Satakunnan yliopisto

Satakunnan yliopisto

Historia osoittaa, että ne yhteiskunnat ja kaupungit menestyvät, jotka panostavat koulutukseen. Lisäksi tarvitaan sopiva tasapaino eritasoisten koulutusmuotojen välille, jotta kaikki ihmiset saadaan mukaan rakentamaan yhteiskuntaa omien halujensa ja kykyjensä mukaan.

Satakunnan erityispiirre on, että meillä väestön koulutustaso on merkittävästi alhaisempi kuin muissa maakunnissa erityisesti ylempien korkeakoulututkintojen ja tutkijakoulutuksen alueella. Ongelma on, että satakuntalainen nuoriso lähtee opiskelemaan muihin maakuntiin ja jää sille tielleen.

Toisaalta taas korkeakoulutettuja tarvitaan, koska Satakunnassa on maakunnan kokoon nähden paljon vientiteollisuutta, jossa osaajia tarvitaan mm. tuotekehityksen ja kilpailukyvyn turvaamiseen. Lisäksi maakunnan laskevan väestökehityksen taittamiseen tarvitaan myös uusia yritysideoita, joita yliopistojen ajatushautomoissa usein syntyy.

Satakunnan maakuntaliitto käynnisti vuoden 2021 alussa Satakunnan korkeakoulutuksen tilaa ja sen kehittämismahdollisuuksia koskevan selvityksen. Kalervo Väänäsen vetämä ansiokas selvitystyö valmistui viime vuoden kesäkuussa.

Työssä vertailtiin neljää rakenteellista vaihtoehtoa: Uusi yliopisto, etäkampus Porissa, Porin yliopistokeskuksen vahvistaminen ja Satakunnan korkeakoulukonsortio. Lopputuloksena ensisijaisina malleina suositeltiin etäkampusta ja nykyisen yliopistokeskuksen kehittämistä.

Työn tulokset tiivistettiin 15 toimenpide-ehdotukseen. Maakuntajohtajan kokoama työryhmä on käsitellyt näitä ehdotuksia viime syksystä lähtien maakuntahallituksen valvonnassa. Jossain vaiheessa työryhmän esitys tulee valtuuston käsittelyyn.

Ikävä kyllä ainakaan julkisessa Kalervo Väänäsen selvitystyössä ei ole riittävästi kartoitettu oman yliopistovaihtoehdon maakunnalle tuomia hyötyjä; eikä sitä kaikista tärkeintä asiaa, eli minkä alan opintoja ja kursseja Satakunnassa tarvitaan. Lisäksi on tärkeä kartoittaa ne keinot, joilla yliopiston kansainvälistä vetovoimaa lisätään.

Käytännössä valtion perusrahoitus kattaa lähes 60 % yliopistojen kustannuksista, loput katetaan julkisten hankkeiden (Sitra, Business Finland, EU, jne.) ja yritysten rahoituksen avulla. Perusrahoitus perustuu pitkälti valmistuneiden, tieteellisten hankkeiden ja julkaisujen määrään.

Nykyisessä yliopistokeskus mallissa tämä raha menee emoyliopistoille, jotka myös viime kädessä päättävät miten rahat jaetaan ja mitä resursseja Satakuntaan annetaan. Satakunnan omassa yliopistossa rahoitus- ja resurssipäätökset tehtäisiin Satakunnassa.

Satakunnassa tarvitaan ketterää koulutuspolitiikkaa, koska yritysten ja julkisen sektorin tarpeet vaihtelevat nopeasti. Tästä johtuen osa yliopiston professuureista tulee olla määräaikaisia, jotta opetuksen ajantasaisuus ja uudistuminen voidaan turvata.

Tällä hetkellä yrityksissä on pulaa ohjelmistokehittäjistä, jotka ymmärtävät myös matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa. Keinoäly ja Data Science kuulostavat hienoilta, mutta käytännössä eniten tarvetta on taitavista ohjelmistokehittäjistä, jotka nostavat Satakunnan teollisuuden digiaikaan.

Satakunnassa on kaksi suurta varuskuntaa, NATO-yhteensopiva lentokenttä ja satama. Nämä antavat Satakunnan yliopistolle mahdollisuuden saada rahoitusta myös Naton poikkitieteellisistä tutkimushankkeista, jotka lisäävät NATO maiden turvallisuutta.

Viime kädessä Satakunnan korkeakoulutuksen tulevaisuus ja valtion perusrahoituksen taso riippuu omien kansanedustajiemme asiantuntemuksen tasosta ja lobbaus taidoista.

Antti Roine, Ulvila 1.6.2022

JULKAISTU:
1.6.2022 Länsi-Suomi
1.6.2022 Satakunnan Kansa
16.6.2022 Ulvilan Seutu

0
antti-roine
Kokoomus Ulvila

Antti Roine työskentelee teknologia johtajana monikansallisessa tiimissä, joka kehittää HSC Chemistry mallinnus- ja simulointiohjelmistoa, jonka avulla suunnitellaan tehokkaita ja ympäristöystävällisiä metallien ja kemikaalien valmistusprosesseja. Samoja malleja käytetään myös prosessien digitaalisten kaksosten aivoina ja laskentamoottoreina. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori.

Toimiva yhteiskunta on hyvinvointimme perusta. Yhteiskuntaa voidaan kehittää esimerkiksi työn, harrastusten ja kirjoittamisen kautta. Viime kädessä kuitenkin poliittinen päätöksenteko määrää kehityksen suunnan, siksi haluan osallistua myös tämän keinon avulla yhteiskunnan rakentamiseen.

Kestävä hyvinvointi perustuu menestyviin yksityisiin yrityksiin, jotka tuovat yhteiskuntaan työtä ja rahaa. Kestävä tulevaisuus perustuu lapsiin, onnellisiin perheisiin, laadukkaaseen päivähoitoon ja koulutukseen. Haluan olla mukana rakentamassa kestävää yhteiskuntaa tukemalla positiivista yritysmyönteistä ilmapiiriä, laadukkaiden peruspalvelujen kehitystä, kulttuuria ja ympäristön suojelua.

Tulevaisuus rakennetaan tänään. Menneitä ei kannata liikaa murehtia, mutta kokemuksista kannattaa oppia. Tulevaisuutta kannattaa suunnitella, mutta vain tänään voimme muuttaa maailmaa.

Antti Roine on valittu 2021 Ulvilan kaupunginvaltuustoon ja tarkastuslautakuntaan, sekä Satakunnan maakuntavaltuustoon. Lisäksi hän on Satakuntaliiton ja Satakunnan hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien varajäsen.

https://fi.linkedin.com/in/antti-roine-83169912b

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu