Suomen asevarikot eivät vakuuta

Puolustusvoimien vahvuus riippuu henkilöstön motivaatiosta ja modernista aseteknologiasta. Kuva: DALL-E 3.

Suomen asevarikot eivät vakuuta

Koronan yllättäessä asiantuntijat vakuuttivat meille, että maskien ja muiden tarvikkeiden varmuusvarastot riittävät kaikille. Väitteet eivät kuitenkaan perustuneet faktoihin, tarvikkeita oli aivan liian vähän ja ne olivat vääränlaisia. Vasta tositilanteessa herättiin ja tarvikkeita alettiin hankkia paniikissa hintaan mihin tahansa.

Nyt sitten odotellaan, että Venäjä hyökkää johonkin Nato maahan, jonka jälkeen alamme paniikissa hankkia lisää aseita mihin hintaan hyvänsä. Yleensä kysynnän kasvaessa toimitusajat venyvät ja hinnat nousevat.

Asiantuntijat vakuuttelevat, että Suomi on hyvin varautunut sotilaallisiin uhkiin ja varmuusvarastot riittävät, mutta onko Suomen armeijan teknologia ajan tasalla? Ukrainan sota on osoittanut, että sodan teknologia on muuttunut järkyttävän paljon toisen maailmansodan ajoista.

Esimerkiksi maavoimien katapultilla ammuttava kahdeksan vuotta vanha Orbiter-lennokkijärjestelmä vaikuttaa kivikauden tekniikalta Ukrainassa nyt käytössä olevaan drone-teknologiaan verrattuna.

Puolustusvoimien ei tietysti ole viisasta kertoa kaikkia yksityiskohtia lehdistölle, mutta julkisuuteen vuotaneiden tietojen pohjalta vaikuttaa siltä, että aivan liian vähän rahaa ja resursseja panostetaan erilaisiin ohjuksiin, drone-tekniikkaan, robotiikkaan, tekoälyyn, sukellusveneisiin ja hybridisodankäyntiin.

Tietysti uusia F-35 hävittäjiä ja merivoimien aluksia tarvitaan, mutta ne vetävät vihollisen ohjuksia puoleensa kuin magneetit – aivan samoin kuin suuret keskitetyt asevarikot ja voimalaitokset.

Tässä mielessä nykyaikaisin asein varustetut maavoimien liikkuvat yksiköt, ohjuspatterit ja hajautetut pienet asevarikot toimivat paremmin pelotteena hyökkääjää vastaan, kuin visuaalisesti näyttävät hävittäjät ja sota-alukset.

Tärkeitä hankintoja on kyllä tehty, mutta investoinnit ovat käytännössä olleet minimaalisia. Kun katsoo sotaa Ukrainassa, niin tutkia ja ilmatorjuntaohjuksia tarvitaan todella paljon, jotta yksi vihollisen ohjus tai hävittäjä saadaan ammuttua alas. Panostamme aivan liian vähän siihen aseteknologiaan, jolla Ukrainan sodassa on saatu menestystä aikaan.

On kummallista, että Venäjän uhkaa ei tunnistettu Länsi-Euroopassa viimeistään siinä vaiheessa kun Putin hyökkäsi Krimille 2014, vaikka Putin on toiminut alusta lähtien tarkalleen saman diktaattorin käsikirjan mukaan kuin Hitler ja muut hengenheimolaiset.

Kaikkien havaittavissa olevien merkkien perusteella voidaan nähdä, että Venäjä valmistautuu pitkään veriseen sotaan. Siitä huolimatta, Länsi-Euroopan maat eivät vieläkään ota ilmiselviä merkkejä todesta. Ukrainan armeijan tukea pihdataan ja investointeja omiin puolustusvoimiin ja aseteknologiaan jarrutellaan.

Putin tietysti toivoo, että EU- ja Nato-maissa resurssit laitetaan ilmastonmuutokset torjuntaan, kun Venäjällä rahat laitetaan armeijan kehittämiseen. EU:n komission arvion mukaan pelkästään Suomen on maksettava 25 miljardia euroa vuodessa, jos ympäristötavoitteet halutaan saavuttaa.

Ikävä kyllä tärkeästä elinympäristömme suojelusta ei ole kerrassaan mitään hyötyä meille ihmisille, jos Eurooppa tuhotaan ydinaseiden avulla. Yksistään Ukrainan sodan aiheuttamien ympäristötuhojen kompensointi on suunnaton tehtävä, johon Venäjä tuskin vapaaehtoisesti osallistuu.

Ainoa keino estää sodan laajentuminen on vahvistaa merkittävästi Suomen ja muiden Euroopan Nato maiden omaa puolustusvalmiutta; sekä kehittää aseteknologiaa niin paljon, jotta diktaattorit ymmärtävät häviävänsä. Nato on 24 kertaa suurempi talousmahti kuin Venäjä, tässä mielessä kyse on vain halusta ja johtajuudesta.

Antti Roine, Ulvila, 3.3.2024
_________________________________________
JULKAISTU:
4.3.2024 Suomenmaa
5.3.2024 Forssan Lehti
6.3.2024 Ulvilan Seutu

antti-roine
Kokoomus Ulvila

Antti Roine työskentelee teknologia johtajana monikansallisessa tiimissä, joka kehittää HSC Chemistry mallinnus- ja simulointiohjelmistoa, jonka avulla suunnitellaan tehokkaita ja ympäristöystävällisiä metallien ja kemikaalien valmistusprosesseja. Samoja malleja käytetään myös prosessien digitaalisten kaksosten aivoina ja laskentamoottoreina. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori.

Toimiva yhteiskunta on hyvinvointimme perusta. Yhteiskuntaa voidaan kehittää esimerkiksi työn, harrastusten ja kirjoittamisen kautta. Viime kädessä kuitenkin poliittinen päätöksenteko määrää kehityksen suunnan, siksi haluan osallistua myös tämän keinon avulla yhteiskunnan rakentamiseen.

Kestävä hyvinvointi perustuu menestyviin yksityisiin yrityksiin, jotka tuovat yhteiskuntaan työtä ja rahaa. Kestävä tulevaisuus perustuu lapsiin, onnellisiin perheisiin, laadukkaaseen päivähoitoon ja koulutukseen. Haluan olla mukana rakentamassa kestävää yhteiskuntaa tukemalla positiivista yritysmyönteistä ilmapiiriä, laadukkaiden peruspalvelujen kehitystä, kulttuuria ja ympäristön suojelua.

Tulevaisuus rakennetaan tänään. Menneitä ei kannata liikaa murehtia, mutta kokemuksista kannattaa oppia. Tulevaisuutta kannattaa suunnitella, mutta vain tänään voimme muuttaa maailmaa.

Antti Roine on valittu 2021 Ulvilan kaupunginvaltuustoon ja tarkastuslautakuntaan, sekä Satakunnan maakuntavaltuustoon. Lisäksi hän on Satakuntaliiton ja Satakunnan hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien varajäsen.

https://fi.linkedin.com/in/antti-roine-83169912b

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu