Britannian kohtalonhetket käsillä

Britannian parlamentin toiminta keskeytettiin eilen – maanantaina 9.9. – aina maanantaihin 14. lokakuuta saakka. Tuolloin parlamentti kokoontuu kuulemaan Boris Johnsonin hallituksen linjan esittelevää kuningattaren puhetta. EU:n viimeinen huippukokous on kutsuttu koolle saman viikon torstaiksi käsittelemään Britannian EU-erolle myönnetyn lisäajan kuluessa aikaansaatuja tuloksia. Britannian ero EU:sta toteutuu sopimuksen kanssa tai ilman 31.10., ellei maa pyydä 19.10. mennessä uutta lisäaikaa ja EU suostuu vielä sellaisen myöntämään.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Britannia eroaa ilman sopimusta EU:sta lokakuun lopussa. Boris Johnson väittää julkisuudessa tavoittelevansa uutta sopimusta, mutta brittihallituksen neuvottelijoilta ei ole saatu ensimmäistäkään vakavasti otettavaa ehdotusta sopimuksen tiellä olevien ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi Johnson on vierittänyt jo valmiiksi vastuun sopimuksen kaatumisesta muka hänen kätensä sitoneen parlamentin niskoille.

Parlamentti on kyllä säätänyt lain, joka velvoittaa hallituksen pyytämään EU:lta lisäaikaa eroneuvotteluille, jos maa muutoin uhkaa ajautua sopimuksettomaan eroon. Johnson kuitenkin etsii kaikki mahdollisuudet tuon velvoitteen kiertämiseen. Lisäksi hän voi luottaa EU:sta löytyvän ainakin yksi jäsenmaa, joka kaataa tarvittaessa vetollaan yksimielisyyttä edellyttävän EU:n suostumuksen neuvotteluajan jatkamiseen. Jos vastarannan kiiskeä ei muuten löydy, sekä Donald Trumpin valkoinen talo että Vladimir Putinin Kreml ovat valmiit antamaan omalla painostuksellaan Johnsonille tämän tarvitseman sivustatuen. Onhan Johnson henkisesti samalla aaltopituudella heidän kanssaan, kun taas vahva liberaali Eurooppa on uhka heidän pyrkimyksilleen.

Johnsonin hallituksella on vain parlamentin vähemmistön tuki linjalleen. Selvimmin parlamentin ja hallituksen välinen luottamuskuilu kävi ilmi maanantaisessa ennenaikaisia vaaleja koskevassa äänestyksessä. Vaikka hallituksen esitys olisi vaatinut taakseen vähintään kaksi kolmannesta parlamentin jäsenistä, tässäkin äänestyksessä esityksen kannatus jäi selvästi alle puoleen. Toisaalta parlamentille jää historiallisen pitkän toiminnan keskeytyksen jälkeen äärimmäisen vähän aikaa Johnsonin eroprojektin estämiseksi.

Mahdollisuus sopimuksettoman eron torjumiseen voisi avautua, jos sen vastustajat kykenevät parlamentin toiminnan keskeytyksen aikana sopimaan keskenään epäluottamuslauseen antamisesta hallitukselle ja väliaikaisen hallituksen nimeämisestä Johnsonin hallituksen tilalle. Ja jos projekti saadaan toteutumaan myös käytännössä heti keskeytyksen päätyttyä. Tällöin neuvotteluja lisäajan saamisesta EU:n kanssa käytäisiin uuden pääministerin johdolla. Tarkoituksenmukaisinta olisi pyytää lisäaikaa uusien parlamenttivaalien järjestämiseksi, jolloin valitulla parlamentilla olisi kansan antama legitiimi valtuutus Britannian ja EU:n suhteiden järjestämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla riippumatta vuonna 2016 järjestetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuloksesta.

Uuden yhteistyöhengen löytyminen Britanniassa kasvattaisi myös EU:n piirissä haluja Britannian tarvitseman lisäajan myöntämiseen. Tällöin vetoa harkitseville jäsenmaille voitaisiin tehdä selväksi, että nekin joutuvat kantamaan osansa Britannian sopimuksettoman eron unionille aiheuttamista haitoista.

Kaiken täytyisi kuitenkin loksahtaa täysin paikoilleen ilman yhtään viivytystä. Muussa tapauksessa Britannia tulee olemaan entinen EU:n jäsen 1.11. alkaen ilman sopimusta osapuolten suhteiden järjestämiseksi jatkossa. Boris Johnson ilkkuu tuolloin voittajana ja ottaa vastaan kansainvälisten tukijoidensa onnittelut. Laskut tästä tuloksesta lankeavat muiden maksettaviksi – monesti hyvinkin tuskallisesti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu