Valtuustoaloite: Satakunnan Yliopisto

Valtuustoaloite: Satakunnan Yliopisto

Opiskelin aikoinaan 1970 luvulla Otaniemessä Teknillisessä korkeakoulussa. Siihen aikaan ajattelin, että Suomeen ei kannata perustaa montaa yliopistoa, vaan koulutus ja tutkimus tulee keskittää muutamaan suureen huippuyliopistoon.

Sen jälkeen olen muuttanut mielipidettäni, koska olen työni puolesta vieraillut eri puolilla maailmaa sijaitsevissa teollisuus- ja tutkimuslaitoksissa, joiden monet asiantuntijat, insinöörit ja johtajat ovat saaneet akateemisen koulutuksen paikallisen yliopiston toimesta, joka on keskittynyt palvelemaan vaikutusalueensa yritysten tarpeita.

Kaikkien koulutusasteiden osaajia tarvitaan, jos halutaan kasvattaa maakunnan elinvoimaa. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on kuitenkin vaikeaa, jos maakunnasta puuttuu uusimman tieteellisen ja teknologisen tiedon osaajia, joita yliopistoissa koulutetaan.

Porin yliopistokeskuksen kehitys alkoi 1983 lähtien ensin Tampereen Teknillisen korkeakoulun alaisuudessa ja nykymuodossa 2004 lähtien. Tätä etäkampus ja yliopistokeskusmallia on nyt kokeiltu jo 40-vuotta, mutta siitä huolimatta:
– Satakunnassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on vain 5.9%, eli lähes puolet vähemmän kuin maassa keskimäärin.
– Satakunnassa Tutkimus ja tuotekehitys työtä tehdään vain 360 Eur asukasta kohden, eli vain neljäsosa siitä mitä maassa keskimäärin.
– Satakunnassa väestö vähenee ja ikääntyy, asuntojen hinnat laskevat, uusia yrityksiä ei synny, kuntien verotulot laskevat, ja yksityisiä ja julkisia palveluja joudutaan karsimaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Satakuntaan on vaikea palkata korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, koska he haluavat asua monipuolisten palvelujen lähellä, he haluavat enemmän kulttuuria, tapahtumia, yöelämää, teattereita ja ravintoloita, sekä samanhenkistä seuraa.

Suomessa Lappeenranta, Kuopio, Joensuu, Jyväskylä, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi ovat onnistuneet monessa suhteessa paremmin oman yliopiston avulla. Näiden kaupunkien yliopistojen professorien on helpompi kerätä rahoitusta tutkimusryhmälleen kuin etäkampuksella Porissa ja Raumalla.

Valtion perusrahoitus kattaa lähes 60 % yliopistojen kustannuksista, loput katetaan julkisten hankkeiden (Sitra, Business Finland, EU, jne.) ja yritysten rahoituksen avulla. Uusi Satakunnan yliopisto ei merkittävästi lisäisi valtion kustannuksia, koska käytännössä suurin osa nykyisestä etäkampusten rahoituksesta siirtyisi Tampereen ja Turun yliopistoilta Satakunnan yliopistolle.

Nykyisessä yliopistokeskus mallissa tämä raha menee emoyliopistoille, jotka myös viime kädessä päättävät miten rahat jaetaan ja mitä resursseja Satakuntaan annetaan – jos annetaan. Satakunnan omassa yliopistossa rahoitus- ja resurssipäätökset tehtäisiin Satakunnassa.

Tästä johtuen tässä valtuustoaloitteessa ehdotetaan:

1. Turun yliopiston entisen rehtorin Kalervo Väänäsen vuoden 2021 korkeakouluselvityksen vaihtoehdon ”3.1 Uusi yliopisto” edut ja haitat arvioidaan uudelleen.
2. Uuden selvityksen näkökulman tulee olla maakuntalähtöinen, eikä suuren vanhan yliopiston edustajan näkökulma. Siksi uusi selvityshenkilö tulee valita huolella.

Huipulle on vaikea päästä, jos aina mennään siitä missä aita on matalin.

Antti Roine, maankuntavaltuutettu, Ulvila 9.12.2022

Tutkimus ja tuotekehitys maakunnittain 2021

JULKAISTU:
18.12.2022 Satakunnan Kansa

antti-roine
Kokoomus Ulvila

Antti Roine työskentelee teknologia johtajana monikansallisessa tiimissä, joka kehittää HSC Chemistry mallinnus- ja simulointiohjelmistoa, jonka avulla suunnitellaan tehokkaita ja ympäristöystävällisiä metallien ja kemikaalien valmistusprosesseja. Samoja malleja käytetään myös prosessien digitaalisten kaksosten aivoina ja laskentamoottoreina. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori.

Toimiva yhteiskunta on hyvinvointimme perusta. Yhteiskuntaa voidaan kehittää esimerkiksi työn, harrastusten ja kirjoittamisen kautta. Viime kädessä kuitenkin poliittinen päätöksenteko määrää kehityksen suunnan, siksi haluan osallistua myös tämän keinon avulla yhteiskunnan rakentamiseen.

Kestävä hyvinvointi perustuu menestyviin yksityisiin yrityksiin, jotka tuovat yhteiskuntaan työtä ja rahaa. Kestävä tulevaisuus perustuu lapsiin, onnellisiin perheisiin, laadukkaaseen päivähoitoon ja koulutukseen. Haluan olla mukana rakentamassa kestävää yhteiskuntaa tukemalla positiivista yritysmyönteistä ilmapiiriä, laadukkaiden peruspalvelujen kehitystä, kulttuuria ja ympäristön suojelua.

Tulevaisuus rakennetaan tänään. Menneitä ei kannata liikaa murehtia, mutta kokemuksista kannattaa oppia. Tulevaisuutta kannattaa suunnitella, mutta vain tänään voimme muuttaa maailmaa.

Antti Roine on valittu 2021 Ulvilan kaupunginvaltuustoon ja tarkastuslautakuntaan, sekä Satakunnan maakuntavaltuustoon. Lisäksi hän on Satakuntaliiton ja Satakunnan hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien varajäsen.

https://fi.linkedin.com/in/antti-roine-83169912b

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu