Epidemian jälkeen

Koronavirusepidemia saavuttanee huippunsa Suomessa joskus touko-kesäkuun tienoilla. Sen jälkeen varotoimia aletaan pikku hiljaa purkaa: liikkumisrajoituksia vähennetään, etätöihin jääneet palaavat työpaikoilleen, kauppoja ja ravintoloita avataan ja myös erilaisia kulttuuri- ja urheilutilaisuuksia uskalletaan taas järjestää.

Siihen mennessä työllisyys on kuitenkin laskenut todennäköisesti nykyisestä vajaasta 2,6 miljoonasta alle 2,4 miljoonaan ja kokonaistuotanto on pudonnut 10-20 prosenttia normaalitason alapuolelle. Tämä merkitsee julkiselle sektorille valtavaa tulomenetystä. Lasku kasvaa joka viikko aina siihen saakka, kunnes tukitoimista uskalletaan luopua ja taloudellinen aktiviteetti palaa jälleen kutakuinkin normaalitasolleen.

Paluu normaaliin ei kuitenkaan voi tapahtua nopeasti. Kansainvälinen kauppa elpyy hitaasti, mikä näkyy myös suomalaisten vientiyritysten toiminnassa. Sama koskee kansainvälistä matkustusta. Moni epidemian aikana ovensa sulkenut kauppa, ravintola ja matkailuyritys jää kiinni pysyvästi. Valtio ja kunnat joutuvat olemaan nopeasti kasvaneen velkataakan vuoksi hyvin pidättyväisiä palvelujensa lisäämisessä ja uuden työvoiman palkkaamisessa. Siksi työllisyystilanteen korjaantuminenkin tulee olemaan hidasta.

Aivan entiselleen yhteiskunnan toiminnot eivät palaa koskaan. Vaikka yhteiskunta jo hellittäisi varotoimiaan, viruksen ja etenkin mahdollisten uusien aaltojen pelko ei häviä ihmisten mielistä. Monet suojaustoimet jäävät pysyviksi osiksi organisaatioiden toimintaa ja ihmisten arkielämää. Myös rahojen käyttö tulee olemaan pitkään varovaista tavalla, joka näkyy selvästi muun muassa laina- ja asuntomarkkinoilla. Uudet rutiinit – kuten etäopiskelun ja -työnteon mahdollisuuksien hyödyntäminen ja meneminen luontoon kuntosalin sijasta – jäävät osaksi monien kansalaisten arkielämää. Myös suurten ihmisjoukkojen välttely esimerkiksi liikennevälineissä, kauppakeskuksissa ja massatapahtumissa voi jatkua pitkään.

Suomi tarvitsi runsaat kymmenen vuotta sitten koetun suuren taantuman jälkeen kokonaisen vuosikymmenen talouteen syntyneen kuopan umpeenkuromiseen. Sama tilanne on todennäköisesti edessämme myös nyt niin, että päättyneen talven tuotanto- ja työllisyyslukuihin päästään seuraavan kerran vasta joskus vuoden 2030 tienoilla.

Entä mitkä yritykset tai toimialat tulevat toimimaan  kriisin jälkeen Suomen talouden keskeisimpinä vetureina? Metsäklusteri tullee olemaan jatkossakin tärkeä, mutta se ei ole enää mikään varsinainen kasvuala eikä sillä ole Suomessa juurikaan tilaa kasvaa ilmastopolitiikan asettamien rajoitusten vuoksi. Fortum on sijoittanut munansa fossiili- ja Venäjä -koreihin, joista kumpaakaan ei voi pitää minään tulevaisuuden lupauksena. Tehokkaampien tietoliikenneverkkojen rakentamisen tarve on kyllä kasvanut virusepidemian myötä, mutta viime aikoina Nokia on ollut häviävänä osapuolena Huawein ja Ericssonin kanssa käydyssä kilpailussa 5G-markkinoiden herruudesta.

Kaiken muun ohella siis myös Suomen elinkeinopolitiikassa joudutaan todennäköisesti tekemään isoja päivityksiä pyrittäessä ylös virusepidemian synnyttämästä kuopasta. Mutta Suomella on myös merkittäviä vahvuuksia. Maailmalla katsotaan parhaillaan kadehtien sitä, miten Suomi ja muut Pohjoismaat kykenevät reagoimaan koronavirusepidemian kaltaisiin äkillisiin ja vaikeasti ennakoitaviin poikkeustilanteisiin ja miten instituutioita kohtaan tunnettu luottamus saa ihmiset oikeasti tottelemaan yhteisiä pelisääntöjä. Pohjoismaat ovat lisäksi asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita tulevan kehityksensä saattamiseksi nykyistä kestävämmälle pohjalle, ja virusepidemia opettaa ihmiset näkemään tavoitteen merkityksen myös maailmanlaajuisesti.

Jos siis osaamme toimia meihin kohdistuvien odotusten mukaisesti, emme joudu vain yksin ponnistelemaan ylös talouteemme syntyneestä kuopasta. Moni osaaja pitää Suomea sen verran kiinnostavana paikkana, että voimme saada merkittävää lisäapua myös ulkomailta. Osaaminen vetää perässään pääomia, joille kyllä löytyy käyttöä kuoppaa täytettäessä ja matkan varrella syntyvää velkataakkaa kevennettäessä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu