Kellot soivat Trumpille – ja aikaa myöten myös Xi:lle

Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä länsimaat kasvoivat ja kehittyivät pääosin sisäsyntyisten tekijöiden ohjaamina. Kansalliset hallitukset ja keskuspankit säätelivät aktiivisesti verotusta, tulonjakoa, ulkomaankauppaa ja rahamarkkinoita. Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1970-luvulta alkaen. Teollisuusmaiden markkinoille alkoi virrata muualla valmistettuja halpoja kulutushyödykkeitä, niiden omat yritykset ryhtyivät kansainvälistämään toimintojaan, tulleja alennettiin, rahan liikkeitä helpotettiin, internet helpotti tiedonvälitystä ja konttiliikenne alensi rahtikustannuksia. Kiinan uusi talouspolitiikka ja sosialismin kaatuminen itä-Euroopassa toivat paljon lisää toimijoita uuteen kansainväliseen työnjakoon.

Tämä kehitys on nostanut Kiinan muutamassa vuosikymmenessä maailman työpajaksi, jossa valmistetut tuotteet leviävät nykyisin kaikkialle. Useat läntiset yritykset teettävät ison osan valmistustoiminnoistaan Kiinassa ja maan vaurastuminen on tehnyt sen omista markkinoista tärkeän kohdealueen niiden tuotteille.

Uusi työnjako ei ole kuitenkaan edennyt ongelmattomasti. Globaalitalouden kasvu on lisännyt oleellisesti maapallon rajallisten luonnonvarojen kulutusta ja lisännyt ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Globalisaation hyödyt ja haitat ovat jakautuneet äärimmäisen epätasaisesti, minkä seuraukset näkyvät eriarvoisuuden kasvuna sekä maailmanlaajuisesti että eri maiden sisällä.

Vastoinkäymisiä on koettu myös poliittisella tasolla. Vaikka Kiinan odotettiin kehittyvän aikaa myöten muiden markkinatalousmaiden kaltaiseksi, suunta on kääntynyt päinvastaiseksi Xi Jinpingin noustua maan johtoon. Kiinan talous on alistettu vähälukuisen puolue-eliitin komentoon ja hallitus suosii sen kontrolloimia yrityksiä ulkomaisten kilpailijoiden kustannuksella. Intellektuaalisia tekijänoikeuksia ei kunnioiteta ja perinteisten tiedotusvälineiden ohella internet on alistettu tiukkaan sensuuriin. Myös yliopistot on saatettu puolueen komentoon eikä ylimmän johdon tekemien päätösten arvostelua sallita millään tasolla.

Globalisaation vastainen ilmapiiri on alkanut voimistua myös länsimaissa, ja sen turvin Donald Trump nousi USA:n presidentiksi vuonna 2017. Hän vaatii yhdysvaltalaisia yrityksiä keskittämään toimintonsa omaan maahan ja maan kauppataseen palauttamista tasapainoon muiden maiden kanssa. Hyökkäysten kärki kohdistuu Kiinaan, jota vastaan on määrätty lukuisia rajoitteita.

Näiden toimien hinta on äärimmäisen kallis. Säällisten elinolojen luominen kaikille ei onnistu yksittäisten maiden johtajien keskittyessä ajamaan omia etujaan. Toimintojamme ei kyetä ohjaamaan kestävän kehityksen rajoihin ennen kuin ongelmat karkaavat lopullisesti hallinnasta. Näihin urakoihin tarvittaisiin kaIkki luovat potentiaalit paikasta ja kansallisuudesta riippumatta, ja niin tiedot uusista ratkaisuista kuin niiden toteuttamiseksi tarvittavat resurssit olisi saatava liikkumaan joustavasti sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Ei tarvitse olla toiveissaan edes erityisen radikaali nähdäkseen, millaista tuhoa uudelleen henkiin herännyt protektionismi aiheuttaa globalisoituvalle maaimalle. Kustannukset näkyvät myös maailmanlaajuisesti operoivien yritysten tulosnäkymissä, finanssimarkkinoiden tuotto-odotuksissa ja kaikkien ihmisten arkielämässä. Siksi monet opportunistisista syistä Trumpille aiemmin tukensa antaneet vaikuttajat ovat jo kääntäneet selkänsä hänelle. Edes Fox News ei tue enää automaattisesti presidentin jokaista möläystä, mikä on viime päivinä ajanut presidentin suoranaiseen paniikkiin.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että Donald Trumpin nykyinen virkakausi Yhdysvaltojen presidentiksi jää hänen viimeisekseen. Mutta yhtä lailla umpikujaan ovat ajautumassa Xi Jinpingin pyrkimykset pakottaa Kiina hänen johtamansa puolue-eliitin komentoon. Maan todelliset kehitystarpeet ovat niin radikaalisti erilaisia kuin Xi:n hallinnon tarjoamat ratkaisut, että kiinalaisten on suorastaan pakko hakeutua hänestä eroon suhteellisen pian.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu