Maakunnat elättävät pääkaupunkiseutua

Maakunnat elättävät pääkaupunkiseutua

Perustuslain mukaan kaikilla suomalaisilla on yhtäläinen oikeus peruspalveluihin, jotka ovat olleet pääosin kuntien vastuulla. Rikkaat kunnat ovat tukeneet köyhien kuntien asukkaita valtionosuusjärjestelmän kautta.

Käytännössä valtio tukee kuntia noin 11 miljardilla eurolla, josta pääkaupunkiseudun neljä kuntaa maksavat tasausta noin 0.5 miljardia euroa, joka on pitkään aiheuttanut kitinää julkisessa keskustelussa.

Suomi elää ulkomaankaupan avulla. Suomen tavaravienti vuonna 2021 oli noin 69 miljardia. Maakunnilla on merkittävä vaikutus Suomen kauppataseeseen. Monissa maakunnissa asukasta kohti laskettu vienti on merkittävästi suurempi kuin Uudellamaalla. Esimerkiksi Satakunnassa se on noin kaksinkertainen.

Todennäköisesti maakuntien osuus Suomen viennistä on selvästi suurempi kuin Tullin tilastoista voi päätellä, koska kaikki yritykset eivät erittele vientiä tosiasiallisen tuotantopaikan mukaan, vaan osa luvuista kirjautuu pääkaupunkiseudulla olevan pääkonttorin tai laivauspaikan mukaan.

Samasta syystä johtuen pääkaupunkiseudun kunnat saavat suhteettoman suuren osuuden yritysten yhteisöveroista. Tämä ei ole reilua, koska todellinen raskas työ tehdään maakunnissa.

Kannattaa myös muistaa, että maakunnat vastaavat pääkaupunkiseudun energiahuollosta. Pelkästään Satakunta vastaa kolmasosaa koko Suomen sähköntuotantokapasiteetista.

Lisäksi maataloustuet ovat aiheuttaneet närää. Tukien kokonaismäärä on noin 2 miljardia, josta EU maksaa noin puolet. Maa- ja metsätalouden tuotannon arvo on noin 11 miljardia vuodessa.

Todellisuudessa alkutuotanto kuitenkin tukee kasvukeskusten hyvinvointia ja koko Suomen huoltovarmuutta alhaisten tuotantokustannusten kautta. Maatalousyrittäjien keskimääräinen tuntipalkka on vain 6 euroa.

Kaupan keskusliikkeet ovat halpuuttaneet tuotteitaan alkutuottajan kustannuksella, tästä johtuen viljelijän osuus elintarvikkeiden hinnassa on pieni, esimerkiksi leivässä 4%, perunassa 12%, oluessa 1.3%, voissa 2.4%, kananmunissa 28% ja kaurajuomassa 0.9%. Nämä luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen ja MTK:n arvioihin.

Olen markkinatalouden vankka kannattaja. Suomessa kuitenkin elintarvike- ja lannoiteteollisuus, sekä kaupan keskusliikkeet ovat niin keskittyneitä, että käytännössä ne toimivat kartellin tai monopolin tapaan viljelijän suuntaan.

Tästä johtuen niiden tulee ”reiluuttaa” alkutuottajan kiristämistä. Jos ne eivät sitä tee vapaaehtoisesti, niin Suomen hallituksen velvollisuus on puuttua niiden kartellimaiseen toimintaan.

Pääkaupunkiseudulla on noin 60000 työpaikkaa valtion virastoissa, keskushallinnossa ja yrityksissä, jotka voisivat digiaikana olla myös maakunnissa, esimerkkejä ovat Arctia, Alko, YLE, KELA, Veikkaus, VR, Senaatti-kiinteistöt, jne. Yliopistojenkin työpaikoista 42% on Uudellamaalla.

Valtion investoinnit Helsinki-Vantaa lentokenttään ja metroon ovat olleet miljardiluokkaa. Lisäksi lentokentän 20000 työpaikkaa tuovat jatkuvan rahavirran pääkaupunkiseudun kunnille.

En kannata vastakkainasettelua, mutta faktat on hyvä tietää, kun asioista keskustellaan. Faktojen tunnistaminen auttaa, kun yritetään tehdä viisaita johtopäätöksiä ja järkeviä toimenpiteitä.

Maakunnat eivät siis elä pääkaupunkiseudun siivellä. Työikäisen väestön suhteellisen suuri osuus pääkaupunkiseudulla edistää myös kuntien taloutta ja laskee veroäyriä. Eläkeläisten siirtäminen maakunnista Helsinkiin ei kuitenkaan ole kenenkään etujen mukaista.

Paljon järkevämpää on lisätä alueellista tasa-arvoa valtionosuusjärjestelmän kautta; parantaa yritysten toimintaedellytyksiä uusien voimalaitosten avulla; sekä tukea maakuntien elinvoimaa yliopistotasoisen koulutuksen ja hyvien liikenneyhteyksien avulla.

Antti Roine, Ulvila 24.10.2022

JULKAISTU:
26.10.2022 Satakunnan kansa
28.10.2022 Sydän-Satakunta
28.10.2022 Länsi-Suomi

Maakuntien_vientikauppa_2021

Maakunnat_Lähteet_25_10_2022

+6
antti-roine
Kokoomus Ulvila

Antti Roine työskentelee teknologia johtajana monikansallisessa tiimissä, joka kehittää HSC Chemistry mallinnus- ja simulointiohjelmistoa, jonka avulla suunnitellaan tehokkaita ja ympäristöystävällisiä metallien ja kemikaalien valmistusprosesseja. Samoja malleja käytetään myös prosessien digitaalisten kaksosten aivoina ja laskentamoottoreina. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori.

Toimiva yhteiskunta on hyvinvointimme perusta. Yhteiskuntaa voidaan kehittää esimerkiksi työn, harrastusten ja kirjoittamisen kautta. Viime kädessä kuitenkin poliittinen päätöksenteko määrää kehityksen suunnan, siksi haluan osallistua myös tämän keinon avulla yhteiskunnan rakentamiseen.

Kestävä hyvinvointi perustuu menestyviin yksityisiin yrityksiin, jotka tuovat yhteiskuntaan työtä ja rahaa. Kestävä tulevaisuus perustuu lapsiin, onnellisiin perheisiin, laadukkaaseen päivähoitoon ja koulutukseen. Haluan olla mukana rakentamassa kestävää yhteiskuntaa tukemalla positiivista yritysmyönteistä ilmapiiriä, laadukkaiden peruspalvelujen kehitystä, kulttuuria ja ympäristön suojelua.

Tulevaisuus rakennetaan tänään. Menneitä ei kannata liikaa murehtia, mutta kokemuksista kannattaa oppia. Tulevaisuutta kannattaa suunnitella, mutta vain tänään voimme muuttaa maailmaa.

Antti Roine on valittu 2021 Ulvilan kaupunginvaltuustoon ja tarkastuslautakuntaan, sekä Satakunnan maakuntavaltuustoon. Lisäksi hän on Satakuntaliiton ja Satakunnan hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien varajäsen.

https://fi.linkedin.com/in/antti-roine-83169912b

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu