Tekoäly – menestys vai katastrofi?
Tekoäly – menestys vai katastrofi?
Hyvinvointimme perustuu siihen osaamiseen, jotka menneet sukupolvet ovat keränneet viimeisen miljoonan vuoden aikana. Seisomme sananmukaisesti jättiläisten hartijoilla.
Pitkän ja työlään opiskelun, sekä kovan työkokemuksen avulla, olemme voineet omia itsellemme hyvin pienen osan tästä massiivisesta pääomasta.
Perinteisesti tämä opittu osaaminen on tehnyt ihmisyksilöistä yhteiskunnalle arvokkaita ammattimiehiä, asiantuntijoita ja taiteilijoita, jotka ansaitsevat työllään ja yrityksillään toimeentulonsa.
Tekoälyä opetetaan samalla tavalla olemassa olevan tiedon avulla, josta suuri osa on jo kerätty nettiin suurten yritysten kuten Google toimesta – ilmaiseksi ja tekijänoikeuksista mitään välittämättä.
Tämän lisäksi tekoäly voi käytännössä varastaa ilmaiseksi nykyisten lakimiesten, lääkärien, insinöörien, johtajien ja taiteilijoiden osaamisen vain seuraamalla heidän toimintaansa.
Tähän asti yritysten, organisaatioiden ja yhteiskunnan tärkein voimavara ovat olleet osaavat ihmiset, jotka osaava tekoäly vähitellen syrjäyttää.
Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan tärkein omaisuus – tieto ja osaaminen – siirretään ihmisiltä tunteettomien koneiden hallintaan.
Käytännössä tämä johtaa ennennäkemättömän suureen omaisuuden siirtoon, kun ihmiskunnan yhteinen perintö siirretään kahdeksalta miljardilta ihmiseltä muutaman suuren tekoälyfirman omistukseen.
Tekoälyfirman bisnesidea perustuu siihen, että tekolääkärin monistaminen ei maksa mitään, mutta ihmislääkärin kloonaaminen on vaikeaa.
Tekoäly muuttaa yhteiskunnan oikeudellisia ja taloudellisia perusteita ratkaisevasti, siksi tarvitsemme vastauksia moniin kysymyksiin, jotta voimme varautua tuleviin uhkakuviin.
Mistä ihmisille maksetaan palkkaa, jos tekoälyn ohjaamat koneet tekevät kaiken paremmin? Miten yhteiskunnan toiminnat rahoitetaan? Kuka kantaa vastuun jos tekoäly tekee päätöksiä?
Kuka omistaa tekijänoikeudet, jos tekoäly artisti on ottanut oppia mm. Olavi Virralta, Topi Sorsakoskelta ja Beatlesilta – ja lyö kaikki ihmisartistit laudalta?
Demokraattisissa maissa tekoälyn kehitystä ei kuitenkaan kannata jarruttaa, koska diktatuurit haaveilevat maailmanvallasta tekoälyn avittaman armeijan, propagandan ja ihmisten valvonnan avulla. Demokratioissa päättäjien hälytyskellojen olisi pitänyt soida punaisina jo 20 vuotta.
Tekoäly tulee tehostamaan asiantuntijoiden työtä – ja siksi se vaikuttaa aluksi täysin vaarattomalta. Mutta vähitellen se oppii toimimaan nopeammin ja tehokkaammin kuin mentorinsa – ilman luovuuden, tunteiden, etiikan, sielun ja hengen edistämää viisautta.
Tarvitsemme paljon uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikkien päätösten vastuun kantaa aina nimetty ihminen; koska konetta ei voi rangaista sakoilla, vankilalla tai some-häpeällä.
Parhaimmillaan tekoäly voi antaa meille lisää vapaa-aikaa työn tehostuessa. Tällöin voimme keskittyä luovuuteen, etiikaan, tunteisiin, elämän arvoihin, viihteeseen, sekä kanssaihmistemme tukemiseen. Toisaalta tekoäly voi rapauttaa ymmärryksen, sekä viedä työn ilon ja elämän merkityksen.
Onko tekoäly yksilön ja yhteiskunnan kannalta menestys tai katastrofi – riippuu täysin siitä miten viisaasti poliitikot osaavat lainsäädäntöä kehittää muuttuvassa maailmassa.
Antti Roine, Ulvila 20.7.2023
JULKAISTU:
21.7.2023 EdiLex – Lakimies Vierashuone
22.7.2023 Satakunnan Kansa
23.7.2023 Etelä-Suomen Sanomat
24.7.2023 Aamulehti
24.7.2023 Lapin Kansa
24.7.2023 Salon Seudun Sanomat
25.7.2023 Maaseudun Tulevaisuus
25.7.2023 Kankaanpään Seutu
26.7.2023 Ulvilan Seutu
26.7.2023 Kaleva
27.7.2023 Länsi-Suomi
1.8.2023 Turun Sanomat
Itse vertaan tekoälyä kirjanpainotaitoon. Diffuusionopeus on kuitenkin eri luokkaa. Kirjojen painaminen mullisti tieteenteon, taiteen ja politiikan jo 1500-1600 -luvuilla Euroopassa. Kirjanpainotaito saavutti täyden vaikutuksensa maailmanlaajuisesti vasta vuosisatojen jälkeen 1900-luvulla kun laajat ihmisjoukot oppivat lukemaan ja kirjoittamaan sekä paperi halpeni.
Tekoälysovellukset leviävät älypuhelimille salamannopeasti, niiden käyttäjiä on maailmalla noin 5 miljardia, noin 2/3 maapallon väestöstä.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Jukka,
Vähintään samaa luokkaa on kuin kirjapainotaidon kehitys.
Tekoäly on suoraa jatkumoa neljälle teolliselle vallankumoukselle, jotka kaikki tehostivat työntekoa, tekivät monia ammattiryhmiä tarpeettomiksi ja loivat uusia ammatteja.
Kannattaisi miettiä etukäteen mihin olemme menossa. Yleensä ihmiskunta ryhtyy toimenpiteisiin, vasta kun onnettomuudet ovat tapahtuneet.
Ilmoita asiaton viesti
”Kannattaisi miettiä etukäteen mihin olemme menossa. Yleensä ihmiskunta ryhtyy toimenpiteisiin, vasta kun onnettomuudet ovat tapahtuneet.”
Olen samaa mieltä. Näin toki kannaisi, mutta hankalasti hahmotettavien globaalien haasteiden hallinnointi on tunnetusti hankalaa. Ympäristöongelmat tunnustettiin globaalisti haasteeksi jo 1960-luvulla ja ensimmäinen YK:n ympäristökokous pidettiin 1972. Kauniisti sanottuna jotain vielä pitäisi tehdä.
Miksipä pohtia globaaleja haasteita kun voi keskittyä identiteettipolitiikkaan? Jo länsimailla – jos näinä pidetään USA:a, EU:tai ja kylkiäisiä (UK, ROK, CDN ym) on keskenään hyvin erilaisia näkemyksiä.
Vähintäänkin jonkinlaista Asilomarin mietintöä kaivattaisiin.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Asilomar_Conference_on_Recombinant_DNA
Ilmoita asiaton viesti
Hei Jukka,
Kyllä tässä uusia pelisääntöjä tarvitaan tekoälyn hyödyntämisessä, kuten myös näissä DNA-manipulointihommissa.
Perusongelma on kuitenkin, että mitkään taloudelliset ja eettiset pelisäännöt eivät käytännössä koske diktatuureja, kuten Kiinaa ja Venäjää, vaikka ne nimensä papereihin laittaisivatkin.
Kehitystä on vaikea pysäyttää, mutta sitä kannattaa yrittää ohjata.
Ilmoita asiaton viesti
”Tekoäly – menestys vai katastrofi?”
Hieman yllättävä vastakkainasettelu. Nähdäkseni tekoäly on uusi vaihe ICT:n kehityksessä, millä se edelleen parantaa tuottavuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Kalevi,
Näinhän se on, tekoäly varmasti nostaa työn tuottavuutta ja on siinä suhteessa menestys. Mutta todennäköisesti se on myös monelle henkilölle katastrofi, kun oma ammattiosaaminen tulee tarpeettomaksi. Näinhän on käynyt teollisen vallankumouksen jokaisessa neljässä aallossa.
Tekoäly tulee olemaan katastrofi myös niille yrityksille ja yhteiskunnille, jotka eivät tähän muutokseen osaa varautua.
Ilmoita asiaton viesti
Kolikolla on myös toinen puoli. Entä jos tekoäly korvaa esimerkiksi nykyiset autot autonomisesti ohjautuvilla ajoneuvoilla, jotka pystyvät 100% turvalliseen liikkumiseen vähentäen liikenneonnettomuuksien uhriluvun lähelle nollaa. Tai jos tekoäly pystyy diagnosoimaan ja hoitamaan potilaita paremmin kuin ihmislääkärit tai hoitajat. Näissä skenaarioissa voidaan säästyneet ihmishenget laskea miljoonissa, joten olisiko ennemmin epäeettistä olla käyttämättä tekoälyä?
Itse uskon tekoälyn hyödyn lopulta olevan niin suuri, että sen hyödyntäminen tulee tapahtumaan joka tapauksessa. Toki tämä asettaa taas ihmiskunnan uuden haasteen eteen eli kun tekoäly ja koneet tekevät meidät tarpeettomiksi niin miten siitä selviämme.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Rami,
Näin varmaan on, mutta mistä ihmisille maksetaan palkkaa, jos tekoäly tekee kaiken paremmin ?
Ja jos ihmishenkiä säästetään, niin mistä kasvavalle väestölle saadaan töitä?
Näitä asioita on hyvä pohtia ennenkuin markkinavoimat tekevät omat ratkaisunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Minä näen tekoälyn osana maailmanlaajuista kehitystä, ja pidän sen parhaana puolena kykyä integroida tietoa, kuten nyt on kielimallien osalta jo nähty.
Innostuin tekoälystä 1980-luvulla Jyväskylän yliopiston yhden Prolog-kurssin ansiosta ja osallistuin alan kansainvälisiin konferensseihin 1990-luvun ajan.
2000-luvulla väittelin symbolisesta analyysistä ja koodin ymmärtämisen problematiikasta, missä kognitiotiede on keskeisimpiä opinaloja. Tämähän liittyy epäsuorasti tekoälyyn.
Katselin huvittuneena ministeri Lintilän muutama vuosi sitten aktivoimaa ”Tekoäly on uusi sähkö”- hanketta. En ole nähnyt minkään valtakunnallisen hankkeen epäonnistuvan niin pahoin. Rahavirrat suuntautuivat niille tiedekunnille, jotka koskaan aiemmin eivät olleet kuulleet aiheesta mitään.
Tämän päivän kulttuuri maailmanlaajuisesti on erittäin pahoin sirpaloitunut itsekkäisiin, kapea-alaisiin aiheisiin ja organisaatioihin, joten Suomella ei siinä ole mitään vetäjän roolia nyt eikä tulevaisuudessa. Minusta olisi sitä parempi, mitä tehokkaammin nykyasiantuntemusta saataisiin koneelliseen muotoon, koska se vaihe joka tapauksessa joskus tulee vastaan. Kannattaa olla mieluummin teknologiajohtaja yhteiskunnallisine tavoitteineen, kuin raahautua viimeisten joukossa, ja hävitä jokainen kisa.
Kirjoitin muutama vuosi sitten kolme kirjaa aiheesta Vastuullinen tekoäly, siihen liittyvästä ihanteesta, paradigmasta ja ohjelmoinnista. Totesin, että kirjat ovat liian vaikeita otettaviksi Suomessa keskusteluun, koska IT-alan osaaminen on maassamme heikoilla.
Sen jälkeen olen kirjoittanut tieteestä ja vastuullisesta älykkyydestä viisi kirjaa, ja paras kaikista on vielä työn alla. Maailmanlaajuisesti systeemitieteestä pitäisi tehdä veturi, johon tekoäly vastuullisesti ajateltuna otettaisiin mukaan. Meidän tulee edetä tiede edellä, koska reduktionistiset toimijat itsekkäine tavoitteineen (megayritykset) tyypillisesti hankkiutuvat monopoliasemaan, joka tulee veronmaksajille todella kalliiksi.
Jos esim. terveydenhoitosektori saataisiin sellaiseen tilaan, että IT-systeemit mahdollisimman hyvin voisivat tukea ammattilaita maasta ja sektoristaan riippumatta, se edistäisi kansanterveyttä ja vähentäisi kustannuksia, sillä ennaltaehkäisevä hoito on sillä alalla kaikkein edullisinta.
Tämä on vain yksi esimerkki siitä, missä meidän pitäisi olla kaukaa viisaita, eikä haahuilla netissä hoomoilasena ilman käsitystä mistään. Kehityksen pitäisi alkaa ministeritasolta ja jakaantua sellaisiin yksilkköihin, että koko maan tilanne kullakin alalla saadaan koordinoitua.
Voisiko Antti Roine tehdä jotakin sen eteen, että kansallinen AI- asiantuntemus alkaisi kehittyä yhteiseksi voimavaraksi koko maalle?
Ilmoita asiaton viesti
Hei Eki,
Puhut kyllä asiaa. Esimerkiksi AI-asiantuntemuksen tasoa Suomessa olisi varaa kasvattaa, koska sen avulla suomalaisen teollisuuden myyntituotteiden, laitteiden, kulkuvälineiden ja prosessiteollisuuden tehokkuutta ja hyötysuhteita voidaan parantaa.
Asiantuntijan on kuitenkin haastavaa kirjoittaa omasta alueestaan kansantajuisesti siten, että sillä on vaikutusta esimerkiksi poliittisissa vaaleissa, joissa muutamalla iskulauseella pitäisi saada sanoma perille.
Mutta jos yritämme yhdessä, niin olemme ainakin tehneet jotakin 🙂 Liian suuri osa asiantuntijoista on hiljaa.
Olen ollut yli 40-vuotta kehittämässä tekoälyn yhtä osa-aluetta – raskasta tieteellistä mallinnusta, jonka avulla voidaan muutamassa sekunnin murto-osassa tehdä samanlaisia prosessilaskemia, joissa minulta meni nuorena insinöörinä monta päivää – tai käytännössä ratkaisua ei löytynyt järjellisessä ajassa.
Tällainen raskas tieteellinen laskenta tehostaa nykyäänkin jo monen asiantuntijan kuten meteorologin, fyysikon, astronomin tai kemiallisen prosessin suunnittelijan työtä.
Toivotaan, että tekoälykin tulee tehostamaan työtä, mutta ei kuitenkaan syrjäytä ihmistä päätöksenteossa ja vieraannuta ja rapauta ihmisten luonnontieteiden ymmärrystä.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän tuon näkökulman tekoälyyn. Systeemitieteessä puhutaan operaatiotutkimuksesta ja metaheuristiikasta, joka on optimointia kartoittava teoria.
Kun kiinnostuin vastuullisesta tekoälystä, löysin PWC:ltä tietoa siitä tulevien vuosikymmenten päähän. Se aineisto on edelleen luettavissa täältä: https://www.pwc.com/gx/en/issues/data-and-analytics/artificial-intelligence/what-is-responsible-ai.html.
PWC lupaa, että 2030-luku tulee olemaan symbolisen tietojenkäsittelyn ja tekoälyn kulta-aikaa. Ennakoin niitä kirjoissani.
Tänä päivänä käytän OpenAI:ta ja Wikiwandia ja Bingiä osana malleissani, koska niillä löytyy kätevästi osamääritelmiä, joista koota isompia teoreettisia käsityksiä esimerkiksi filosofiasta: ihmisen aitous, tutkimuksen laatu, kehityksen kestävyys jne. Tällaista selvittelyn tarvetta maailma on tulvillaan: tuhansia ja taas tuhansia aiheita, joita voisimme näillä systeemisillä keinoilla panna järjestykseen, että ihmiset viisastuisivat.
Sitä varten me tätä mallintamistyötä teemme, että osaisimme olla tulevaisuudessa fiksumpia, eikö vain?
Ilmoita asiaton viesti
Hei Eki,
”Tavoitteemme on olla tulevaisuudessa fiksumpia”, näin se on.
Suurin riski on, että ihmiskunta saa LIIAN aikaisin käyttöönsä liian voimakkaita työkaluja, kuten atomipommin ja tekoälyn – ja tuhoaa itsensä.
Toivotaan, että Albertin toteamus “Kaksi asiaa ovat äärettömiä: Universumi ja ihmisen tyhmyys. Universumista en ole kuitenkaan täysin varma.” ei demonstroida tekoälyn kanssa 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin muutama vuosi sitten kolme kirjaa aiheesta Vastuullinen tekoäly
Miten tämä liittyy muihin ihmisiin, ja vertaisuuteen?
Ilmoita asiaton viesti
Hei Juha,
Ymmärtäisin tämän niin, että vaikka asiaa vääntää rautalangasta kolmen kirjan verran, niin se ei mene perille, koska suurin osa ihmistä ei jaksa keskittyä pitkiin perusteluihin.
Monille ihmisille jopa 3000 merkin pituiset lehtikirjoitukset, joissa asioita yritetään perustella faktoilla, ovat liian pitkiä.
Vaaleissa pärjätään muutamilla lyhyillä iskulauseilla, hyvällä puhekyvyllä ja vastustajan mollaamisella.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Pentti,
Usein ihan vanhakin tieto riittää, siksi Googlen haku on niin suosittu. Mutta kyllä se tekoälykin pystyy ”uutta” luomaan varioimalla, vaikka Elviksen ja Madonnan musiikkia.
Ihmisaivojen generaattori tarjoaa ehkä 6000 – 60000 ajatusta/ideaa päivässä, jotkut niistä ovat ihan uusia, tätä kutsutaan luovuudeksi. Tällaista aitoa luovuutta neuroverkkoihin perustuvalle tekoälylle on haastavaa kehittää.
Tietämättömän jatkuva riski on, että joku ihminen tai tekoäly huijaa häntä. Huijareiden käsissä tekoäly on vaarallinen ase, koska se voi suoltaa huijauksia tuhansia kertoja nopeammin kuin taitavinkaan huijari. Diktatuureissa totuus piilotetaan suoltamalla valtavia määriä valheita mediaan.
Ilmoita asiaton viesti