Epookinvaihdos ja Suomi

Kaksivaiheinen murros

Vanha maailma on jäänyt taaksemme kahdessa vaiheessa.

Muutos alkoi vuonna 2016 brittien brexit-kansanäänestyksen ja Donald Trumpin vaalivoiton myötä. Vaikka Trumpin valtakausi jää nykynäkymin neljän vuoden mittaiseksi, yhteiskunnalliset vastakkainasettelut ovat syventyneet ja itsevaltainen johtajuus on edennyt maailmalla. Xi Jin-ping julisti itsensä Kiinan pysyväksi johtajaksi vuonna 2018, ja maan hallinto on muuttunut aste asteelta totalitaarisemmaksi. Tämän kehityksen tuloksena maailma on jakautumassa USA:n ja Kiinan johtamiin keskenään vihamielisiin leireihin. Demokraattien nousu valtaan USA:ssa tuskin riittää pysäyttämään uuden kylmän sodan. Ilmastonmuutoksen hillintä uhkaa jäädä muun kansainvälisen yhteistyön tavoin aggressiivisen kansallisen eduntavoittelun jalkoihin.

Seuraavaan vaiheeseen epookinvaihdos on edetty viimeisen vuoden aikana Kiinasta liikkeelle lähteneen maailmanlaajuisen pandemian myötä. Koronavirus ja sen hillitsemiseksi käynnistetyt varotoimet ovat ajaneet etenkin matkustuksen, ravintolat ja yleisötapahtumat alamaihin samalla kun etätyöskentely on lisääntynyt rajusti.

Kriisistä jälleenrakennukseen

Mitään todellista elpymistä tästä kriisistä on turha odottaa ennen kuin epidemia saadaan edes kohtuullisen hyvin hallintaan. Tässä suhteessa Kiina näyttää toistaiseksi onnistuneen parhaiten, kun taas länsimaat pääsevät ehkä purkamaan rajoituksiaan joskus ensi vuonna. Köyhissä maissa olojen normalisoituminen kestää pidempään, vaikka itse epidemia jäisi esimerkiksi Afrikassa muun muassa nuoremman väestörakenteen, paikallisemman elämäntyylin ja aiempien epidemioiden mukanaan tuoman vastustuskyvyn ansiosta lievemmäksi. Pandemian raskas hinta köyhissä maissa johtuu siitä, että niillä ei ole varaa laajoihin testeihin, sairastuneiden hoitamiseen tai rikkaiden maiden kaltaisiin laajoihin elvytyspaketteihin. Rajojen sulkeuduttua harva pääsee töihin vauraampiin maihin eivätkä niissä asuvat pysty lähettämään rahaa lähtöalueilleen entiseen tapaan.

Koronaepidemiasta selviäminen saa kasvihuonepäästöt lisääntymään jälleen. Päästöt saavat jopa lisävauhtia muun muassa asumisen hajautumisesta ja yksityisautoilun suosion uudesta kasvusta. Monet epidemian aikaansaamat käyttäytymismuutokset kuten tarpeettomien kontaktien ja suurten ihmismassojen välttely jäävät todennäköisesti melko pysyviksi. Tällä on iso merkitys muun muassa ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alan  tulevaisuuden kannalta myös pitkällä aikavälillä.

Kaikki yhteiskunnat eivät onnistu sopeutumaan uuteen aikakauteen yhtä menestyksekkäästi eivätkä esimerkiksi bruttokansantuotteen kasvun kaltaiset perinteiset mittarit mittaa aikaansaannoksia kovin hyvin. Oleellisempaa on, että itse koronaepidemia pystytään pitämään hallittavissa mittasuhteissa siihen saakka, kunnes tartuntavauhti alkaa hidastua ja käyttöön saadaan toimiva rokote. Tämän jälkeenkin yhteiskunnat joutuvat ylläpitämään riittävää valmiutta seuraavien joukkomittaisten epidemioiden varalle.

Samalla on kyettävä pitämään huolta siitä, että keskeiset taloudelliset toiminnot pysyvät pystyssä pahimman yli ja että kaikkien ihmisten tarpeista huolehditaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Tämä ei voi onnistua ilman vauhdilla kasvavaa julkista velanottoa. Oleellista on myös luottamuksen säilyminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja viranomaisten toimintaan niin, että erilaiset näkemykset kriisin syistä ja toimintavaihtoehdoista eivät johda yhteiskunnallisten vastakkaisuuksiin kärjistymiseen.

Seuraavaksi haasteeksi nousee hallittu siirtyminen talouden ja yhteiskunnan toimintojen jälleenrakentamiseen kriisin jälkeiset uudet olosuhteet huomioon ottaen. Käytettävissä olevat voimavarat on pyrittävä tuossa vaiheessa mobilisoimaan mahdollisimman laajasti ja kestävästi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että toimintoihin liittyvät terveysriskit pysyvät hallinnassa eikä ympäristö kuormitu liikaa. Toimintojen uudelleenorganisointi on kyettävä toteuttamaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Samalla se on toteutettava oikeudenmukaisesti niin, että myös jälleenrakennusvaihe madaltaa yhteiskunnallisia jakolinjoja niiden syventämisen sijasta.

Mahdollisuus Suomelle

Monet ihmiset ovat meidän päivinämme syvästi turhautuneita omien yhteiskuntiensa epäonnistumiseen näiden tehtävien hoitamisessa. Useat pohtivat vakavissaan muuttoa johonkin sellaiseen maahan, jossa heillä ja heidän perheillään on paremmat elämisen mahdollisuudet, vaikka tuloissa joutuisikin tinkimään.

Tämä tarjoaa ison mahdollisuuden Suomen kaltaisille maille, jotka ovat hoitaneet leiviskänsä keskimääräistä paremmin. Jos osaamme pelata korttimme oikein jatkossakin, maahamme voi olla tulossa korkean luokan osaajia muun muassa Silikonilaaksosta ja muista maailman hotspoteista niin paljon kuin vain kykenemme ja olemme halukkaita ottamaan vastaan. Tällainen virta ei kuitenkaan synny automaattisesti, vaan sen synnyttämiseksi on tehtävä paljon töitä vielä silloinkin, kun perustavat vetovoimatekijät ovat jo kunnossa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu