Miksi rumia taloja rakennetaan?
Miksi rumia taloja rakennetaan?
Kaupunkien ja kuntien vetovoimaisuutta yritetään parantaa iskulauseiden ja markkinoinnin avulla. Samalla nykyisten asukkaiden tyytyväisyyttä parannetaan tehokkaasti kehittämällä palveluja, työmarkkinoita ja harrastusmahdollisuuksia.
Ikävä kyllä yksi tärkeimmistä asukastyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä sivuutetaan aivan liian usein.
Rakennetun ympäristömme kauneus on yksi tärkeimpiä asumisviihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tästä johtuen kaupungeissa yleensä kalleimmat asunnot löytyvät vanhasta kulttuuriympäristöstä; samasta syystä turistit matkustavat usein sellaisiin kohteisiin, joista löytyy vanhaa kaunista arkkitehtuuria.
Kauneus ei ole katsojan silmissä – vaan kauneus on matematiikkaa, symmetriaa ja massojen tasapainoa. Aivomme nauttivat näkymistä, jotka noudattavat symmetriaa, erilaisia kaaria, kultaista leikkausta, matemaattisia spiraaleita ja fraktaaleita. Vanhojen rakennusten kauneus ei ole sattumaa, vaan se perustuu näihin perustekijöihin, jotka ovat myös luonnosta löytyvän kauneuden perusta.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen nuoret arkkitehdit halusivat kuitenkin heittää tuhansia vuosia vanhat opit romukoppaan funktionalismin ja modernismin tieltä. Näissä toiminnallisuus ja tarkoitus asetettiin etusijalle betonin ja teräksen avulla, vaikka todellista toiminnallisuutta betonibrutalismista ja peltilaatikoista on yleensä vaikea löytää.
Sama ideologia hallitsee edelleen arkkitehtuurikoulutusta, vaikka rumuus saa ihmisen voimaan jopa fyysisesti pahoin. Psykiatri Anthony Danielsin mukaan huono arkkitehtuuri on vähintään yhtä suuri syy sosiaalisiin ongelmiin, kuin köyhyys ja sosiaaliset epäoikeudenmukaisuudet.
Luonnossa suuret paljaat pinnat, kuten lumilakeus tai silokallio, huokuvat kuolemaa; tällaisessa maisemassa pienetkin yksityiskohdat ovat piristäviä katseenvangitsijoita. Tästä syystä modernistiset rakennukset vetävät graffiteja puoleensa, joilla kylmiin pintoihin saadaan edes jotakin eloa.
Rumaa rakentamista perustellaan kustannussäästöillä, vaikka todellisuudessa kyse on tilaajan ja arkkitehdin kyvyttömyydestä. Kaunis ja kestävä rakentaminen voi olla inan kalliimpaa, mutta se tuo pidemmän päälle säästöjä ihmisten viihtyvyyden muodossa.
Lisäksi monet modernistiset rakennukset vanhenevat erittäin rumasti. Hulevedet ja saasteet likaavat ja pilaavat räystäättömien tasakattoisten rakennusten seinät nopeasti. Räystäiden ja kauniin rakentamisen avulla rakennusten käyttöikää voidaan pidentää, joka on myös järkevää kestävän kehityksen kannalta.
Kunnissa ja kaupungeissa ylin päätäntävalta pitäisi olla valtuustolla. Käytännössä kuitenkin kiireiset virkamiehet päättävät julkisten rakennusten ulkonäöstä, koska heidän tehtävänään on laatia valtuustolle esitettävän lopullisen halvimman vaihtoehdon julkisivukuvat.
Kunnallisdemokratia tulee laajentaa kattamaan myös julkisten rakennusten ulkonäköä koskevia päätöksiä – antamalla hallitukselle ja valtuustolle useampia eri tyylisuuntia edustavia luonnoksia nähtäväksi, ennen kuin merkittävimpien rakennusten lopulliset suunnitelmat tehdään.
Esimerkiksi Porissa 1880-luvulla teatterin luonnoksia pyydettiin kolmelta eri arkkitehtitoimistolta, joista yksi valittiin tekemään tarkemmat suunnitelmat valitun luonnoksen ja tilantarpeiden pohjalta. Lopputuloksesta tuli hieno, vaikka siihen aikaan Porissa oli vain 9000 asukasta.
Käsityö ei ole vanhojen kansallisromanttisten ja uusklassisten Jugend talojen salaisuus, vaan halu tehdä kauniita taloja. Itse asiassa nykytekniikka antaa moninkertaisesti paremmat edellytykset tehdä kauniita rakennuksia kuin 1800-luvun tekniikka; kyse on vain halusta, kyvyistä ja vähän myös budjetista.
Antti Roine, Ulvila 8.5.2022
JULKAISTU:
Suomenmaa 9.5.2022
Länsi-Suomi 10.5.2022
Savon Sanomat 10.5.2022
Satakunnan Kansa 12.5.2022
Aamulehti 12.5.2022
Ilkka-Pohjalainen 12.5.2022
Etelä-Suomen Sanomat 24.5.2022
Arkkitehtuurikapina – facebook ryhmä on hauska aiheen tiimoilta. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Olen myös mukana, hyvä ryhmä !
Ilmoita asiaton viesti
Joo, ovathan vanhat kaupungit idyllisiä. Varmasti nykyään arkkitehdit pienimittakaavaista kaupunkitilaa mielellään piirtäisivät, mutta sen estävät talousohjaus rakentamisessa, tonttitehokkuus, pysäköintinormit, pelastuslaitoksen määräykset, esteettömyysnormit, energiatehokkuus ja sensellaiset seikat. Siltikin, mielestäni rumia taloja rakennettiin erityisesti aluerakentamisen aikana puoli vuosisataa sitten (poikkeuksiakin toki löytyy) mutta ne ajat ovat takanapäin ja nykyään tehdään jo aika viihtyisää kaupunkitilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi Härkönen kirjoitti:
”mielestäni rumia taloja rakennettiin erityisesti aluerakentamisen aikana puoli vuosisataa sitten”
Olen samaa mieltä kanssasi. Nuo betonielementtirakentamisen alku aikoina rakennetut rakennukset edustavat arkkitehtuuria jossa suurin päätäntävalta oli elementtitehtaan työnjohtajalla.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle tärkeimpiä asioita kerrostalossa on, että siellä on talvella riittävän lämmin, melu ei etene runkoääninä, pumput ja ilmastointilaitteet eivät pidä liiallista ääntä, ulko-ovet ja pyöräkellarien ovet eivät jymähtele, askeltöminää yläkerrasta ei kuulu, porrasemeteli ei kuulu huneistoon, vesiputket eivät pidä meteliä, asunto ei sijaitse länsiseinällä (kesällä auringon paiste) ja naapurit eivät metelöi. Nuo asiat kun ovat kunnossa voisi ryhtyä miettimään arkkitehtuuria.
Ilmoita asiaton viesti
> Miksi rumia taloja rakennetaan?
Sitä minäkin olen ihmetellyt vuosien varrella, ainakin kolmen blogin voimalla:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/tallinnan-moderni-arkkitehtuuri-voittaa-helsingin-mennen-tullen/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/279133-sivilisaatiomme-on-vajonnut-alas-arkkitehtuurin-alalla/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ionmittler/358904/
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus blogistin kysymykseen: Arkkitehti on renki, joka tekee mitä isäntä käskee, muutoin työt loppuvat ja joutuu tien päälle. Isäntää kiinnostaa vain yksi asia: kustannusten minimointi, jotta voitto maksimoituu. Kuvitteliko joku muuta rakennusfirmoista?
Ilmoita asiaton viesti
Rumuus ja rakennuksen kustannustehokkuus eivät ole sama asia. Sitä saa, mitä tilaa eli tilaajalla on päävastuu. Lisäksi näyttää siltä, että kuntien rakennusten sopivuutta kaupunkikuvaan valvova elin on lakannut valvomasta. Vallalla oleva yleisin sopivuusehto näyttää olevan, että rakennus ei saa sopia ympäröivien rakennusten yleisilmeiseen. Vallalla suurissa kaupungeissa on tämä WAU-ilmiö, että rakennuksen pitää säväyttää. Onko kukaan kysynyt, että onko tuo säväys plus vai miinus merkkinen enemmistön mielestä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos arkkitehdit saisivat suunnitella vapaasti, niin suurimittainen rakennustuotanto asuintalojen osalta loppuisi lähes kokonaan, koska taloista tulisi niin kalliita, että niitä ei saataisi enää kaupaksi.
Joissakin julkisen rakentamisen kohteissa kun arkkitehtien on annettu mellastaa mielinmäärin niin lopputuloksena on kustannusten vähintään tuplaantuminen tai jopa kolminkertaistuminen.
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että kaunis rakennus on sen kalliimpi kuin ruma rakennus. Tietty jotain korrelaatiota on, mutta mielestäni kyse on enemmänkin suunnittelijan taidoista.
Tietty jos arkkitehdille annetaan täysin vapaat kädet niin rahaa palaa 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Omasta kaupungistani Lappeenrannasta mainittakoon kaupunkikuvan sekavuus keskustassa kun hyvin erilaisia rakennuksia eri aikakausilta. Edustavimmat ja parhaiten ulkonäöllisesti aikaa kestäneet rakennukset keskustan katukuvassa ovat vanhemmat kivitalot.
Pidempään täällä oli keskustelun alla pääkirjaston tulevaisuus, eikä purkamisen mahdollisuuttakaan poissuljettu. Kirjasto edustaa 70-luvun tyyliä ja on massiivinen betoni monumentti keskustassa. Mieleeni tulee jopa jonkinlainen sosialistinen tyyli. Itse kannatin sen säilyttämistä, koska on aikakautensa merkki. Kaupunki päätyi saneeraukseen joka alkaa piakkoin. Kuva kirjastosta Ylen sivulta.
Uusi keskussairaala valmistui 2018 ja rakennuksesta erikoisen teki sen värikäs julkisivu. Iso ja korkea rakennus myös näkyy kauas. Rappauslevyllä vuorattua julkisivua värittää 36 eri väriä. Kuva sairaalasta https://yle.fi/uutiset/3-9834043
Ostoskeskuksissa ja liikerakennuksissa näkee erilaisia ratkaisuja, jotka eivät välttämättä ajattomuutta säilytä. Uusimmassa keskustan korkeassa liikerakennuksessa päädyttiin laajoihin lasipintoihin julkisivussa.
Vanhat puurakennukset keskustassa on pääosin purettu jo muinoin. Toki keskustasta löytyy Suomen vanhin puurakenteinen raatihuone vuodelta 1829. Joskus ns. rakennuksen suojelutarpeeseen herätään aivan liian myöhään kun rakennus on päässyt jo huonoon kuntoon. Jos huonokuntoinen rakennus on yksityisomistuksessa niin ymmärrykseni on omistajan puolella. En paremmin tunne suojelupäätöksiin liittyviä asioita, mutta niiden olisi syytä olla hyvissä ajoin tehtäviä suunnitelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä suunnittelija/arkkitehti kysyy maksajalta mitä hän haluaa. Esimerkiksi Mökki&Huussi tai Remppa tai muutto ohjelmissa maksajilta kysytään mistä he pitävät.
Kaupunkien ja kuntien rakennushankkeissa veronmaksajilta ei kysytä mitään, eikä edes heidän edustajiltaan valtuustoissa. Parhaimmillaan valtuustolle esitetään lopullisen suunnitelman julkisivukuvat – hyväksy tai hylkää periaatteella.
Periaatteessa valtuustolla on ylin valta kunnassa, mutta jostain syystä se ei ulotu rakennusten ulkonäköön. Vaikka rakennetun ympäristön kauneus vaikuttaa merkittävästi kunnan tai kaupungin vetovoimaan ja asukkaiden viihtyvyyteen.
Jos hallitukselle ja valtuustolle näytettäisiin ennen lopullisten suunnitelmien tekoa edes muutamia luonnoksia, niin todennäköisyys hyvän ympäristön syntymiseen paranisi edes vähän. Tietysti se ei takaa mitään, mutta kun asioita työnnetään vuositolkulla hitaasti oikeaan suuntaan, tuloksia alkaa näkyä.
Ilmoita asiaton viesti
On myös surullista, että esim. 50-luvun rintamamiestalot jollaisessa itsekin asun ovat asiantuntevammin, oikeaoppisesti rakennettuja, kuin monet 70-80-lukujen, ”maapohjalaattahometalot…?!”
– Myös esim. ”räystäättömän” Kiasman suunnitteluvirheet ihmetyttää?
Ilmoita asiaton viesti
Raha määrää ja piirtäjä piirtää. Arkkitehdin piirtäjänainen protestoi keittiönurkan toimivuutta ja halusi korjata – ei käynyt tee niinkuin halvin vaihtoehto vaatii ethän sinä itse niissä asu.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme asuneet aivan kaikenlaisissa taloissa ja asunnoissa, jopa 1850 -luvulla rakennetussa kartanossa ”Villanissa” Porvoossa, ja 1900- luvun alussa rakennetussa pehtoorin talossa Artjärvellä.
Niissä oli se henki, mitä taloissa pitää olla ml. aina oikea sijainti suhteessa ympäristöön eli mäellä, peltojen auetessa salista, järven tai meren rantamaisemissa.
Nyt asumme Tampereella saneeratussa entisessä 1900- luvun alun sukkatehtaassa, jossa on 70 cm:n punatiiliset seinät ja huonekorkeus 3,5 m.
Ennen rakentaminen on kunnia-asia arkkitehdille ja myös pysyvä yli 100- vuotinen muisto hänestä, kuten Wivi Lönn jne…
Nykyään rakentamien on ”rahat pois” kertakäyttökulttuurista rumuuden atonaalista sinfoniaa epäsopivassa ympäristössä.
Ilmoita asiaton viesti
Rumia laatikkotaloja rakennetaan, koska ne ovat halvempia ja tuovat gryndereille isommat voitot.
Lisäksi asunnoiksi rakennetaan jopa 15 neliön koppeja, koska niitä mahtuu taloon enemmän myytäväksi.
Ilmoita asiaton viesti