Riittääkö puolueilla rohkeutta suunnannäyttämiseen?

Helsingin Sanomien kyselyn (HS 25.9.) mukaan puoluet suomalaisista epäilee ilmastopuheita. Eri puolueiden kannattajat eivät lämpene.

En ihmettele.

Puolueet eivät ole onnistuneet herättelemään suomalaisia oikeaan suuntaan. Esimerkiksi oman puolueeni keskustan kannattajista hyvin harva on valmis toimiin ilmastonmuutoksen kanssa pärjäämiseksi.

Ilmastonmuutoskeskustelua pyöritetään yksilön valintojen ympärillä. Vakavaa uhkaa käytetään identiteettipoliittisena pelinappulana. Tavallisen suomalaisen elämäntapaa osoitellaan sormella. Sellainen johtaa hylkimisreaktioon.

Lyhytjänteisellä identiteettipolitiikalla rat­sas­ta­vat puo­lu­eet ovat huu­dos­sa. Agen­da­po­li­tii­kal­la saa pi­ka­voit­to­ja. On su­rul­lis­ta, mi­ten myös ai­em­min it­se­ään kun­ni­oit­ta­neis­sa puo­lu­eis­sa uha­taan sor­tua sa­maan.

Puolueiden tulisi ottaa itseään niskasta kiinni. Väi­tän, et­tä tu­le­vi­na vuo­si­na pär­jää­vät ne po­liit­ti­set voi­mat, joil­la riit­tää roh­keut­ta näyt­tää kes­tä­vä suun­ta yh­tä su­ku­pol­vea pi­dem­mäl­le. Suo­ma­lai­set ei­vät ole so­kei­ta.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkistaa tänään uuden raporttinsa. Ennakkotietojen mukaan raportissa muistutetaan muun muassa jäätiköiden sulamisen seurauksista, ellei hiilidioksidipäästöjä saada kuriin. Maailman maiden toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat täysin riittämättömiä.

Il­mas­ton­muu­tos on myös pienen Suo­men koh­ta­lon­ky­sy­mys.

Ilmastopaneelin raportti pitää ottaa vakavasti. Muus­sa ta­pauk­ses­sa tör­sääm­me tu­le­vai­suu­tem­me eväät.

Hiilidioksidipäästöt kasvavat, sillä globaali talous perustuu holtittoman kasvun ruokkimiseen. Ei ole sattumaa, että taloustieteessä ihmistä kutsutaan kuluttajaksi.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi us­kal­taa ky­see­na­lais­taa it­se­kes­kei­syyt­tä ja ah­neut­ta ruok­ki­vaa, kes­kit­tä­vää ja an­keut­ta­vaa, jat­ku­vas­ti raa­ka-ai­ne­va­ro­ja na­ker­ta­vaa ker­ta­käyt­tö­ta­loutta.

Ti­lal­le tar­vit­tai­siin lä­hiyh­tei­söl­li­syy­des­tä, alu­eel­li­suu­des­ta, yrit­tä­jyy­des­tä sekä rik­kai­den ja uu­siu­tu­vien luon­non­va­ro­jen vii­saas­ta käy­tös­tä kum­pu­a­vaa kes­tä­vää kasvua.

Il­mas­ton­muu­tok­sen kans­sa pär­jää­mi­seksi tulisi siirtyä fos­sii­li­ta­lou­des­ta koh­ti bio- ja kier­to­ta­lout­ta, ah­neu­den eko­no­mi­as­ta koh­ti koh­tuut­ta. Enemmän puuta ja kierrättämistä, vähemmän hiiltä ja törsäämistä.

Suo­mel­la on kaik­ki eväät nous­ta muutoksen kan­sain­vä­li­sek­si tien­näyt­tä­jäk­si. Mutta riittääkö puolueilla ja julkisella sanalla rohkeutta piirtää Suomelle muutoksen suuntaa? Syytä olisi, sillä jonain päivänä on liian myöhäistä.

AnttiJSiika-aho

Keskustan puoluehallituksen jäsen ja Helsingin Keskustan puheenjohtaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu