistä rakkautta toimivaa yhteiskuntaa on vaikea rakentaa.

Monet vanhemmat eivät halua synnyttää lapsia, koska he kokevat tämän yhteiskunnan pahaksi ja vihamieliseksi paikaksi. Totuus kuitenkin on, että koskaan Suomen historiassa lapsilla ei ole ollut paremmat edellytykset terveeseen elämään, koulutukseen ja hyvinvointiin – kuin nyt.

Vanhat sukukertomukset antavat hyvän kuvan entisajan todellisuudesta, jossa kuoltiin nuorena, asuttiin ahtaasti ja elettiin ilman koulutusta. Kummallista on, että nykyään niissä maissa missä elintaso on matalin, lapsia syntyy eniten.

Jotkut vanhemmat uskovat, että maailma pelastuu, jos suomalaiset eivät hanki lapsia. Käytännössä kuitenkin elinvoimainen yhteiskunta, hyvä elintaso ja korkea koulusivistys antavat parhaan pohjan ympäristömme suojelulle. Lasten hankinta on siis iloinen ekoteko, jos lapsi saa huolehtivat vanhemmat.

Monet ajattelevat, että nykyinen yhteiskunta lainaa lapsiltamme, vaikka todellisuudessa rakennamme yhteiskuntaa lapsiamme varten. Historian valossa katsottuna nykyisten lasten mahdollisuudet hyvään elämään ovat moninkertaisesti suurempia kuin kuninkailla sata vuotta sitten.

Elämämme ei ole tasapuolista – kaikki eivät voi saada lapsia. Tärkeintä on kuitenkin käyttää viisaasti ne mahdollisuudet ja resurssit, jotka elämä on meille antanut. Enempää meiltä ei vaadita.

Yhteiskuntamme kestävä tulevaisuus voidaan turvata luomalla nuoriin uskoa tulevaisuuteen – ja kehittämällä lainsäädäntöä, opintotukia, vanhempainpäivärahoja ja lapsilisiä siihen suuntaan, että vanhemmat voivat hankkia lapsia siinä iässä missä luonto on sen tarkoittanut ja mikä sopii parhaiten vanhempien elämäntilanteeseen.

Antti Roine, Ulvila 28.12.2022

Hedelmällisyys ja syntyvyys 1900-2021

JULKAISTU:
29.12.2022 Länsi-Suomi
2.1.2023 Satakunnan Kansa
5.1.2023 Ulvilan Seutu

antti-roine
Kokoomus Ulvila

Antti Roine työskentelee teknologia johtajana monikansallisessa tiimissä, joka kehittää HSC Chemistry mallinnus- ja simulointiohjelmistoa, jonka avulla suunnitellaan tehokkaita ja ympäristöystävällisiä metallien ja kemikaalien valmistusprosesseja. Samoja malleja käytetään myös prosessien digitaalisten kaksosten aivoina ja laskentamoottoreina. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori.

Toimiva yhteiskunta on hyvinvointimme perusta. Yhteiskuntaa voidaan kehittää esimerkiksi työn, harrastusten ja kirjoittamisen kautta. Viime kädessä kuitenkin poliittinen päätöksenteko määrää kehityksen suunnan, siksi haluan osallistua myös tämän keinon avulla yhteiskunnan rakentamiseen.

Kestävä hyvinvointi perustuu menestyviin yksityisiin yrityksiin, jotka tuovat yhteiskuntaan työtä ja rahaa. Kestävä tulevaisuus perustuu lapsiin, onnellisiin perheisiin, laadukkaaseen päivähoitoon ja koulutukseen. Haluan olla mukana rakentamassa kestävää yhteiskuntaa tukemalla positiivista yritysmyönteistä ilmapiiriä, laadukkaiden peruspalvelujen kehitystä, kulttuuria ja ympäristön suojelua.

Tulevaisuus rakennetaan tänään. Menneitä ei kannata liikaa murehtia, mutta kokemuksista kannattaa oppia. Tulevaisuutta kannattaa suunnitella, mutta vain tänään voimme muuttaa maailmaa.

Antti Roine on valittu 2021 Ulvilan kaupunginvaltuustoon ja tarkastuslautakuntaan, sekä Satakunnan maakuntavaltuustoon. Lisäksi hän on Satakuntaliiton ja Satakunnan hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien varajäsen.

https://fi.linkedin.com/in/antti-roine-83169912b

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu