Yhteiskuntamme toimii sähköllä

Yhteiskuntamme toimii sähköllä

Sähkön hinta on ollut ainakin viisitoista vuotta noin 4 snt/kWh, joka on kattanut tuotantokustannukset ja sähköfirmojen voitot. Vuosi sitten taso alkoi nousta ja on nyt jopa 40 sentin tasolla, koska hinta määräytyy Nordpool sähköpörssissä kalleimman voimalaitoksen mukaan.

Tällä hetkellä kalleinta sähköä tuotetaan hiili- ja kaasuvoimalaitoksissa. Tämä ei kuitenkaan johdu pelkästään polttoaineiden hinnan noususta, vaan myös siitä, että Suomessa näitä voimalaitoksia sakotetaan päästömaksuilla.

Käytännössä hiilen ja turpeen poltossa syntyy hiilidioksidia noin 1 kg/kWh. Suomessa CO2-sakko on jopa 10 senttiä jokaista CO2-kiloa kohden, näin ollen hiilivoimalan sähkön hinta kasvaa 10 snt/kWh pelkästään päästömaksujen takia.

Espanjassa CO2-kilon sakko on vain 1.5, Japanissa 0.1 ja Puolassa 0.007 senttiä. Käytännössä Kiinassa, Venäjällä ja Intiassa CO2-sakkoja ei vielä ole, eli me suomalaiset ruoskimme itseämme.

Hyvin toimivassa markkinataloudessa yritysten voitot kasvavat tehostamalla tuotantomenetelmiä, lisäämällä kapasiteettia ja parantamalla tuotteiden laatua. Ikävä kyllä Nordpool sähköpörssi johtaa siihen, että sähköntuottajien voitot kasvavat, kun tuotantoa vähennetään, eli siinä on kartellin makua.

Edullinen sähköenergia on ollut perinteisesti yksi harvoista suomalaisen teollisuuden kilpailuvalteista, jolla tuotantoa voidaan automatisoida ja tehostaa. Suomelle elintärkeä teollisuus siirtyy muihin maihin, jos siltä viedään kaikki kilpailuvaltit.

Tilanne ei näytä reilulta myöskään kuluttajan kannalta, jos sähköstä peritään 30 snt/kWh, vaikka suurin osa tästä sähköstä tuotetaan 1–5 sentin kustannuksilla.

Euroopassa energiapolitiikkaa tehdään liikaa mututiedon ja tunteiden perusteella, vaikka politiikan pitäisi perustua eri energiamuotojen todellisiin pääoma- ja käyttökustannuksiin. Näitä selvityksiä tehdään liian vähän, koska kustannukset riippuvat paikallisista olosuhteista ja varsinkin, koska voimalaitosten teknologia kehittyy koko ajan.

Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto on selvitellyt sähkön tuotantokustannuksia 2017 ja 2020. Näiden osaksi jo vanhentuneiden selvitysten mukaan aurinko- ja tuulienergian tuotantokustannukset ovat laskeneet teknologian kehityksen myötä nopeasti. Varsinkin käyttökustannukset ovat selvästi halvempia kuin hiili-, turve, kaasu- ja ydinvoimalaitoksilla, koska polttoaineet ovat ilmaisia.

Nykyinen aurinkovoima buumi johtuu siitä, että, aurinkovoimalan maankäytön tehokkuus on noin kaksikymmentä kertaa parempi kuin tuulivoimaloilla.

Ikävä kyllä Suomessa aurinko- ja tuulienergian rinnalle tarvitaan lähes sama määrä varavoimaa, joka toimii myös talvipakkasilla, tyynessä ja pimeässä. Tästä johtuen tarvitsemme myös ydin-, vesi-, hiili-, turve- ja jätevoimalaitoksia. Uusiutuvan energian avulla voimme kuitenkin säästää merkittäviä määriä arvokkaita polttoaineita ja luontoa.

Kiinassa ja Intiassa rakennetaan kilvan uusia kivihiilivoimalaitoksia, koska hiiltä on helppo kuljettaa, varastoida ja käyttää. Lisäksi kivihiili on halpaa ja sitä maailmassa riittää. Näitä voimalaitoksia ajetaan vuoden jokaisena päivänä, mutta Suomessa niitä tarvitaan vain talvipakkasilla.

Tässä mielessä on täysin käsittämätöntä, että Suomessa vanhoja hiili- ja turvevoimaloita sakotetaan kohtuuttomilla CO2-maksuilla ja puretaan aivan liian nopealla aikataululla.

Hiilivoimalaitokset eivät ongelmia tietysti yksinään ratkaise vaan tarvitsemme lisää hajasijoitettua energiantuotantoa ja tehokkaita kombivoimalaitoksia, jotka tuottavat sähköä ja lämpöä, jotta voimme turvata yhteiskuntamme huoltovarmuuden.

Antti Roine, Ulvila 4.11.2022

JULKAISTU:
7.11.2022 Suomenmaa
8.11.2022 Länsi-Suomi
11.11.2022 Satakunnan Kansa

Energia_lähdeviitteitä

+3
antti-roine
Kokoomus Ulvila

Antti Roine työskentelee teknologia johtajana monikansallisessa tiimissä, joka kehittää HSC Chemistry mallinnus- ja simulointiohjelmistoa, jonka avulla suunnitellaan tehokkaita ja ympäristöystävällisiä metallien ja kemikaalien valmistusprosesseja. Samoja malleja käytetään myös prosessien digitaalisten kaksosten aivoina ja laskentamoottoreina. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori.

Toimiva yhteiskunta on hyvinvointimme perusta. Yhteiskuntaa voidaan kehittää esimerkiksi työn, harrastusten ja kirjoittamisen kautta. Viime kädessä kuitenkin poliittinen päätöksenteko määrää kehityksen suunnan, siksi haluan osallistua myös tämän keinon avulla yhteiskunnan rakentamiseen.

Kestävä hyvinvointi perustuu menestyviin yksityisiin yrityksiin, jotka tuovat yhteiskuntaan työtä ja rahaa. Kestävä tulevaisuus perustuu lapsiin, onnellisiin perheisiin, laadukkaaseen päivähoitoon ja koulutukseen. Haluan olla mukana rakentamassa kestävää yhteiskuntaa tukemalla positiivista yritysmyönteistä ilmapiiriä, laadukkaiden peruspalvelujen kehitystä, kulttuuria ja ympäristön suojelua.

Tulevaisuus rakennetaan tänään. Menneitä ei kannata liikaa murehtia, mutta kokemuksista kannattaa oppia. Tulevaisuutta kannattaa suunnitella, mutta vain tänään voimme muuttaa maailmaa.

Antti Roine on valittu 2021 Ulvilan kaupunginvaltuustoon ja tarkastuslautakuntaan, sekä Satakunnan maakuntavaltuustoon. Lisäksi hän on Satakuntaliiton ja Satakunnan hyvinvointialueen tarkastuslautakuntien varajäsen.

https://fi.linkedin.com/in/antti-roine-83169912b

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu